Talanoa ki he Moʻuí
Naʻá Ku Maʻu ‘ʻa e Ngaahi Kole ʻa Hoku Lotó’
FAKAMATALA FAI ʻE DOMINIQUE MORGOU
Ne faifai pē peá u ʻi ʻAfilika ʻi Tīsema 1998! Ko ha misi ʻi he kei siʻí naʻe hoko ia he taimi ko ení ko ha meʻa moʻoni. Naʻá ku ongoʻi fiefia maʻu pē ʻi he fakakaukau atu ki he ngaahi feituʻu ʻatā lahí mo e ngaahi meʻamoʻui kaivao fakatoʻoaloto ʻo ʻAfiliká. ʻI he taimi ko ení naʻá ku ʻi ai tonu! ʻI he taimi tatau, naʻe toe hoko ai ha misi ʻe taha ʻo moʻoni. Ko ha ʻevangeliō ngāue taimi-kakato au ʻi ha fonua muli. Naʻe hā ngali taʻemalava ʻa e meʻá ni ki he tokolahi. Ko ʻeku sió ʻoku fakangatangata lahi ʻaupito, pea ʻoku ou luelue ʻi he ngaahi hala touʻone ʻo e fanga kiʻi kolo ʻAfiliká fakataha mo e tokoni ʻa ha kulī tokoni, naʻe ʻosi akoʻi ke alāanga mo e ngaahi hala ʻo e ngaahi kolo ʻIulopé. Tuku ke u tala atu ʻa e anga ʻene hoko ʻo malava ke u ngāue ʻi ʻAfiliká pea mo e anga hono ʻomai kiate au ʻe Sihova ‘ʻa e ngaahi kole ʻa hoku lotó.’—Sāme 37:4.
NAʻE fāʻeleʻi au ʻi Sune 9, 1966, ʻi he fakatonga ʻo Falaniseé. Ko e siʻisiʻi taha au ʻi he fānau ʻe toko fitu—ko e ongo tamaiki tangata ʻe toko ua mo e tamaiki fefine ʻe toko nima—naʻe tokangaʻi kotoa kimautolu ʻe ha ongo mātuʻa anga-ʻofa. Kae kehe, naʻe ʻi ai ha meʻa fakamamahi ʻe taha naʻe hoko ʻi heʻeku kei siʻí. ʻI he hangē ko ʻeku kui-fefiné, faʻeé pea mo e taha ʻo hoku fanga tokouá, naʻá ku faingataʻaʻia ʻi ha mahaki fakafāmili ʻa ia naʻe faai pē ʻo taki atu ki he kui ʻaupito.
ʻI he tuʻunga ko ha taʻu hongofulu tupú, naʻá ku fehangahangai ai mo e lau matakalí, tomuʻa fehiʻá mo e mālualoí, ʻa ia naʻá ne ʻai au ke u angatuʻu ki he sōsaietí. Ko e lolotonga ʻo e taimi faingataʻa ko ení naʻa mau hiki ai ki he vahefonua ʻo Hérault. Naʻe hoko ʻi ai ha meʻa fakaofo.
ʻI he pongipongi Sāpate ʻe taha, naʻe omi ai ha toko ua ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ki homau matapaá. Naʻe ʻiloʻi ʻe heʻeku faʻeé ʻakinaua peá ne fakaafeʻi kinaua ki loto. Naʻe ʻeke ange ʻe he taha ʻo e ongo fefiné ki he fineʻeikí pe ʻokú ne manatuʻi naʻe ʻi ai e taimi naʻá ne palōmesi ai ʻe ʻi ai ha ʻaho te ne tali ai ha ako Tohi Tapu. Naʻe manatuʻi ia ʻe he fineʻeikí peá ne ʻeke ange, “Te tau kamata ʻafē?” Naʻá nau felotoi ke nau fakataha ʻi he pongipongi Sāpate kotoa pē, pea ʻi he founga ko ení naʻe kamata ai ʻe heʻeku fineʻeikí ke ne ako ʻa e “mooni oe ogoogolelei.”—Kaletia 2:14, PM.
