LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w11 9/15 p. 11-15
  • ʻOkú Ke ʻAi ʻa Sihova ko Ho ʻInasi?

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • ʻOkú Ke ʻAi ʻa Sihova ko Ho ʻInasi?
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2011
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Fuofua Kumi ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá
  • Fuofua Kumi ki he Māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá
  • Houngaʻia ʻi he Ngaahi Tokonaki Fakalaumālie ʻa Sihová
  • Mali ʻi he ʻEikí Pē
  • Ko Sihova Hoku ʻInasí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2011
  • ‘Hanganaki Fuofua Kumi ʻa e Puleʻangá’
    Lotu ki he ʻOtua Moʻoni Pē Tahá
  • ‘Hanganaki Fuofua Kumi ki he Puleʻanga’
    Fāʻūtaha ʻi he Lotu ki he ʻOtua Moʻoni Pē Taha
  • Ko e Kau Fakamoʻoni Kalisitiané mo e Kolo ʻi Hēvaní
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1995
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2011
w11 9/15 p. 11-15

ʻOkú Ke ʻAi ʻa Sihova ko Ho ʻInasi?

‘Hanganaki fuofua kumi ki he Puleʻangá mo e māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá, pea ʻe tānaki atu kiate kimoutolu ʻa e toe ngaahi meʻá ni kotoa.’—MT. 6:33, NW.

1, 2. (a) Ko e “Isileli oe Otua” ʻoku lave ki ai ʻi he Kaletia 6:16 ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa hai? (e) ʻI he Mātiu 19:28, ko hai ʻoku fakafofongaʻi ʻe he “matakali ʻe hongofulu ma ua ʻo Isileli”?

ʻI HE taimi ʻokú ke lau ai ʻa e hingoa ʻIsilelí ʻi he Tohi Tapú, ko e hā ʻoku haʻu ki ho ʻatamaí? ʻOkú ke fakakaukau kia ʻAisake foha ʻo Sēkopé, ʻa ia naʻe toe fakahingoa ko ʻIsilelí? Pe ʻokú ke fakakaukau ki hono hakó, ʻa e puleʻanga ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá? Fēfē ʻa e ʻIsileli fakalaumālié? ʻI he taimi ʻoku lave ai ki ʻIsileli ʻi ha ʻuhinga fakaefakatātaá, ʻoku faʻa ngāueʻaki ia ki he “Isileli oe Otua,” ʻa e toko 144,000, ʻa ia kuo paniʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní ke hoko ko e ngaahi tuʻi mo e kau taulaʻeiki ʻi hēvani. (Kal. 6:16, PM; Fkh. 7:4; 21:12) Kae fakakaukau ki he lave makehe fekauʻaki mo e matakali ʻe 12 ʻo ʻIsileli ʻoku maʻu ʻi he Mātiu 19:28.

2 Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ka hoko ʻa e Fakatupu foʻou, pea nofo ʻa e Fanautama ʻa Tangata ʻi hono taloni langilangiʻia, pea ko kimoutolu kuo mou muimui ʻiate au ʻe fakanofo kimoutolu foki ki ha taloni ʻe hongofulu ma ua, ʻo mou fakamāu ʻa e matakali ʻe hongofulu ma ua ʻo Isileli.” ʻI he veesi ko ení, ko e “matakali ʻe hongofulu ma ua ʻo Isileli” ko e faʻahinga ia ʻe fakamāuʻi ʻe he kau ākonga pani ʻa Sīsuú pea ko e faʻahinga ia ʻoku ʻamanaki ke nau maʻu ʻa e moʻui taʻengata ʻi he Palataisi ʻi he māmaní. Te nau maʻu ʻaonga mei he ngaahi ngāue fakataulaʻeiki ʻa e toko 144,000.

3, 4. Ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei kuo fokotuʻu ʻe he faʻahinga pani faitōnungá?

