Ko e Tutu-ʻInisēnisí—ʻOku ʻI Ai Hano Tuʻunga ʻi he Lotu Moʻoní?
“ʻOKU manako ʻa e ʻOtuá ʻi he ngaahi namu-kakalá.” Ko ha lea maheni ia ʻi he lotolotonga ʻo e kau ʻIsipite ʻo e kuonga muʻá. Kia kinautolu, ko e tutu ʻo e ʻinisēnisí ko ha konga lahi ʻaupito ia ʻo ʻenau lotú. ʻI he tui naʻe ofi ʻa e ngaahi ʻotuá, naʻe tutu fakaʻaho ai ʻe he kau ʻIsipité ʻa e ʻinisēnisí ʻi honau ngaahi temipalé pea mo e ngaahi ʻōlita ʻi he falé, ʻo aʻu ki he lolotonga ʻa e kau ʻi he meʻa fakapisinisí. Ko e ngaahi fonua kehé ʻoku ʻi ai ʻenau ngaahi tōʻonga fakafonua meimei tatau.
Ko e hā ʻa e ʻinisēnisi? Ko e foʻi leá ʻoku lava ke ʻuhinga ia ki he kohú pe ki he meʻa tefito ʻoku tutú. ʻOku ngaohi ia mei he ngaahi lesini mo e pulukamu namu-lelei, hangē ko e laipenó mo e paʻamé. ʻOku tuki eni ki ha efuefu pea ʻoku faʻa fio ia ʻaki ʻa e ngaahi meʻa tefito hangē ko e ngaahi sipaisi, kiliʻi ʻakau, mo e ngaahi matalaʻiʻakau ke faʻuʻaki ha ngaahi namu-kakala pau ki he ngaahi ngāue makehe.
Ko e ʻinisēnisí ko ha meʻa manakoa, pea ko ia naʻe mahuʻinga ia ʻi he kuonga muʻá ʻo hoko ai ʻa e ngaahi meʻa naʻe ngaohiʻakí ko ha ngaahi meʻa mahuʻinga ia ʻo e fefakatauʻakí. Ko e ngaahi kalavana naʻe fononga ʻi he ngaahi hala fefakatauʻakí naʻa nau fetuku ʻa e ngaahi meʻá ni mei he ngaahi fonua mamaʻó. Te ke manatuʻi nai ko e foha siʻisiʻi ʻo Sēkope ko Siosifá naʻe fakatau ia ki he kau fefakatauʻaki ʻIsimeʻeli ʻa ia naʻa nau “haʻu mei Kiliati, pea ʻoku uta ʻe heʻenau fanga kameli ʻa e nekoti mo e pame mo e latano, ko ʻenau ʻalu ke fetuku ki Isipite.” (Senesi 37:25) Ko e fiemaʻu ʻo e ʻinisēnisí naʻe hoko ia ʻo lahi ʻaupito ʻo ʻikai ha veiveiua ko e halanga fefakatauʻaki laipenó, naʻe kamata ia ʻe he kau mēsianiti ʻinisēnisí, ʻo iku ai ki he fefonongaʻaki ʻi he vahaʻa ʻo ʻĒsia mo ʻIulopé.
ʻOku kei foaki ʻa e ʻinisēnisí ʻi he ngaahi kātoanga mo e ouau ʻa e ngaahi lotu lahi he ʻahó ni. Tānaki atu ki ai, ʻoku fili ʻa e kakai tokolahi ange ke tutu ʻinisēnisi ʻi honau ngaahi ʻapí ke fiefia pē ʻi hono namu-leleí. ʻOku totonu ke fēfē ʻa e vakai ʻa e kau Kalisitiané ki he tutu-ʻinisēnisí? ʻOku ala tali ia ʻe he ʻOtuá ʻi he lotú? Tau sivisiviʻi angé ʻa e meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he Tohitapú ʻi he meʻá ni.
“ʻOku Tapu Ia ki he ʻEiki”
ʻI he lotolotonga ʻo e kau ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá, ko e tutu ʻo e ʻinisēnisí naʻá ne fakahoko ha konga tuʻu-ki-muʻa ʻi he ngaahi fatongia fakataulaʻeiki ʻi he tāpanekalé. ʻOku pehē ʻe he Cyclopedia ʻa McClintock mo Strong: “Ko e moʻoni, ko e tutu ʻo e ʻinisēnisí ʻoku hā ngali naʻe vakai ki ai ʻi he lotolotonga ʻo e kau Hepeluú ʻi ha tuʻunga lahi ko ha ngāue ia ʻo e lotu pe foaki toputapu, ʻo ʻikai ai te tau lau fekauʻaki mo hano toe ngāueʻaki kehe ʻo e ʻinisēnisí ka ko e meʻa pē ko eni ʻi honau lotolotongá.”
