LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w05 2/15 p. 28-31
  • ʻOkú Ke Fakahoa Koe ki he Niʻihi Kehé?

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • ʻOkú Ke Fakahoa Koe ki he Niʻihi Kehé?
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2005
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • ʻUhinga mo e Taimi ʻOku Tau Fakahoa Nai Aí
  • Ngaahi Fakahoa Feʻauʻauhi
  • Fakafuofuaʻi-Kita mo e Fiemālie
  • Tauʻi ʻa e Meheká
  • Ngaahi Fakahoa Feʻungamālie
  • Tuli ki he Melinó ʻAki Hono Tauʻi ʻa e Meheká
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2020
  • Ko ha Tōʻonga ʻe Lava Ke Ne Fakakonahi Hotau ʻAtamaí Meheká
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2012
  • “Fāitaha . . . ʻi he Kaumeʻa Vāofi”
    Faʻifaʻitaki ki Heʻenau Tuí
  • Sionatane—“Kuo Ne Ngaue mo e ʻOtua”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2007
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2005
w05 2/15 p. 28-31

ʻOkú Ke Fakahoa Koe ki he Niʻihi Kehé?

KO HAI ia ʻia kitautolu kuo teʻeki ai ke ne fetaulaki mo ha taha ʻa ia ʻoku mata lelei ange, hā ngali manakoa ange, mahinoʻi vave ange ʻa e ngaahi meʻá, pe maʻu ha ngaahi kuleiti lelei ange ʻia kitautolu ʻi he akó? Mahalo pē ʻoku maʻu ʻe he niʻihi kehé ʻa e moʻui lelei ange pe ko ha ngāue fakafiemālie ange, lavameʻa lahi ange, pe hā ngali tokolahi ange honau ngaahi kaungāmeʻá. ʻOku nau maʻu nai ʻa e koloa lahi ange, paʻanga lahi ange, ko ha kā foʻou ange, pe ʻoku hā ngali ʻoku nau fiefia ange. ʻI he lave ki he ngaahi meʻa peheé, ʻoku tau fakahoa kitautolu ki he niʻihi kehé? ʻOku taʻealakalofi ʻa hono fai ʻo e ngaahi fakahoá? Ko e hā ʻoku fiemaʻu nai ai ki ha Kalisitiane ke ne fakaʻehiʻehi mei he ngaahi meʻa ko iá? Pea ʻe lava fēfē ke tau fiemālie ʻo ʻikai fakahoa kitautolu ki ha taha?

ʻUhinga mo e Taimi ʻOku Tau Fakahoa Nai Aí

Ko e foʻi fakakaukau ʻe taha ki he ʻuhinga ʻoku fakahoa nai ai ʻe he kakaí kinautolu ki he niʻihi kehé he ʻoku hoko eni ʻo tauhi maʻu ai pe fakalahi ai ʻenau fakamahuʻingaʻi-kitá. ʻOku faʻa fiemālie ʻa e kakaí ʻi he ʻiloʻi ʻoku nau lavameʻa tatau mo honau ngaahi toʻú. Ko e fakakaukau ʻe taha ko e pehē ko ia ko e ngaahi fakahoá ko e ngaahi feinga ia ke fakasiʻisiʻi ʻa e veiveiua fekauʻaki mo kitautolú, ke mahinoʻi ʻoku tau malava ke fai ha meʻa pea mo e tuʻunga ʻo hotau ngaahi ngataʻangá. ʻOku tau siofi ʻa e meʻa kuo lavaʻi ʻe he niʻihi kehé. Kapau ʻoku nau tatau mo kitautolu ʻi he ngaahi tafaʻaki lahi pea kuo nau aʻusia ʻa e ngaahi taumuʻa pau, te tau ongoʻi nai ai ʻe lava ke tau aʻusia ʻa e ngaahi taumuʻa meimei tatau.

ʻOku faʻa fai ʻa e ngaahi fakahoá ʻi he vahaʻa ʻo e kakai ʻoku nau tatau—ʻoku nau ʻi ha tuʻunga tatau ko e tangata pe ko e fefine, ʻi ha taʻu meimei tatau pea ʻi ha lēvolo fakasōsiale meimei tatau pea ʻoku nau feʻilongaki. ʻOku ngalingali ʻe siʻi ʻetau fakahoa kitautolu ki ha taha kehe kapau ʻoku tau fakakaukau ʻoku fuʻu lahi ʻa e faikehekehe ʻi hotau vahaʻá. ʻI hano toe fakalea, ko e taʻahine taʻu hongofulu tupu anga-mahení ʻoku ngalingali ʻe siʻi ʻa ʻene fakahoa ia ki ha tokotaha mōtolo manakoa, ka ki hono kaungāakó, pea ʻoku ngalingali ʻe ʻikai fakahoa ʻe he tokotaha mōtoló ia ʻa ia tonu ki he taʻahine taʻu hongofulu tupú.