Ko Hono Maʻu ʻa e Fakamāmá
Naʻe feinga tōtōivi ʻa e fineʻeikí ke ne mahinoʻi pea ke ne manatuʻi ʻa e meʻa naʻá ne akó. ʻI heʻene kuí, naʻe pau ke ne maʻuloto ʻa e meʻa kotoa pē. Naʻe anga-kātaki ʻaupito ʻa e ongo Fakamoʻoní kiate ia. Kiate au, ʻi he taimi kotoa pē naʻe haʻu ai ʻa e ongo Fakamoʻoní, naʻá ku toitoi ʻi hoku lokí peá u toki hū mai pē ki tuʻa ʻi heʻena mavahé. Kae kehe, ʻi he efiafi ʻe taha, naʻá ku fetaulaki ai mo Eugénie, ko e taha ʻo e ongo Fakamoʻoní, peá ne talanoa mai kiate au. Naʻá ne tala mai kiate au ʻe fakangata ʻe he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻa e mālualoi, tāufehiʻa mo e tomuʻa fehiʻa kotoa pē ʻi he māmaní. “Ko e ʻOtuá pē ʻokú ne maʻu ʻa e kī ki he fakaleleiʻangá,” ko ʻene leá ia. Te u fiemaʻu ke ʻilo lahi ange? ʻI he ʻaho hono hokó, ne u kamata ai ʻeku ako Tohi Tapú.
Ko e meʻa kotoa pē naʻá ku akó naʻe foʻou ia kiate au. Naʻá ku mahinoʻi ai he taimi ko ení ʻoku fakaʻatā fakataimi ʻe he ʻOtuá ʻa e fulikivanú ʻi he māmaní ʻi ha ngaahi ʻuhinga lelei. (Senesi 3:15; Sione 3:16; Loma 9:17) Naʻá ku ako lahi ange ʻoku ʻikai ke liʻaki kitautolu ʻe Sihova ʻo ʻikai ha ʻamanaki. Kuó ne ʻomai kia kitautolu ʻa ʻene talaʻofa fakaofo ʻo e moʻui taʻengata ʻi ha māmani palataisi. (Sāme 37:29; 96:11, 12; Aisea 35:1, 2; 45:18) ʻI he Palataisi ko iá, te u toe maʻu ai ʻa e meʻaʻofa ʻo e mamatá, ʻa ia naʻe faifai atu pē ʻo mole meiate aú.—Aisea 35:5.
Ko Hono Fai ʻa e Ngāue Taimi-Kakató
ʻI Tīsema 12, 1985, naʻá ku fakaʻilongaʻi ai ʻeku fakatapui kia Sihová ʻaki ʻa e papitaiso he vaí, ʻo kau fakataha mo hoku tokoua ko Marie-Claire, ʻa ia kuó ne ʻosi fou ʻi he sitepu ko ení. Naʻe vave ʻa e hoko ʻo papitaiso ʻa hoku tuongaʻane ko Jean-Pierre, pea pehē ki siʻeku fineʻeikí.
ʻI he fakatahaʻanga naʻá ku feohi mo iá, naʻe ʻi ai ha kau tāimuʻa tuʻumaʻu, pe kau ʻevangeliō taimi-kakato ʻe niʻihi. Naʻe fakalototoʻaʻi au ʻe heʻenau fiefia mo e faivelenga ʻi he ngāue fakafaifekaú. Naʻa mo Marie-Claire, ʻa ia naʻe faingataʻaʻia ʻi he palopalema hono matá peá ne tui ha meʻa fakatonutonu hui ʻi hono vaʻe ʻe tahá, naʻá ne hū ʻo kau he ngāue taimi-kakató. ʻOku hokohoko atu ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni ʻa ʻene ʻomai kiate au ʻi heʻene faʻifaʻitakiʻangá ʻa e fakalototoʻa fakalaumālie. Ko hono takatakaiʻi au ʻe he kau tāimuʻa ʻi he fakatahaʻangá pea ʻi he fāmilí naʻá ne tokoniʻi ai au ke u fakatupulekina ha holi vēkeveke ke u kau tonu ai ʻi he ngāue taimi-kakató. Ko ia ai, ʻi Nōvema 1990, naʻá ku kamata ai ke u ngāue ko ha tāimuʻa ʻi Béziers.—Sāme 94:17-19.