Naʻe fekauʻi ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻa e meʻa ʻe fā ke fio pea tutu ʻi he tāpanekalé: “Ke ke kumi ʻa e ʻakau namu kakala ko e sitakiti, pea mo e onika, pea mo e ʻakau namukakala ko e kalipeno, mo e laipeno moʻonia: ke tatau hono mamafa kotoa pe. Pea te ke ngaohiʻaki ia ʻa e inisenisi, ko e meʻa namukakala ngaohi ʻe ha taha ʻoku ne faivaʻaki ʻa e meʻa namukakala: ʻe fakamasima ia, ʻe maʻa mo tapu. Pea te ke tuki ha meʻa mei ai ke momoiki, pea te ke tuku ha meʻa ʻi he ʻao ʻo e Fakamoʻoniʻanga ʻi he Teniti Feʻiloakiʻanga.” (Ekisoto 30:34-36) ʻOku pehē ʻe he kau mataotaó naʻe tānaki atu ki mui ki ai ʻa e ngaahi meʻa kehe ʻe he kau Siu lāpaí ke ngāueʻaki ʻi he temipalé.
Ko e ʻinisēnisi naʻe tutu ʻi he tāpanekalé naʻe toputapu, ʻo ngāueʻaki maʻataʻatā pē ia ʻi he lotu ki he ʻOtuá. Naʻe fekauʻi ʻe Sihova: “Ko e inisenisi te ke ngaohi, ʻe ʻikai te mou ngaohi maʻamoutolu ʻi hono anga ko ia: te mou lau ʻoku tapu ia ki he ʻEiki. Ko e tangata te ne ngaohi hano tatau ke nanamu ki ai, ʻe motuhi ia mei hono kakai.” (Ekisoto 30:37, 38) ʻI ha ʻōlita kuo fokotuʻu, naʻe tutu ʻinisēnisi tuʻo ua ai ʻa e kau taulaʻeikí ʻi he ʻaho. (2 Kalonikali 13:11) Pea ʻi he ʻAho Fakaleleí, naʻe tutu ʻe he taulaʻeiki lahí ʻa e ʻinisēnisí ʻi he Potu Toputapú.—Livitiko 16:12, 13.
Naʻe ʻikai ke fakahōifua ki he ʻOtuá ʻa e foaki ʻinisēnisi kotoa pē. Naʻá ne tautea ʻa e faʻahinga ʻikai ko e kau taulaʻeiki naʻa nau foaki loto-ʻafungi ia ʻo hangē naʻa nau taulaʻeikí. (Nomipa 16:16-18, 35-40; 2 Kalonikali 26:16-20) Ko e ʻinisēnisi naʻe foaki ʻe he puleʻanga Siú naʻe fakahouhau ia kia Sihova ʻi heʻenau kau ʻi he taimi tatau ʻi he ngaahi ngāue ʻo e lotu loí pea fakafonu honau nimá ʻaki ʻa e lingitotó. Ko ʻenau mālualoí naʻe iku ai ʻo fakahaaʻi ʻe Sihova: Ko e “inisenisi ko e meʻa fakalielia, ia kiate au.” (Aisea 1:13, 15) Naʻe hoko ʻa e kau ʻIsilelí ʻo fakaliʻeliʻaki ʻa e lotu naʻe totonu ke fai kia Sihová ʻo nau tāpuni ʻa e temipalé pea tutu ʻinisēnisi ʻi ha ngaahi ʻōlita kehe. (2 Kalonikali 28:24, 25) ʻI ha ngaahi taʻu ki mui ai, naʻe aʻu ʻo ngāueʻaki ʻa e ʻinisēnisi tapú ʻi he lotu fakalielia ki he ngaahi ʻotua loí. Ko e ngaahi tōʻonga peheé naʻe fakatupu houhau lahi kia Sihova.—Isikeli 16:2, 17, 18.