ʻI he ngaahi tafaʻaki fē ʻoku hoko ai ʻa e ngaahi fakahoá? Ko ha koloa pē pe ʻulungāanga ʻoku vakai ki ai ʻoku mahuʻinga ʻi ha kolo—ko e fakatātaá ko e potó, talavoú, koloaʻiá, valá—ko e makatuʻunga nai ia ki hono fai ʻa e fakahoá. Kae kehe, ʻoku tau hehema ke fai ha ngaahi fakahoa fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ʻoku tau mahuʻingaʻia aí. Ko e fakatātaá, ʻoku ngalingali ʻe ʻikai te tau meheka ʻi he lahi ʻo ha tānekinga sitapa ʻa e taha ʻo hotau ngaahi mahení, tuku kehe kapau ʻoku tau mahuʻingaʻia tefito ʻi he tānaki sitapá.

ʻOku maʻu ʻi he ngaahi fakahoá ha tuʻunga kakato ʻo e ngaahi tali, ʻo ʻalu mei he fiemālié ki he loto-mafasia, mei he leleiʻia mo ha holi ke maʻu tuʻungá ki he tuʻunga hohaʻa pe tāufehiʻa. ʻOku fakatupu maumau ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi ongoʻi ko ení, pea ʻoku ʻikai te nau hoamālie mo e ngaahi ʻulungāanga faka-Kalisitiané.

Ngaahi Fakahoa Feʻauʻauhi

Ko e faʻahinga ʻoku nau feinga ke hoko ko e “kau ikuna” ʻi he ngaahi fakahoá ʻoku nau fakahāhā ha laumālie feʻauʻauhi. ʻOku nau loto ke lelei ange ʻi he niʻihi kehé, pea ʻoku ʻikai te nau fiemālie kae ʻoua kuo nau ongoʻi ʻoku nau pehē. ʻOku ʻikai fakafiefia ke ʻi he faʻahinga tāutaha peheé. Ko e ngaahi tuʻunga kaumeʻa mo kinautolú ʻoku faingataʻa, ʻoku fefeka ʻa e ngaahi vaá. ʻOku ʻikai ngata pē ʻi he ʻikai ha anga-fakatōkilalo ʻi he kakai peheé ka ʻoku ʻikai te nau faʻa lava ke ngāueʻaki ʻa e akonaki ʻa e Tohi Tapú fekauʻaki mo e ʻofa ki honau kaungā faʻahinga ʻo e tangatá, koeʻuhi ko ʻenau fakakaukaú ʻe lavangofua ke ne langaʻi ʻi he niʻihi kehé ʻa e ngaahi ongoʻi māʻulalo mo fakamā.​—Mātiu 18:​1-5; Sione 13:​34, 35.

Ko hono ʻai ʻa e kakaí ke nau ongoʻi ʻoku nau “māʻulaló” ʻokú ne fakalotomamahiʻi kinautolu ʻi ha ʻuhinga. Fakatatau ki he tokotaha faʻu-tohi ʻe taha, “ko ʻetau ngaahi taʻemalavá ʻoku toe fakamamahi ange ia ʻi he taimi ʻoku hā ai ko e kakai ʻoku nau ʻi he tuʻunga tatau mo kitautolú ʻoku nau maʻu ʻa e ngaahi koloa ʻoku tau fiemaʻú.” Ko ia ʻoku fakalanga ai ʻe ha laumālie feʻauʻauhi ʻa e meheka, tāufehiʻa mo e ʻikai leleiʻia ʻi ha taha koeʻuhi ko e ngaahi meʻa ʻokú ne maʻú, tuʻumālié, tuʻungá, ongoongó, māʻolungá mo e hā fua. ʻOku iku eni ki he feʻauhi lahi ange—ko ha tuʻunga faingataʻa. ʻOku fakahalaiaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻa e “fepolepolei [pe feʻauhí].”—Kaletia 5:26.

