Saula—Naʻá Ne Fetaulaki mo e Ngaahi Kaumeʻa mo e Fili ki Muʻa
ʻOKU pau pē naʻe manavasiʻi ʻa Saula, ʻa ia naʻe ʻiloa ki mui ko e ʻapositolo ko Paulá, ke foki ki Selusalema ʻi he ʻuluaki taimí talu mei heʻene tafoki ki he lotu faka-Kalisitiané.a Naʻá ne mavahe mei he koló ʻi he taʻu ʻe tolu ki muʻa, ʻo fakamanamana mo lau fakapō ki he kau ākonga ʻa Sīsuú. Naʻá ne maʻu ʻa e tuʻutuʻuni ke puke ha Kalisitiane pē te ne ala maʻu ʻi Tāmasikusi.—Ngāue 9:1, 2; Kaletia 1:18.
ʻI heʻene hoko tonu ko ha Kalisitiané, naʻe talaki loto-toʻa ʻe Saula ʻa ʻene tui ki he Mīsaia kuo toetuʻú. Ko ia ai, naʻe loto ʻa e kau Siu ʻi Tāmasikusí ke fakapoongi ia. (Ngāue 9:19-25) ʻE lava ke ne ʻamanekina moʻoni hano talitali māfana ia ʻe hono ngaahi kaungāmeʻa Siu ki muʻa ʻi Selusalemá? Kae kehe, ko e meʻa naʻe mahuʻinga ange kia Saulá ko e fetaulaki mo e kau muimui ʻo Kalaisi ʻi Selusalemá. ʻE ʻikai faingofua ia.
“ʻI heʻene hoko ki Selusalema, naʻa ne alaʻaki ke fakahoko ia ki he kau ako: pea nau teteki kotoa pe kiate ia, ko e ʻikai te nau tui ko ha ako ia.” (Ngāue 9:26) ʻOku mahinongofua ia. Ko e meʻa fakamuimui ne nau ʻilo fekauʻaki mo iá, ko ha tokotaha fakatanga anga-kakaha. Ko ʻene taukaveʻi ko ha Kalisitiane iá naʻe hā ngali ko ha foʻi kākā ia ke hūhū mai ai ki he fakatahaʻangá. Ko ia ai, naʻe loto ʻa e kau Kalisitiane ʻi Selusalemá ke ʻoua te nau fuʻu vāofi mo ia.
Kae kehe, naʻe tokoni ha tokotaha ʻo kinautolu kia Saula. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú naʻe taki ʻe Panepasa ʻa e tokotaha fakatanga ki muʻá ki he ongo “aposetolo,” ʻoku hā mahino ko e ʻuhingá kia Pita (Kīfasi) mo Sēmisi, ko e tokoua ʻo e ʻEikí, ʻo tala kiate kinaua ʻa e tafoki ʻa Saulá pea mo ʻene malanga ʻi Tāmasikusí. (Ngāue 9:27; Kaletia 1:18, 19) ʻOku ʻikai ke tala mai ia pe naʻe founga fēfē ʻa e falala ʻa Panepasa kia Saulá. Naʻe maheni nai ʻa e ongo tamá ni, ʻo ueʻi ai ʻa Panepasa ke ne sivisiviʻi fakalelei pea aʻu ʻo ne fakaongoongoleleiʻi ʻa e loto-moʻoni ʻa Saulá? Naʻe ʻiloʻi ʻe Panepasa ha kau Kalisitiane ʻe niʻihi ʻi Tāmasikusi ʻo ne ʻiloʻi ai ʻa e liliu ʻa Saulá? Neongo pe ko e hā ʻa e tuʻungá, naʻe feinga ʻa Panepasa ke fakasiʻisiʻi ʻa e ngaahi huʻuhuʻu fekauʻaki mo Saulá. Ko ia ai, naʻe nofo ʻa Saula mo e ʻapositolo ko Pitá ʻi he ʻaho ʻe 15.