ʻInisēnisí mo e Muʻaki Kau Kalisitiané
Ko e fuakava Laó, kau ai ʻa e tuʻutuʻuni fakataulaʻeiki ke foaki ʻa e ʻinisēnisi tapú, naʻe ngata ia ʻi he taimi naʻe fokotuʻu ai ʻe Kalaisi ʻa e fuakava foʻoú ʻi he 33 T.S. (Kolose 2:14) ʻOku ʻikai ha lēkooti naʻe tutu ʻinisēnisi ʻa e muʻaki kau Kalisitiané ki ha ngaahi taumuʻa fakalotu. ʻI he fekauʻaki mo e meʻá ni, ʻoku pehē ʻe he Cyclopedia ʻa McClintock mo Strong: “ʻOku papau ko e ʻinisēnisí naʻe ʻikai ngāueʻaki ia [ʻe he muʻaki kau Kalisitiané]. Ko e moʻoni ko hono ngāueʻaki iá ko ha fakaʻilonga ia ʻo e tui fakapanganí . . . Ko ha fanga kiʻi momomomoʻi ʻinisēnisi naʻe lī ʻe ha tokotaha muimui ki ha ʻōlita pangani naʻe fakahoko ai ha tōʻonga lotu.”
Naʻe toe fakafisi ʻa e muʻaki kau Kalisitiané ke tutu ʻinisēnisi ke fakahaaʻiʻaki ʻa e “tuʻunga ʻotua” ʻa e ʻemipola Lomá, neongo naʻe lava ke mole ai ʻenau moʻuí. (Luke 4:8; 1 Kolinito 10:14, 20) ʻI he vakai atu fekauʻaki mo e ngāueʻaki fakaeʻaitoli ʻo e ʻinisēnisí ʻi he ngaahi ʻaho ko iá, ʻoku ʻikai ha ofo ʻi he ʻikai aʻu ʻo kau ʻa e muʻaki kau Kalisitiané ʻi he fefakatauʻaki ʻinisēnisí.
Tutu-ʻInisēnisi ʻi he ʻAho Ní
ʻOku anga-fēfē hono ngāueʻaki ʻo e ʻinisēnisí ʻi he ʻaho ní? ʻI he ngaahi siasi lahi ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané, ʻoku foaki ai ʻa e ʻinisēnisí ʻi he ngaahi kātoangá mo e litūsiá. ʻI he lotolotonga ʻo e kau ʻĒsiá, ʻoku tutu ʻe he ngaahi fāmili lahi ʻi he ngaahi temipalé pe ʻi muʻa ʻi he ngaahi ʻōlita ʻi he falé ʻa e ʻinisēnisí, ke fakalāngilangiʻi ʻaki honau ngaahi ʻotuá pea maluʻi ʻa e kau maté. ʻI he ngaahi ngāue fakalotú, kuo ngāueʻaki kehekehe ʻa e ʻinisēnisí ke fakafonuʻaki ha loki, fakamoʻui, fakamaʻa, mo maluʻi.
Kuo maʻu ki muí ni ʻe he ʻinisēnisí ha tuʻunga manakoa naʻa mo e ʻi he lotolotonga ʻo e faʻahinga ʻoku ʻikai te nau taku ʻoku nau kau ki ha lotú. ʻOku tutu ʻe he niʻihi ʻa e ʻinisēnisí ʻi he fekauʻaki mo e fakalaulaulotó. ʻOku fokotuʻu ʻi ha tohi fakahinohino ʻe taha ʻa hono ngāueʻaki ʻa e ʻinisēnisí ke aʻu ki he “ngaahi lēvolo fakamisiteli ʻo e ʻiló” mo e “ngaahi ivi” ʻoku mahulu atu ʻi he māmani matelié. Ke maʻu ʻa e ngaahi fakaleleiʻanga ki he ngaahi palopalema ʻi he moʻuí, ʻokú ne toe fakaongoongoleleiʻi ʻa e ngaahi ouau tutu-ʻinisēnisi ʻa ia ʻoku kau ki ai ʻa e fetuʻutaki mo e “ngaahi meʻamoʻui mahulu hake ʻi natulá.” ʻOku maʻá e kau Kalisitiané ʻa e ngaahi tōʻonga peheé?
ʻOku fakahalaiaʻi mālohi ʻe Sihova ʻa e faʻahinga ʻoku nau feinga ke fio ʻa e ngaahi tōʻonga fakalotu loí mo e lotu maʻá. Naʻe hiki ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa e kikite ʻa ʻAiseá ʻo ngāueʻaki ia ki he kau Kalisitiané, ʻi he naʻinaʻi kia kinautolu ke nau tauhi ke ʻatā mei he tākiekina taʻemaʻa ʻa e lotu loí. Naʻá ne tohi: “Mou hiki mei honau lotolotonga, pea mavahe kimoutolu, pea ʻoua te mou ala ki he meʻa taʻemaʻa—ko e folofola é ʻa e ʻEiki—Pea te u maʻu kimoutolu ʻe au.” (2 Kolinito 6:17, 18a; Aisea 52:11) ʻOku tokanga ʻa e kau Kalisitiane moʻoní ke fakaʻehiʻehi mei ha meʻa pē ʻoku fehokotaki mo e lotu loí pe ko e meʻa fakamēsikí.—Sione 4:24.