ʻI hono tuku hifo ʻa e ngaahi lavameʻa ʻa e kau feʻauhí, ʻoku feinga ʻa e faʻahinga meheká ke maluʻi ʻenau fakamahuʻingaʻi-kita fehālaaki ʻanautolú. ʻOku hā ngali iiki nai ʻa e ngaahi tōʻonga peheé, ka ʻo kapau ʻoku ʻikai fakatokangaʻi pea taʻofi, ʻe lava ke iku ia ki he faihala loto-kovi. Fakakaukau ki he fakamatala Fakatohitapu ʻe ua ʻa ia naʻe hoko ai ko ha meʻa tefito ʻa e meheká.

Lolotonga ʻene nofo ʻi he kau Filisitiá, naʻe tāpuakiʻi ai ʻa ʻAisake ʻaki ʻene “mohu sipi, pea mohu pulu, pea toko lahi ʻene kau tamaioʻeiki: pea naʻe meheka ʻa e kau Filisitia kiate ia.” (Senesi 26:​1-3, 12-16) Naʻa nau tali ki ai ʻaki ʻenau tāpuni ʻa e ngaahi vaikeli naʻe keli ʻe he tamai ʻa ʻAisaké, ʻa ʻĒpalahame, pea naʻe kole ange ʻe honau tuʻí kia ʻAisake ke ne mavahe mei he feituʻú. (Senesi 26:​1-3, 12-​16) Naʻe kovi mo fakatupu ʻauha ʻenau meheká. Naʻe ʻikai pē kei lava ke nau makātakiʻi ʻa e maʻu ʻe ʻAisake ʻa e tuʻumālie ʻi honau lotolotongá.

ʻI ha ngaahi senituli ki mui ai, naʻe maʻu ai ʻe Tēvita tonu ha tuʻunga makehe ʻi he malaʻe taú. Naʻe kātoangaʻi ʻa ʻene ngaahi lavameʻá ʻe he kakai fefine ʻIsilelí, ʻa ia naʻa nau hiva: “ʻA e ta ʻe Saula ʻene tokoʻi afe, mo e ngaahi mano ʻa Tevita e.” Neongo naʻá ne maʻu ha tuʻunga ʻo e fakahīkihikí, naʻe vakai ʻa Saula ki he fakahoa ko iá ʻoku fakamā pea naʻe langaʻi ai ʻa e meheka ʻi hono lotó. Mei he taimi ko iá ʻo faai mai ai, naʻá ne tukulotoʻi ai ha fakafili kia Tēvita. Naʻe vave ʻa ʻene fai ʻa e ʻuluaki feinga ʻi heʻene ngaahi feinga lahi ke tāmateʻi ʻa Tēvitá. He fulikivanu lahi ē ʻoku lava ke malanga hake mei he meheká!—1 Samiuela 18:​6-11.

Ko ia kapau ko hono fakahoa kitautolu ki he niʻihi kehé​—ko ʻenau ngaahi lavameʻá pe ngaahi tuʻungá​—ʻokú ne ueʻi ʻa e ngaahi ongoʻi meimei tatau mo e meheká pe tuʻunga feʻauʻauhí, tokanga! Ko e ngaahi ongo kovi eni, ʻoku ʻikai hoamālie mo e fakakaukau ʻa e ʻOtuá. Ka ki muʻa ke sivisiviʻi ʻa e lahi ʻo e fakakaukau ʻe lava ke talitekeʻí, tau fakakaukau ki ha toe meʻa kehe ʻokú ne fakatupunga ʻa e ngaahi fakahoá.

Fakafuofuaʻi-Kita mo e Fiemālie

‘ʻOku ou poto, manakoa, taau, ʻi ha sino lelei, maʻu ʻa e tokaʻí pea ʻofaʻi? Pea ki he tuʻunga ko e hā?’ ʻOku tātātaha ke tau tuʻu ʻi muʻa ʻi ha sioʻata ʻo ʻeke ha ngaahi meʻa hangē ko ení. Neongo ia, fakatatau ki ha tokotaha faʻu-tohi, “ʻoku ʻikai ha veiveiua, ʻoku faʻa haʻu ki heʻetau fakakaukaú ʻa e ngaahi fehuʻi pehē peá ne ʻomai ʻa e ngaahi tali fakalongolongo ʻa ia ʻoku ʻi ha tuʻunga fakafiemālie.” Ko ha taha ʻoku ʻikai te ne fakapapauʻi ʻa e meʻa ʻe lava ke ne lavaʻí te ne fakakaukauloto nai fekauʻaki mo e ngaahi meʻá ni ʻo ʻikai ha hehema feʻauʻauhi pe ha ongoʻi meheka. ʻOkú ne fakafuofuaʻi pē ia. ʻOku ʻikai ʻaupito ha meʻa ʻe hala ai. Kae kehe, ko e founga totonu ke fai ai ení, ʻoku ʻikai ʻi hono fakahoa kitautolu ki he niʻihi kehé.