3 Hangē ko e kau taulaʻeiki mo e kau Līvai ʻo e kuonga muʻá, ko e kau pani he ʻaho ní ʻoku nau vakai ki heʻenau ngāué ko ha monū. (Nom. 18:20, PM) ʻOku ʻikai ʻamanekina ʻe he kau paní ia ʻe foaki ange ha vahefonua pe feituʻu ʻi he māmaní ko ha ʻapi. Ka, ʻoku nau hanga atu ke hoko ko e ngaahi tuʻi mo e kau taulaʻeiki ʻi hēvani mo Sīsū Kalaisi. Te nau hokohoko atu ke tauhi kia Sihova ʻi he vāhenga-ngāue ko iá, ʻo hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻi he meʻa ʻoku tau lau ʻi he Fakahā 4:10, 11 fekauʻaki mo e kau paní ʻi honau tuʻunga fakahēvaní.—Isi. 44:28.

4 Lolotonga ʻenau ʻi māmaní, ko e kau paní ʻoku nau moʻui ʻi ha founga ʻoku ʻoatu ai e fakamoʻoni ko Sihova honau ʻinasí. Ko honau monū ʻo e tauhi ki he ʻOtuá ko e meʻa mahuʻinga tefito ia kia kinautolú. ʻOku nau ngāueʻi e tui ki he feilaulau huhuʻi ʻa Kalaisí pea muimui hokohoko kiate ia, ʻo ʻai ai ‘ke pau honau ui mo honau filí.’ (2 Pita 1:10) Ko honau ngaahi tuʻunga fakafoʻituituí mo e ngaahi malavá ʻoku kehekehe. Neongo ia, ʻoku ʻikai te nau ngāueʻaki ha faʻahinga fakangatangata ko ha kalofanga ia ke fai ha kiʻi meʻa pē ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá. ʻI hono kehé, ʻoku nau mātuʻaki fakamuʻomuʻa ʻa e ngāue ki he ʻOtuá, ʻo fai e meʻa kotoa ʻoku nau lavá. Pea ʻoku nau fokotuʻu ai ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki he faʻahinga ko ia ʻoku nau ʻamanaki ke moʻui ʻi ha palataisi he māmaní.

5. ʻE lava fēfē ke maʻu ʻe he kau Kalisitiané kotoa ʻa Sihova ko honau ʻinasi, pea ko e hā nai ʻe hoko ai ia ko ha pole?

5 Pe ʻoku tau maʻu ʻa e ʻamanaki fakahēvani pe fakamāmani, kuo pau ke tau ‘liaki kitautolu, bea too hake ʻetau akau mafajia o muimui kia Sīsū.’ (Mt. 16:24, PM) Ko e laui miliona ʻoku nau hanga atu ke moʻui ʻi he Palataisi he māmaní ʻoku nau lotu ki he ʻOtuá pea muimui kia Kalaisi ʻi he founga ko iá. ʻOku ʻikai te nau fiemālie ʻi hono fai pē ha kiʻi meʻa siʻi lolotonga ia ʻoku nau ongoʻi ʻoku lava ke nau fai ha meʻa lahi ange. Kuo ueʻi ʻa e tokolahi ke fakafaingofuaʻi ʻenau moʻuí pea kuo nau hoko ko e kau tāimuʻa. ʻOku lava ʻa e niʻihi ke tāimuʻa ʻi ha ngaahi māhina ʻi he taʻu taki taha. Lolotonga iá ko e niʻihi, neongo ʻoku ʻikai malava ke nau tāimuʻa, ʻoku nau ngāue mālohi ʻi he ngāue fakafaifekaú. Ko e faʻahinga peheé ʻoku nau hangē ko Mele anga-līʻoá, ʻa ia naʻá ne lilingi ʻa e lolo namu kakala ʻia Sīsū. Naʻá ne pehē: “Ko e ngāue lelei ia kuo ne fai kiate au. . . . Kuo ne fai siʻono tūkuingata.” (Mk. 14:6-8) Ko ʻetau fai hotau tūkuingatá kotoa ʻe ʻikai nai faingofua, he ʻoku tau moʻui ʻi ha māmani ʻoku puleʻi ʻe Sētane. Neongo ia, tau feinga tōtōivi pea tuku ʻetau falalá ʻia Sihova. Fakakaukau ki he founga te tau fai pehē ai ʻi he ngaahi tafaʻaki pau ʻe fā.

Fuofua Kumi ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá

6. (a) ʻOku fēfē hono fakahāhā ʻe he kakaí fakalūkufua ko honau ʻinasí ʻoku ʻi he moʻuí ni pē? (e) Ko e hā ʻoku lelei ange ai ke maʻu e vakai ʻa Tēvitá?