Fekuki mo e Fakalotosiʻí
ʻI he ngāue fakafaifekaú, naʻe tokoniʻi au ʻe he tokangaekina lelei ʻa e kau tāimuʻa kehé. Naʻa mo ia foki, naʻá ku ongoʻi loto-siʻi ʻi he taimi ki he taimi, koeʻuhi ko hoku ngaahi ngataʻangá pea mo ʻeku fakaʻamu ko ia ne u lava ʻo fai ha meʻa lahi angé. Kae kehe, naʻe tokoniʻi au ʻe Sihova ʻi he ngaahi vahaʻa taimi ko ia ʻo e fakalotosiʻí. Naʻe fai ʻeku fekumi ʻi he Watch Tower Publications Index, ʻi he kumi ki he ngaahi talanoa ki he moʻuí ʻa e kau tāimuʻa naʻa nau hangē ko aú ʻo faingataʻaʻia ʻi he kovi ʻo e sió. Naʻá ku ofoofo ʻi he tokolahi ʻo e faʻahinga naʻe peheé! Ko e ngaahi talanoa ʻaonga mo fakalototoʻa ko ení naʻe akoʻi ai au ke u houngaʻia ʻi he meʻa naʻe malava ke u faí pea ke tali ʻa hoku ngaahi ngataʻangá.
Ke tokangaʻi ʻa ʻeku ngaahi fiemaʻú, naʻá ku fai ha ngāue fakamaʻa ʻi ha ngaahi fuʻu fale faiʻanga fakatau, fakataha mo ha Kau Fakamoʻoni kehe. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ku fakatokangaʻi ai naʻe toe fakamaʻa ʻe hoku ngaahi kaungāngāué ʻa e ngaahi feituʻu naʻá ku toki ʻosi fakamaʻá. Naʻe hā mahino, naʻá ku fakalaka ʻi ha ʻuli lahi ʻaupito. Naʻá ku ʻalu ʻo sio kia Valérie, ʻa ia ko e tāimuʻa ia naʻá ne tokangaʻi ʻa ʻemau timi fakamaʻá, peá u kole ange kiate ia ke ne faitotonu ʻo tala mai kiate au pe ne u ʻai ʻe au ʻo faingataʻa ʻa e ngaahi meʻá ki he tokotaha kotoa. Naʻá ne tuku anga-ʻofa mai kiate au ke u fili ʻa e taimi te u ongoʻi ai ʻoku ʻikai kei lava ke u fai ai ʻa e ngāué. ʻI Maʻasi 1994, naʻá ku tukuange ai ʻa ʻeku ngāue fakamaʻá.
Naʻe toe lōmekina au ʻe ha ongoʻi ʻo e taʻeʻaongá. Naʻá ku lotu tōtōivi kia Sihova, pea naʻá ku ʻiloʻi naʻá ne fanongo ki heʻeku ngaahi kolé. Ko hono toe ako ko ia ʻa e Tohi Tapú mo e ngaahi tohi faka-Kalisitiané naʻe tokoni lahi ia. Naʻa mo ia, lolotonga ʻa e vaivai ange ʻeku sió, naʻe tupu ʻo toe mālohi ange ai ʻa ʻeku holi ke tauhi kia Sihová. Ko e hā ʻe lava ke u faí?
ʻUluakí ko ha Lisi Tatali, pea mo ha Fili Fakavave
Naʻá ku tohi kole ki ha ako ʻi he Senitā Fakaakeake Maʻá e Kau Kuí mo e Palopalema Fakaesió ʻi Nîmes pea naʻe faai atu pē ʻo fakahū au ki ai ʻi he māhina ʻe tolu. Ko e taimi naʻe fakamolekí naʻe ʻaonga moʻoni. Naʻá ku hoko ai ʻo mahinoʻi ʻa e tuʻunga naʻe aʻu ki ai ʻa hoku faingataʻaʻia fakaesinó pea naʻá ku ako ke fengaʻunuʻaki ki ai. Ko e feohi mo e kakai naʻa nau faingataʻaʻia ʻi he faʻahinga kotoa pē ʻo e mahamahakí naʻe tokoniʻi ai au ke u ʻiloʻi ʻa e mahuʻinga ʻo ʻeku ʻamanaki faka-Kalisitiané. Naʻá ku ʻosi maʻu ha taumuʻa pea ʻe lava ke u fai ai ha meʻa ʻoku ʻaonga. Tānaki atu ki aí, naʻá ku ako hono lau ʻa e Tohi Maʻá e Kau Kuí ʻi he lea faka-Falaniseé.