ʻOku tau maʻu ʻa e ngaahi malava kehekehe, fakatuʻunga ʻi ha ngaahi meʻa tefito kehekehe. ʻE ʻi ai maʻu pē ʻa e niʻihi ʻoku nau hā ngali lelei ange ʻia kitautolu. Ko ia ai, ʻi he ʻikai siofi kinautolu ʻi he tuʻunga meheká, ʻoku totonu ke tau fakafuofua ʻetau ngāué ʻo felāveʻi mo e ngaahi tuʻunga māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻokú ne ʻomai ha tataki pau ʻo e meʻa ʻoku tonú mo leleí. ʻOku mahuʻingaʻia ʻa Sihova ʻi hotau tuʻunga tāutahá. ʻOku ʻikai te ne fiemaʻu ke fakahoa kitautolu ki ha taha pē. ʻOku faleʻi mai ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “Ke taki taha sivi ʻene ngaue aʻana; pea te ne toki fakafuofuaʻaki ia pe hono polepoleʻanga, ʻo ʻikai [fakahoa] ʻaki ha taha kehe.”—Kaletia 6:4.

Tauʻi ʻa e Meheká

Koeʻuhi ʻoku taʻehaohaoa ʻa e faʻahinga kotoa pē ʻo e tangatá, ʻe fiemaʻu nai ʻa e ngaahi feinga mālohi mo hokohoko ke tauʻi ʻa e meheká. Ko e meʻa ia ʻe taha ke ʻiloʻi ʻoku tala mai ʻe he Tohi Tapú: “ʻI he fakaʻapaʻapa mou tāimuʻa kimoutolu,” ka ko e meʻa mātuʻaki kehe ʻa hono fai iá. Naʻe ʻiloʻi ʻe Paula ʻa ʻene hehema tonu ki he angahalá. Ke tauʻi iá, naʻe pau ke ne “tokeia [hono] sino, mo takipopulaʻi.” (Loma 12:10; 1 Kolinito 9:27) Kia kitautolu, ʻe ʻuhinga nai iá ko hono talitekeʻi ʻa e ngaahi fakakaukau feʻauʻauhí, ʻo fetongi ia ʻaki ʻa e ngaahi fakakaukau pau. ʻOku fiemaʻu ke tau lotu, ʻo kole kia Sihova ke ne tokoniʻi kitautolu “ke ʻoua naʻa hulu atu [ʻetau] fakakaukau kiate [kitautolú] ʻi he meʻa ʻoku totonu.”—Loma 12:3.

ʻOku toe tokoni foki ʻa e ako Tohi Tapú mo e fakalaulaulotó. Hangē ko ení, fakakaukau atu ki he Palataisi ʻi he kahaʻú ʻoku talaʻofa mai ʻe he ʻOtuá. ʻE toki maʻu leva ai ʻe he tokotaha kotoa ʻa e melino, moʻui lelei, meʻakai hulu fau, ngaahi ʻapi fakalata mo e ngāue fakafiemālie. (Sāme 46:​8, 9; 72:​7, 8, 16; Aisea 65:​21-​23) ʻE ongoʻi nai ai ʻe ha taha ʻa e hehema ke feʻauhí? ʻIkai ʻaupito. ʻE ʻikai ha ʻuhinga ai ki he fai peheé. Ko e moʻoni, kuo ʻikai ke ʻomai ʻe Sihova ʻa e fakaikiiki kotoa pē ʻo e tuʻunga ʻe ʻi ai ʻa e moʻuí ʻi he taimi ko iá, ka ʻe lava ke tau pehē ʻi he ʻuhinga lelei ʻe malava ʻa e tokotaha kotoa pē ke tuli ki he ngaahi meʻa mo e ngaahi pōtoʻi ʻoku fakamānako kia kinautolú. ʻE ako nai ha taha ki he ʻasitalōnomá, ko e taha ki he tisaini ʻo e ngaahi tupenu fakaʻofoʻofá. Ko e hā ka meheka ai ʻa e taha ko ē ki he tokotaha ko eé? Ko e ngaahi ngāue ʻa hotau kaungā faʻahinga ʻo e tangatá ʻe hoko ia ko ha meʻa fakaueʻiloto, ʻo ʻikai fakatupu tāufehiʻa. Ko e ngaahi ongoʻi peheé ʻe hoko pē ia ko e ngaahi meʻa ʻi he kuohilí.