Ko e moʻoniʻi meʻa ko ia ʻa hono ngāueʻaki ʻa e ʻinisēnisí ʻi he ngaahi kātoanga fakalotú pea ʻi he fakahaʻele faʻahikehé ʻoku ʻuhinga ai iá ʻoku hala ʻa e tutu-ʻinisēnisi kotoa pē? ʻIkai ʻaupito. Mahalo pē ʻoku fakaʻamu ha tokotaha ia ke tutu ʻinisēnisi ko ha meʻa namu-kakala ʻi hono ʻapí ke fiefia pē ʻi hono namu-leleí. (Palovepi 27:9) Naʻa mo ia, ʻi he fili pe ʻe tutu ʻinisēnisí, ʻoku totonu ki ha Kalisitiane ke ne fakakaukau ki he ngaahi meʻa tefito ʻe niʻihi. ʻE hanga ʻe he niʻihi kehe ʻi he feituʻu ʻokú ke nofo aí ʻo fakafekauʻaki ʻa e ngāueʻaki ʻo e ʻinisēnisí mo ha tōʻonga fakalotu loi? ʻI ho feituʻú, ʻoku faʻa fekauʻaki ai ʻa e ʻinisēnisí mo e ngaahi ouau fakahaʻele faʻahikehé? Pe ʻoku ngāue maheni ʻaki ia ki he ngaahi taumuʻa ʻikai fakalotú?
Kapau ʻoku fili ha tokotaha ke tutu ʻinisēnisi, ko ʻene filí ʻoku totonu ke fai ha tokanga ki ai fakatouʻosi ki hono konisēnisí tonu pea mo e ongoʻi ʻa e niʻihi kehé. (1 Kolinito 10:29) Ko e ngaahi lea ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau Lomá ʻoku kaunga ia ki ai. Naʻá ne tohi: “Tau nofo ki he ngaahi meʻa ʻoku kau ke fakamelino, mo e ngaahi meʻa ʻoku kau ki heʻetau fefaiʻaki hotau langa hake. ʻOua pe te ke holoki ʻa e ngaue ʻa e ʻOtua koeʻuhi pe ko ha meʻakai. ʻOku ngofua ʻa e meʻa kotoa pe, ka ʻoku kovi pe ki he tangata ʻoku ne kai mo tūkia. Ko hono lelei ke ʻoua naʻa ke kai kakano, pe inu uaine, pe ko e ha fua ha meʻa ʻoku tūkia ai ho tokoua.”—Loma 14:19-21.
Ngaahi Lotu ʻOku “Hange ko e Inisenisi”
Ko e foaki ʻo e ʻinisēnisí ʻi he lotolotonga ʻo e kau ʻIsilelí ko ha fakatātā feʻungamālie ia ʻo e ngaahi lotu ʻoku fanongoa ʻe he ʻOtuá. Ko ia ai, naʻe hiva ʻa e tokotaha-tohi-saame ko Tēvitá kia Sihova: “Ke hoko atu ʻeku lotu ki ho ʻao na, ʻo hange ko e inisenisi.”—Sāme 141:2.
Ko e kau ʻIsileli faitōnungá naʻe ʻikai te nau vakai ki he foaki ʻo e ʻinisēnisí ko ha ouau taʻeʻuhinga. Naʻa nau tokanga lahi ke teuteu mo tutu ʻinisēnisi ʻi he founga naʻe fakahaaʻi ʻe Sihová. ʻI he ʻikai ngāueʻaki ʻa e ʻinisēnisi totonú, ko e kau Kalisitiane he ʻaho ní ʻoku nau fai ʻa e ngaahi lotu ʻoku tapua atu mei ai ʻa e houngaʻia loloto mo e ʻapasia ki heʻetau Tamai fakahēvaní. ʻI he hangē ko e ʻinisēnisi namu-kakala naʻe foaki ʻe he kau taulaʻeiki ʻi he temipalé, ʻoku fakapapauʻi mai ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá kia kitautolu: “Ko e lotu ʻani faitotonu ko hono mamana ia.”—Palovepi 15:8.
[Fakatātā ʻi he peesi 29]
Ko e tutu ʻinisēnisi ʻi he tāpanekalé mo e temipalé naʻe toputapu
[Fakatātā ʻi he peesi 30]
ʻOku fekauʻaki ʻa e tutu ʻinisēnisí mo e fakalaulauloto ʻoku feʻungamālie ki he kau Kalisitiané?