ʻI heʻeku foki ki ʻapí, naʻe fakatokangaʻi ʻe hoku fāmilí ʻa e lahi ʻo hono tokoniʻi au ʻe he akó. Neongo ia, ko e meʻa ʻe taha naʻe ʻikai te u fuʻu saiʻia aí ko e tokotoko hinehina naʻe pau ke u ngāueʻakí. Naʻá ku fetaulaki mo e taimi faingataʻa ʻo e feinga ke tali naʻe pau ke u ngāueʻaki ʻa e “vaʻakau” ko iá. ʻE lelei ke maʻu ha toe tokoni ʻe taha—mahalo ko ha kulī tokoni.
Naʻá ku faile ha tohi kole ki ha kulī ka naʻe tala mai naʻe ʻi ai ha lisi tatali lōloa. Naʻe pau foki ke toe fakahoko ʻe he kautahá ha fakatotolo. Naʻe ʻikai ke foaki noa ha kulī tokoni ki ha taha pē. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe tala mai ai kiate au ʻe ha fefine naʻá ne tokoni ki hono fakalele ha kautaha ki he kau kuí, naʻe teu ke foaki ʻe ha kalapu tenisi fakalotofonua ha kulī tokoni ki ha tokotaha kui pe vaivai ʻene sió ʻoku nofo ʻi homau feituʻú. Naʻá ne pehē naʻá ne fakakaukau mai kiate au. Te u tali nai ia? Naʻá ku ʻiloʻi ʻa e kau mai ʻa e toʻukupu ʻo Sihová ʻi he meʻá ʻou tali ʻa e tuʻuaki anga-ʻofá. Kae kehe, naʻe pau ke u tatali ki he kulií.
Kei Fakakaukau Pē ʻo Fekauʻaki mo ʻAfilika
Lolotonga ʻa e kei tatalí, naʻe fakahanga ʻeku tokangá ʻaku ki ha toe tafaʻaki ʻe taha. Hangē ko ia naʻe lave ki ai ki muʻá, talu mei he kei siʻí mo ʻeku maʻu ha mahuʻingaʻia lahi ʻi ʻAfilika. Neongo ʻa e hōloa ʻo hoku tuʻunga fakaesió, ko e mahuʻingaʻia ko iá naʻe toe mālohi ange ia ʻi he taimi ki muʻá, tautautefito koeʻuhi ko ʻeku ʻiloʻi ʻoku tokolahi ʻaupito ʻa e kakai ʻi ʻAfilika ʻoku nau mahuʻingaʻia ʻi he Tohi Tapú pea ʻi he tauhi kia Sihová. ʻI ha taimi ki muʻa ange, naʻá ku kiʻi lave fāinoa ange ai kia Valérie ʻo pehē naʻá ku saiʻia ke ʻalu ki ʻAfilika ki ha ʻaʻahi. Te ne saiʻia nai ke ma ō? Naʻá ne loto-lelei ki ai, pea naʻá ma tohi ki he ngaahi vaʻa lea faka-Falanisē ʻe niʻihi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi ʻAfiliká.
Naʻe maʻu mai ha tali mei Toko. Naʻá ku fiefia peá u kole ange ai kia Valérie ke ne lau mai ia kiate au. Naʻe fakalototoʻa ʻa e tohí, ko ia naʻe pehē ai ʻe Valérie: “Kapau ko e tuʻungá ia, ko e hā ʻoku ʻikai ai ke ta oó?” Hili ʻa e faitohi ki he fanga tuongaʻane ʻi he vaʻá, naʻe fakahinohinoʻi mai au ke u fetuʻutaki kia Sandra, ko ha tāimuʻa ʻi Lomé, ko e kolomuʻá. Naʻá ma fokotuʻu ʻema ʻaho mavahé ki Tīsema 1, 1998.