Kapau ko e moʻui ia ʻoku tau holi ki aí, ʻikai ʻoku totonu ke tau feinga ke ohi ʻa e fakakaukau tatau he taimí ni? ʻOku tau ʻosi maʻu ha palataisi fakalaumālie, ʻo ʻatā mei he ngaahi palopalema lahi ʻa e māmani takatakai ʻia kitautolú. Koeʻuhi ʻe ʻikai ha laumālie feʻauʻauhi ʻi he māmani foʻou ʻa e ʻOtuá, ʻoku ʻi ai moʻoni ʻa e ʻuhinga ke fakaʻehiʻehi mei ai he taimí ni.

ʻOku hala leva ke fakahoa kitautolu ki he niʻihi kehé? Pe ʻoku ʻi ai ha ngaahi taimi ʻe feʻungamālie ai ia?

Ngaahi Fakahoa Feʻungamālie

Kuo iku ʻa e ngaahi fakahoa lahi ki he ngaahi tōʻonga tamaki pe fakalotomafasia, ka ʻoku ʻikai fiemaʻu ke pehē maʻu ai pē. Fekauʻaki mo e meʻá ni, fakatokangaʻi ange ʻa e faleʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá: ‘Hoko ko e kau faʻifaʻitaki ʻo e kakai kuo nau hokosi ʻa e ngaahi talaʻofá ʻi heʻenau tuí mo e kitakí.’ (Hepelu 6:12) Ko e feinga ke fakatupulekina ʻa e ngaahi ʻulungāanga hangē ko e kau sevāniti faitōnunga ʻa Sihova ʻi he kuonga muʻá ʻe lava ke hoko ia ʻo fakatupu fua. Ko e moʻoni, ʻe kau nai ki ai ha ngaahi fakahoa. Neongo ia, ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau sio ai ki he ngaahi faʻifaʻitakiʻanga ʻa ia ʻe lava ke tau faʻifaʻitakiʻi mo e ngaahi tafaʻaki ʻa ia ʻoku fiemaʻu ai ke tau fakalakalaká.

Fakakaukau angé kia Sionatane. ʻE lava ki ha taha ke ne pehē, naʻe ʻi ai ʻa e ʻuhinga ke ne meheka ai. ʻI he tuʻunga ko e foha lahi taha ʻo Tuʻi Saula ʻo ʻIsilelí, naʻe ʻamanekina nai ʻe Sionatane ʻi ha taimi te ne hoko ko e tuʻi, ka naʻe fili ʻe Sihova ia ha tangata naʻá ne siʻi hifo ʻaki ʻiate ia ʻa e taʻu nai ʻe 30, ko e talavou ko Tēvitá. ʻI he ʻikai tukulotoʻi ha fehiʻá, naʻe makehe ʻa Sionatane ʻi heʻene anga-kaumeʻa taʻesiokita mo e poupou kia Tēvita ʻi hono tuʻunga ko e tokotaha kuo fakanofo-tuʻi ʻe Sihová. Ko ha tangata fakalaumālie moʻoni ʻa Sionatane. (1 Samiuela 19:​1-4) ʻI he ʻikai hangē ko ʻene tamaí, ʻa ia naʻá ne sio kia Tēvita ko ha tokotaha feʻauhí, naʻe ʻiloʻi ʻe Sionatane ʻa hono tataki ʻe Sihova ʻa e ngaahi meʻá peá ne fakamoʻulaloa ki Hono finangaló; naʻe ʻikai te ne fakahoa ia kia Tēvita, ʻo ʻeke, “Ko e hā ne fili ai ʻa Tēvita ʻo ʻikai ko aú?”

