ʻOku Kei ʻAonga ʻa e “Fuakava Motuʻá”?
ʻI HE 1786 naʻe pulusi ai ʻe ha toketā Falanisē ha tohi naʻe ui ko e Traité d’anatomie et de physiologie (Ko ha Lāulea ki he Faʻunga mo e Ngāue ʻa e Sinó). ʻOku fai e vakai ki ai ko e tohi tonu taha ia ʻi hono taimí fekauʻaki mo e faʻunga ʻo e neavé pea ko hano tatau, ʻa ia ʻoku toe siʻi pē, naʻe toki fakatau atu ia ki muí ni ki he paʻanga laka hake ʻi he ua mano fitu afé! Kae kehe, ko e niʻihi tokosiʻi pē ʻo e kau mahaki he ʻaho ní te nau falala ki ha toketā faitafa ʻokú ne ngāueʻaki ʻa e ngaahi fakamatala fakatotolo fakafaitoʻo ʻi he tohí ʻa ia kuo laui ngeau taʻu hono motuʻá. Ko e mahuʻinga fakahisitōlia mo fakaetohi ʻo ha tohi pehē ʻoku ʻikai ke faʻa ʻaonga ia ki ha tokotaha mahaki ʻi he taimí ni.
ʻOku pehē pē ʻa e fakakaukau ʻa e kakai tokolahi ʻo kau ki he Fuakava Motuʻá. ʻOku nau fakamahuʻingaʻi ʻa ʻene fakamatala ki he hisitōlia ʻo ʻIsilelí pea ʻoku nau manako ʻi hono ngaahi maau mālié. Ka ʻoku ʻikai te nau tui ʻoku ʻuhinga lelei ke muimui ki ha tataki ʻoku laka hake ʻi he taʻu ʻe 2,400 hono motuʻá. Ko e ʻilo fakasaienisí, fefakatauʻakí pea naʻa mo e moʻui fakafāmilí ʻoku kehe lahi ʻaupito ia ʻi he ʻahó ni mei he tuʻunga ne ʻi ai ʻi he taimi naʻe hiki ai ʻa e Tohi Tapú. Ko Philip Yancey, ko ha ʻētita ki muʻa ʻo e Christianity Today, ʻokú ne hiki ʻi heʻene tohi ko e The Bible Jesus Read: “ʻOku ʻikai ke ʻuhingamālie maʻu pē ia, pea ko e meʻa ko ia ʻoku ʻuhingamālié ʻoku fakatupu ʻita ia ki he kakai ʻi he ʻaho ní. Makatuʻunga ʻi he ngaahi ʻuhingá ni mo e ngaahi ʻuhinga kehe, ko e Fuakava Motuʻá ʻa ia ko e vahe fā ʻe tolu ia ʻo e Tohi Tapú, ʻoku ʻikai ke faʻa lau ia.” ʻOku ʻikai ko ha meʻa foʻou ʻa e fakakaukau ko iá.
Siʻi hifo ʻi he taʻu ʻe 50 hili ʻa e mate ʻa e ʻapositolo ko Sioné ʻi he 100 T.S. nai, naʻe taukaveʻi fakahāhā ai ʻe ha kiʻi talavou tuʻumālie ko hono hingoá ko Māsoni ʻoku totonu ke ʻoua ʻe tali ʻe he kau Kalisitiané ʻa e Fuakava Motuʻá. Fakatatau ki he faihisitōlia Pilitānia ko Robin Lane Fox, naʻe fakakikihiʻi ʻe Māsoni ʻo pehē ko e “‘Otua’ ʻi he Fuakava Motuʻá ko ha ‘mateakiʻi pāpeliane’ ʻa ia naʻá ne saiʻia ʻi he kau maumau-laó pea mo e kau tautoitoi hangē ko Tuʻi Tēvita ʻo ʻIsilelí. ʻI hono kehé, naʻe fakahaaʻi mai ʻe Kalaisi ia ha ʻOtua māʻolunga ange ʻa ia naʻe foʻou mo kehe ʻaupito.” ʻOku tohi ʻa Fox ʻo pehē ko e ngaahi tui ko ení “naʻe hoko ia ko e ‘tui faka-Māsoni’ pea naʻe hokohoko atu ke ne tohoakiʻi ha kau muimui, tautefito ki he Hahake lea faka-Sīliá ʻo aʻu ki he konga lahi ʻo e senituli hono faá.” Ko e niʻihi ʻo e ngaahi fakakaukau ko ení ʻoku kei fai pē ʻa e tui ki ai. Ko hono olá, laka hake ʻi he taʻu ʻe 1,600 ki mui ai, ko e tohi ia ʻa Philip Yancey, “ʻoku hōloa vave ʻaupito ai ʻa e ʻilo ʻa e kau Kalisitiané ki he Fuakava Motuʻá, pea kuo meimei mole atu ia ʻi he sōsaieti ʻo onopōní.”
Kuo fetongi nai ʻa e Fuakava Motuʻá? ʻE lava fēfē ke tau ʻai ke fehoanakimālie ʻa e “Jihova oe gaahi kau tau” ʻi he Fuakava Motuʻá mo e “ʻOtua ʻo e ʻofa mo e melino” ʻi he Fuakava Foʻoú? (Aisea 13:13, PM; 2 Kolinito 13:11) ʻE lava ke ʻaonga ʻa e Fuakava Motuʻá kiate koe he ʻahó ni?