Ko ha meʻa kehekehe ʻaupito ia, ka ko ha meʻa fakafiefia moʻoni! Hili ʻa e tūʻuta ʻi Lomé, naʻá ma hifo mei he vakapuná peá ma ongoʻi ai ʻa hono kāpui kimaua ʻe he vevela ʻo ʻAfiliká ʻo hangē pē ha sipi kafú. Naʻá ma feʻiloaki ai mo Sandra. Naʻe teʻeki ai ke mau femātaaki ki muʻa, ka naʻa mau ongoʻi he taimi ko iá hangē ha ngaahi kaungāmeʻa fuoloá. Taimi siʻi ki muʻa ke ma tūʻuta aí, ko Sandra mo hono hoa ngāué, ko Christine, naʻe toki ʻosi fakanofo kinaua ko e ongo tāimuʻa makehe ʻi Tabligbo, ko ha kolo siʻisiʻi ʻi he lotoʻi fonuá. Naʻá ma maʻu he taimi ko ení ʻa e monū ʻo e kaungā ō mo kinaua ki hona vāhenga-ngāue foʻoú. Naʻá ma nofo ai ʻo feʻunga nai mo e māhina ʻe ua, pea ʻi heʻema fokí, naʻá ku ʻiloʻi ai te u toe foki ki ai.
Ko ha Fiefia ke Toe Foki
ʻI Falanisē, naʻá ku kamata teuteu leva ki heʻeku fononga hono ua ko ia ki Tokó. ʻI he poupou ʻa hoku fāmilí, naʻá ku malava ai ke fai ha ngaahi fokotuʻutuʻu ke nofo ai he māhina ʻe ono. Ko ia ʻi Sepitema 1999, naʻá ku toe heka ai ki he vakapuná ke u ʻalu ki Toko. Kae kehe, ʻi he taimi ko ení, naʻá ku tokotaha pē. Fakaʻuta atu ki he ngaahi ongoʻi ʻa hoku fāmilí ʻi heʻenau sio mai kiate au ʻi heʻeku mavahe ʻiate au pē neongo ʻa ʻeku faingataʻaʻia fakasinó! Ka naʻe ʻikai ʻi ai ha ʻuhinga ia ke hohaʻa ai. Naʻá ku fakapapauʻi ange ki heʻeku ongo mātuʻá ko hoku ngaahi kaungāmeʻá, ʻa ia kuo nau ʻosi hangē pē ha fāmilí kiate aú, te nau tatali mai kiate au ʻi Lomé.
He fiefia moʻoni ia ke toe foki ki ha feituʻu ʻa ia ʻoku tokolahi ʻaupito ai ʻa e kakai ʻoku nau fakahaaʻi ha mahuʻingaʻia ʻi he Tohi Tapú! ʻOku ʻikai ngalikehe ke sio ki he kakaí ʻoku nau lau ʻa e Tohi Tapú ʻi he halá. ʻI Tabligbo ʻoku fakaafeʻi atu koe ʻe he kakaí ke fai pē ha fetalanoaʻaki Fakatohitapu. Pea he monū moʻoni ia ke nofo fakataha ʻi ha kiʻi ʻapi siʻisiʻi mo ha ongo tokoua tāimuʻa makehe ʻe toko ua! Naʻá ku hoko ai ʻo ʻiloʻi ha anga fakafonua ʻe taha, ko ha founga kehe ʻo e vakai ki he ngaahi meʻá. Ko e meʻa muʻomuʻa mo tefitó, naʻá ku fakatokangaʻi ko hotau fanga tuongaʻane mo e fanga tokoua Kalisitiane ʻi ʻAfiliká, naʻa nau ʻai ʻa e ngaahi meʻa ʻo e puleʻangá ke muʻomuʻa ia ʻi heʻenau moʻuí. Ko e fakatātaá, ko e pau ke lue ʻi ha ngaahi kilomita lahi ki he Fale Fakatahaʻangá ʻoku ʻikai ke taʻofi ai kinautolu mei hono maʻu ʻa e ngaahi fakatahá. Naʻá ku toe ako foki ʻa e ngaahi lēsoni lahi mei heʻenau loto-māfaná mo e anga-talitali kakaí.
ʻI he ʻaho ʻe taha ʻi he foki mai mei he malaʻe ngāué, naʻá ku fakahaaʻi ange ai kia Sandra naʻá ku manavahē ke toe foki ki Falanisē. Naʻe fakaʻau ke toe kovi ange ʻeku sió. Naʻá ku fakakaukau atu ki he ngaahi hala feʻefiʻefihi mo longoaʻa ʻi Béziers, ki he ngaahi sitepu he ngaahi fale ʻapātimení, pea ki he ngaahi meʻa lahi kehe ʻokú ne ʻai ʻa e moʻuí ke faingataʻa ki ha tokotaha ʻoku fakangatangata ʻene sió. ʻI hono kehé, ko e ngaahi hala ʻi Tabligbo, neongo naʻe ʻikai ke tanu, naʻe lōngonoa ia—ʻikai ha kakai tokolahi pea ʻikai lahi ai ha meʻalele. ʻE anga-fēfē haʻaku moʻui ʻi Falanisē he ko e taimi ko ení kuó u anga au ki Tabligbo?