ʻI he haʻohaʻonga ʻo e kaungā Kalisitiané, ʻoku ʻikai ʻaupito totonu ke tau ongoʻi fakamanamanaʻi, ʻo hangē ʻoku feinga ʻa e niʻihi kehé ke fakalaka ʻia kitautolu pe faʻao hotau tuʻungá. ʻOku ʻikai feʻungamālie ʻa e feʻauhí. Ko e kau Kalisitiane matuʻotuʻá ʻoku fakamatalaʻi kinautolu ʻaki ʻa e ngāue fāitaha, fāʻūtaha mo e ʻofa, ʻo ʻikai ko e feʻauʻauhi. “Ko e ʻofá ʻa e fili lahi taha ʻo e meheká,” ko e lau ia ʻa e sōsiolosia ko Francesco Alberoni. “Kapau ʻoku tau ʻofa ʻi ha taha, ʻoku tau fiemaʻu ʻa e meʻa ʻoku leleí maʻana, pea ʻoku tau fiefia ʻi he taimi ʻokú ne lavameʻa ai mo fiefiá.” Ko ia kapau ʻoku fili ha taha kehe ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané ki ha monū pau, ko e meʻa anga-ʻofá ke hoko ʻo fiemālie ʻi he meʻa ko iá. Ko e tuʻunga ia naʻe ʻi ai ʻa Sionatané. ʻI he hangē ko iá, ʻe tāpuakiʻi kitautolu kapau ʻoku tau poupouʻi ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku nau ngāue faitōnunga ʻi he ngaahi tuʻunga fua fatongia ʻi he kautaha ʻa Sihová.

Ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei taha ʻoku fokotuʻu ʻe he kaungā Kalisitiané ʻoku totonu ke hoko ʻo leleiʻia ai. Ko e ngaahi fakahoa mafamafatatau kia kinautolú ʻe lava ke ne fakaʻaiʻai kitautolu ki ha faʻifaʻitaki lelei ki heʻenau tuí. (Hepelu 13:7) Ka ʻo kapau ʻe ʻikai te tau tokanga, ʻe lava ke maliu ʻa e faʻifaʻitakí ki he feʻauʻauhi. Kapau ʻoku tau ongoʻi ʻoku fakalaka ha taha ʻoku tau leleiʻia ai ʻia kitautolu pea tau feinga ke fakasiʻisiʻi pe fakaangaʻi ia, ʻe hōloa ai ʻa e faʻifaʻitakí ʻo iku ki he meheka.

ʻOku ʻikai ha tangata taʻehaohaoa te ne ʻomai ha sīpinga haohaoa. Ko ia ai, ʻoku pehē ʻe he Tohi Tapú: “Mou hoko muʻa ko e kau faʻifaʻitaki ki he ʻOtua, ʻo tāu mo e fanau kuo ʻofeina.” Pehē foki, “naʻe kataki mamahi ʻa Kalaisi foki koeʻuhi ko kimoutolu, ʻo ne tuku ha faʻifaʻitakiʻanga kiate kimoutolu, ke mou muimui ofi, ʻo topuvaʻe taha mo ia.” (Efeso 4:32 [Ef 5:​1, 2, PM]; 1 Pita 2:21) Ko e ngaahi ʻulungāanga ʻo Sihova mo Sīsuú—ʻa ʻena ʻofá, loto-māfaná, kaungāongoʻí mo e anga-fakatōkilaló—ʻoku totonu ke hoko ko e meʻa ia ʻoku tau feinga ke faʻifaʻitaki ki aí. ʻOku totonu ke tau vaheʻi ʻa e taimi ke fakahoa ai kitautolu ki hona ngaahi ʻulungāangá, ngaahi taumuʻá mo e ngaahi founga ʻo hono fai ʻo e ngaahi meʻá. Ko e fakahoa peheé ʻe lava ke ne fakakoloa ʻa ʻetau moʻuí, ʻo tokonaki mai ai ʻa e tataki, tuʻumaʻu mo e malu papau, pea ʻe lava ke tokoniʻi ai kitautolu ke tau maʻu ʻa e tuʻunga ʻo e kau tangata mo e kau fefine Kalisitiane matuʻotuʻá. (Efeso 4:13) Kapau ʻoku tau tokangataha ke fai ʻetau lelei tahá ke faʻifaʻitaki ki heʻena faʻifaʻitakiʻanga haohaoá, ʻe pau ai ke siʻi ʻetau hehema ke fakahoa kitautolu ki he kaungā faʻahinga ʻo e tangatá.

[Fakatātā ʻi he peesi 28, 29]

Naʻe hoko ʻa Tuʻi Saula ʻo meheka kia Tēvita

[Fakatātā ʻi he peesi 31]

Naʻe ʻikai ʻaupito vakai ʻa Sionatane ko ha tokotaha feʻauhi ʻa e talavou ko Tēvitá

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share