Nofo ʻAho ʻe Taha Nima mo Pita
Naʻe maʻu fakahangatonu ʻe Saula ʻa hono vāhenga-ngāué meia Sīsū ʻo ʻikai ai ke ne fiemaʻu ha fakangofua fakaetangata, ʻo hangē ko ia naʻá ne fakamamafaʻi ki he kau Kalētiá. (Kaletia 1:11, 12) Ka naʻe ʻiloʻi taʻetoeveiveiua ʻe Saula ʻa e mahuʻinga ke fakamatalaʻi lelei ange kiate ia ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsuú. Ko e nofo mo Pitá ʻe ʻoange ai kiate ia ʻa e faingamālie feʻungaʻānoa ke fai ai ʻa e meʻá ni. (Luke 24:12; 1 Kolinito 15:3-8) ʻOku pau pē naʻe lahi ʻa e ngaahi meʻa ke ʻeke ange ʻe Saula kia Pita mo Sēmisí, pea ʻoku pau pē naʻe ʻi ai mo ʻena ngaahi fehuʻi kia Saula ʻo fekauʻaki mo ʻene vīsoné pea mo e ngāue ne vaheʻi angé.
Hao mei Hono Ngaahi Kaungāmeʻa ki Muʻá?
Kuo ui ʻa Sitīveni ko e ʻuluaki Kalisitiane maʻatá. Ko e faʻahinga naʻe ʻuluaki fakakikihi mo Sitīvení ko e “niʻihi naʻe kau ki he falelotu naʻe ui ko e falelotu ʻo e kau Lipataine, mo e kau Sailine, mo e kau Alekisanitia, mo e niʻihi ʻi he kakai mei Silisia mo Esia.” ʻI he taimi ko ʻení naʻe “fakakikihi” ʻa Saula ia mo e “kau Elinisito,” pe kau Siu lea faka-Kalisí ʻo ne faifakamoʻoni loto-toʻa kiate kinautolu. Ko e hā ʻenau fakafeangai ki aí? Naʻa nau loto ke fakapoongi ia.—Ngāue 6:9; 9:28, 29.
Naʻe mei fakanatula pē kia Saula ke ne loto ke fakamatala ki he fuʻu liliu lahi ʻi heʻene moʻuí pea ke feinga ke akoʻi ʻa hono ngaahi kaungāmeʻa ki muʻá ʻo fekauʻaki mo e Mīsaiá. Kae kehe, ko e kau Siu lea faka-Kalisi ko ʻení naʻa nau tali fakafili kiate ia he naʻa nau vakai ki ai ko ha tokotaha lavaki.
Naʻe lāuʻilo ʻa Saula ki he lahi ʻo e fakatuʻutāmaki naʻá ne ʻi aí? ʻOku tau lau ʻo ʻilo ʻi he lolotonga ʻene lotu ʻi he temipalé, naʻá ne sio ai ʻi ha vīsone kia Sīsū ʻa ia naʻá ne tala ange: “Fakatootoo, mo ke alu ke vave i Jelusalema: koeuhi e ikai te nau tui ki hoo fakamooni kiate au.” Naʻe tali ange ʻe Saula: “E Eiki, oku nau ilo ko au naaku fakahu ki he fale fakabobula mo haha i he fale lotu kotoabe akinautolu nae tui kiate koe: Bea i he liligi oe toto o hoo fakamooni ko Setiveni, naaku tuu i ai foki, beau loto ki hono tamateʻi.”—Fakaʻītali ʻamautolu; Ngāue 22:17-20, PM.
ʻOku fakakaukau ʻa e niʻihi ia ko e tali ʻa Saulá ʻoku ʻuhingá naʻá ne ʻiloʻi ʻa e tuʻunga fakatuʻutāmakí. ʻOku pehē ʻe he niʻihi ia naʻá ne ʻuhingá: ‘Naʻá ku hoko ko ha tokotaha fakatanga ʻo hangē ko kinautolú, pea ʻoku nau ʻiloʻi ia. Ko e moʻoni ʻoku totonu ke nau fakakaukau fakamātoato ki heʻeku tafokí. Mahalo pē ʻe lava ke u tokoniʻi kinautolu.’ Neongo ia, naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū ʻe ʻikai tokanga ʻa e kau Siu ko iá ki ha fakamoʻoni mei ha tokotaha naʻe “tafoki” meiate kinautolu. Naʻá ne tala ange kia Saula: “ʻAlu pe: he ko au te u tuku atu koe ke ʻalu ki he mamaʻo, ke fai ʻeku fekau ki he Senitaile.”—Ngāue 22:21, 22.