Hili ha ʻaho ʻe ua ki mui ai naʻe tā mai ʻeku fineʻeikí ke tala mai ke u ʻiloʻi ko e akoʻanga ki he fanga kulī tokoní naʻe tatali mai kiate au. Ko ha kiʻi kulī naʻe ui ko Océane naʻe teu ke hoko ko ha “ongo mata” ia kiate au. Naʻe toe tokangaʻi ai ʻeku ngaahi fiemaʻú pea naʻe mōlia atu ai ʻeku ngaahi hohaʻá. Hili ha māhina ʻe ono ʻo e ngāue fiefia ʻi Tabligbo, naʻá ku toe foki ki Falanisē ke feʻiloaki ai mo Océane.
Hili ha ngaahi māhina ʻo e akoʻí, naʻe fakafatongiaʻaki ʻa Océane ke ne tokangaʻi au. ʻI he fuofua taimí, naʻe ʻikai ke faingofua ia. Naʻe pau ke ma ako ke ma femahinoʻaki. Neongo ia, naʻe faai atu pē ʻou hoko ʻo ʻiloʻi ʻa ʻeku fiemaʻu lahi ʻa Océane. ʻI he tuʻunga moʻoní, ko Océane he taimí ni ko ha konga ia ʻoʻoku. Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa e kakai ʻi Béziers ʻi heʻenau sio mai kiate au naʻá ku haʻu ki honau matapaá mo ha kulií? Naʻá ku fetaulaki mo e tokaʻi mo e anga-lelei lahi. Naʻe hoko ʻa Océane ko e “helo” ia ʻo e kaungāʻapí. Koeʻuhi ʻoku tokolahi ʻa e kakai ʻoku nau ongoʻi taʻefiemālie ʻi he ʻi ai ha tokotaha palopalema fakaesinó, ko hono maʻu ʻa e kulií naʻá ne ʻai au ke u lea ʻo kau ki hoku mahakí ʻi ha founga fakanatula. Naʻe ongoʻi nonga ʻa e kakaí pea nau fanongo mai kiate au. Ko hono moʻoní, naʻe hoko ʻa Océane ko e meʻa kamata fetalanoaʻaki lelei taha ia ʻoku ala maʻú.
ʻI ʻAfilika mo Océane
Naʻe ʻikai ke ngalo ʻiate au ʻa ʻAfilika, pea ʻi he taimi ko ení naʻá ku kamata teuteu ai ki heʻeku fononga hono tolú. Naʻe kau mai ki ai ʻa Océane ʻi he taimi ko ení. Naʻe toe kau fakataha mai mo ha ongo meʻa mali kei siʻi, ko Anthony mo Aurore, pea mo hoku kaumeʻa ko Caroline—ko e kau tāimuʻa kotoa ʻo hangē pē ko aú. ʻI Sepitema 10, 2000, naʻa mau tūʻuta ai ʻi Lomé.
ʻI he ʻuluaki taimí, naʻe manavahē ai ʻa e tokolahi ʻia Océane. Ko e kakai tokosiʻi pē ʻi Lomé kuo nau sio ʻi ha fuʻu kulī lahi pehē, koeʻuhi he ʻoku iiki ʻa e lahi taha ʻo e fanga kulī ʻi Tokó. ʻI heʻenau sio ki hono kolá, naʻe fakakaukau ai ha niʻihi ko ha manu fekai ia naʻe fiemaʻu ke taʻotaʻofi. ʻI heʻene tafaʻaki ʻaʻaná, naʻe maʻu ʻe Océane ia ha anga ke maluʻi, ʻo mateuteu ke maluʻi au mei ha meʻa pē naʻá ne sio ki ai ko ha fakamanamaná. Kae kehe, naʻe vave ʻa e ongoʻi lata ʻa Océane ʻi he ʻātakai foʻoú. ʻI he taimi ʻokú ne tui ai ʻa e kolá, ʻokú ne ngāue leva—akonekina, ongoʻi ko e fatongia, ʻo nofo ʻi hoku tafaʻakí. ʻI he taimi ʻoku tukuange ai iá, ʻokú ne vaʻinga, pea tōʻonga-pauʻu ʻi he taimi ʻe niʻihi. ʻOkú ma maʻu fakataha ha ngaahi taimi fakalata lahi.
Naʻe fakaafeʻi kotoa kimautolu ke mau nofo mo Sandra mo Christine ʻi Tabligbo. Ke tokoni ki he fanga tuongaʻane mo e fanga tokoua fakalotofonuá ke nau anga kia Océane, naʻa mau fakaafeʻi ai kinautolu ke nau ʻaʻahi mai pea fakamatalaʻi ange ʻa e fatongia ʻo ha kulī tokoni, ʻuhinga naʻá ku fiemaʻu ai ha kulií pea mo e founga ʻoku totonu ke nau fakafeangai ai kiate iá. Naʻe loto-lelei ʻa e kau mātuʻá ʻoku totonu ke haʻu mo au ʻa Océane ki he Fale Fakatahaʻangá. Koeʻuhi naʻe mātuʻaki ngali kehe ʻa e fokotuʻutuʻú ni ʻi Toko, naʻe fai ha fanongonongo ʻo fakamatalaʻi ai ʻa e tuʻungá ki he fakatahaʻangá. ʻI he ngāue fakafaifekaú, naʻá ku ʻalu fakataha ai mo Océane ʻi he taimi pē naʻá ku fai ai ha ngaahi toe ʻaʻahí mo hono fai ʻa e ngaahi ako Tohi Tapú—ko e ngaahi tuʻunga ʻa ia ʻe mahinoʻi ngofua ange ai ʻa ʻene ʻi aí.
Naʻe hokohoko atu ke fakafiefia ʻa e malangá ʻi he feituʻú ni. Naʻá ku ongoʻi houngaʻia maʻu pē ʻi he faʻa fakakaukau ʻa e kakai anga-leleí, ʻo fakahāhaaʻi ia ʻe he ngaahi ngāue anga-ʻofa, hangē ko ʻenau vēkeveke ke ʻomai kiate au ha seá. ʻI ʻOkatopa 2001, naʻe haʻu ai ʻa ʻeku fineʻeikí mo au ʻi heʻeku fononga hono fā ki Tokó. Hili ʻa e uike ʻe tolu naʻá ne foki ai ki Falanisē, ʻi he ongoʻi fiemālie mo e fiefia.
ʻOku ou fakamālō lahi kia Sihova kuó u malava ʻo ngāue ʻi Toko. ʻOku ou falala-pau ʻe hokohoko atu ke ʻomai kiate au ʻe Sihova ‘ʻa e ngaahi kole ʻa hoku lotó’ ʻi heʻeku hokohoko atu ʻi he ngāueʻaki ʻa e meʻa kotoa ʻoku ou maʻú ʻi heʻene ngāué.a
[Fakamatala ʻi lalo]
a Naʻe toe foki ʻa Tuofefine Morgou ki Falanisē pea naʻá ne malava ke fakahoko ha fononga hono nima ki Toko mei ʻOkatopa 6, 2003, ki Fepueli 6, 2004. Ko e meʻa fakamamahí, koeʻuhi ko e ngaahi tuʻunga faingataʻa fakafaitoʻó, mahalo ko ʻene fononga fakaʻosi ia ki Toko ʻi he fokotuʻutuʻu ko eni ʻo e ngaahi meʻá. Kae kehe, ko ʻene holi mālohi tahá ʻa e holi ke tauhi kia Sihová ʻoku kei hokohoko atu pē ia.
[Fakatātā ʻi he peesi 10]
Naʻá ku ongoʻi fiefia maʻu pē ʻi he fakakaukau atu ki he ngaahi feituʻu ʻatā lahí mo e ngaahi meʻamoʻui kaivao fakatoʻoaloto ʻo ʻAfiliká
[Fakatātā ʻi he peesi 10]
Naʻá ku ʻalu fakataha mo Océane ʻi he ngaahi toe ʻaʻahí
[Fakatātā ʻi he peesi 11]
Naʻe loto-lelei ʻa e kau mātuʻá ʻoku totonu ke haʻu mo au ʻa Océane ki he ngaahi fakatahá