ʻI he lāuʻilo ʻa e ngaahi kaungā Kalisitiané fekauʻaki mo e fakatuʻutāmakí, naʻa nau ʻave fakavavevave ʻa Saula ki he taulanga ʻo Sesaliá ʻo ʻave ia ʻi ha folau kilomita ʻe 500 ki Tāsusi, ko hono kolo nofoʻangá. (Ngāue 9:30) Naʻe feʻunga mo e ngaahi taʻu pea toki foki ʻa Saula ki Selusalemá.
Ko e mavahe fakavave ko iá naʻe hoko nai ia ko ha maluʻanga ki he fakatahaʻanga Kalisitiané. Ko e ʻi ai ko ia ʻa e tokotaha fakatanga ki muʻá naʻe mei ala lava ke hoko ai ha fakatamaki. Hili ʻa e mavahe ʻa Saulá, “naʻe mālōlō [pe melino] ʻa e Siasi ʻi Siutea kotoa, mo Kaleli, mo Samēlia, pea hange ha fale naʻe langa hake ai pe; pea naʻe fou ʻi he ʻapasia ki he ʻEiki; pea ko e meʻa ʻi he tokoni ʻa e Laumālie Maʻoniʻoni naʻe hoko ʻo fuʻu tokolahi.”—Ngāue 9:31.
Ngaahi Lēsoni ʻi he Tokangá
Hangē ko ia ʻi he ʻuluaki senitulí, ʻe ʻi ai nai ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa ia ʻe feʻungamālie ai ke fakahāhā ʻa e tokangá ʻi he ʻahó ni. ʻOku ʻikai ha ʻuhinga ia ke tau huʻuhuʻu tōtuʻa fekauʻaki mo e faʻahinga foʻoú. Kae kehe, ʻi he taimi ʻe niʻihi, kuo feinga ai ʻa e faʻahinga taʻefaitotonu ke ngāueʻaki ʻa e kakai ʻa Sihová, ke maʻu ai haʻanau lelei pē ʻanautolu pe ʻi he taumuʻa ke fakameleʻi ʻa e fakatahaʻangá. Ko ia ai, ʻoku tau ngāueʻaki ʻa e ʻiloʻiló ke ʻoua te tau tō ʻi he ngaahi fāliunga ʻa e kau kākaá.—Palovepi 3:27; 2 Timote 3:13.
Ko e anga e vakai ʻa Saula ki he malanga ʻi Selusalemá ʻoku ʻomai ai ha toe founga ʻe taha ʻe lava ke fakahāhā ai ʻe he kau Kalisitiané ʻa e tokangá. Ko e faifakamoʻoni ʻi ha faʻahinga feituʻu pe ki he faʻahinga tāutaha ʻe niʻihi, kau ai ʻa e ngaahi kaungāmeʻa ki muʻa, ʻe lava ke fakatuʻutāmaki—fakaesino, fakalaumālie pea aʻu ki he fakaeʻulungāanga. ʻOku fiemaʻu ʻa e tokangá, ʻo hangē ko hono filifili ʻa e taimí mo e feituʻú.—Palovepi 22:3; Mātiu 10:16.
ʻE lava ke tau loto-falala ko e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻe malangaʻi ia ki muʻa ke aʻu mai ʻa e ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu fulikivanu ko ʻení. He faʻifaʻitakiʻanga fisifisimuʻa ē kuo fokotuʻu ʻe Saula ʻi he “malanga mālohi ʻaki ʻa e huafa ʻo e ʻEiki” ʻo aʻu ki hono ngaahi kaungāmeʻa mo e ngaahi fili ki muʻá!—Ngāue 9:28 (Ng 9:29, PM).
[Fakamatala ʻi lalo]
a ʻOku ʻiloʻi lelei ange ʻa Saula ʻi he ʻahó ni ko e ʻapositolo ko Paulá. Kae kehe, ʻi he lahi taha ʻo e ngaahi veesi Tohi Tapu ʻoku hā ʻi he kupú ni ʻoku lave ai kiate ia ʻi hono hingoa faka-Siú, ʻa e Saulá.—Ngāue 13:9.
[Fakatātā ʻi he peesi 16]
ʻI heʻene aʻu ki Selusalemá, naʻe faifakamoʻoni loto-toʻa ʻa Saula ki he kau Siu lea faka-Kalisí