6 Naʻe akoʻi ʻe Sīsū hono kau muimuí ke fuofua kumi ki he Puleʻangá mo e māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá. Ko e kakai ʻo e māmaní ʻoku nau hehema ke fuofua kumi ki he ngaahi meʻa fakafoʻituituí ʻi he tuʻunga ko e “kau tagata o mamani, oku nau maʻu ho nau inaji i he moui ni.” (Lau ʻa e Sāme 17:1, 13-15, “PM.”) ʻI he ʻikai ha tokaʻi honau Tokotaha-Fakatupú, ʻoku līʻoa ʻe he tokolahi kinautolu ʻi he kumi ki ha moʻui fiemālie, tauhi hake ha fāmili, mo tuku mai ha koloa tukufakaholo. Ko honau ʻinasí ʻoku ʻi he moʻuí ni pē. Ko Tēvita, ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, naʻe mahuʻingaʻia hono ʻai ha “hingoa lelei” mo Sihova, hangē ko ia naʻe fokotuʻu mai ki mui ʻe hono fohá ke fai ʻe he tokotaha kotoa. (Koh. 7:1) Hangē pē ko ʻĒsafé, naʻe sio ʻa Tēvita ko hono ʻai ʻa Sihova ko hono Kaumeʻá naʻe lelei mamaʻo ange ia ʻi hono tuku ke muʻomuʻa taha ʻa e ngaahi meʻa naʻá ne mahuʻingaʻia ai ʻi he moʻuí. Naʻá ne fiefia ʻi he ʻaʻeva mo e ʻOtuá. ʻI hotau taimí, kuo tuku ʻe he kau Kalisitiane tokolahi ʻa e ngaahi ngāue fakalaumālié ʻo muʻomuʻa ia ʻi heʻenau ngāue fakamāmaní.

7. Ko e hā ʻa e tāpuaki naʻe maʻu ʻe ha tokoua ʻe taha ʻi hono fakamuʻomuʻa ʻa e Puleʻangá?

7 Fakakaukau angé kia Jean-Claude, ʻi he Lepupilika ʻo ʻAfilika Lotolotó. Ko ha tokotaha mātuʻa ʻosi mali ia mo e fānau ʻe toko tolu. ʻI he fonua ko iá, ko e kumi ngāué ʻoku faingataʻa, pea ko e tokolahi taha ʻo e kakaí te nau meimei fai ha meʻa pē ke kei maʻu ʻenau ngāué. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe tala ange ai ʻe he pule ngaohi koloá kia Jean-Claude ke kamata ngāue poʻuli—ʻo kamata ʻi he 6:30 efiafi, ʻaho ʻe fitu he uike. Naʻe fakamatala ange ʻe Jean-Claude ʻoku tānaki mai ki hono tokoniʻi fakamatelie hono fāmilí, ʻoku fiemaʻu ke ne tokangaʻi ʻenau ngaahi meʻa fakalaumālié. Naʻá ne toe pehē ʻoku ʻi ai hono fatongia ke tokoni ki he fakatahaʻangá. Ko e tali ʻa e pulé? “Kapau ʻokú ke monūʻia feʻunga ke maʻu ha ngāue, kuo pau ke ke fakangaloʻi ʻa e meʻa kehe kotoa pē, kau ai ho uaifí, ko hoʻo fānaú, mo hoʻo ngaahi palopalemá. Kuo pau ke ke līʻoa hoʻo moʻuí ki hoʻo ngāué—ʻikai ha toe meʻa ka ko hoʻo ngāué. Fai hoʻo filí: ko hoʻo lotú pe ko hoʻo ngāué.” Ko e hā naʻá ke mei faí? Sai, naʻe ʻilo ʻe Jean-Claude kapau ʻe mole ʻene ngāué, ʻe tokangaʻi ia ʻe he ʻOtuá. ʻE kei lahi pē ʻene meʻa ke fai ʻi he ngāue ʻa e ʻOtuá, pea ʻe tokoni ʻa Sihova ke tokangaʻi ʻa e ngaahi fiemaʻu fakamatelie ʻa hono fāmilí. Ko ia ai, naʻá ne maʻu ʻa e fakataha hono hoko lolotonga ʻa e uiké. Hili iá, naʻá ne teuteu ke ʻalu ki he ngāué, ʻo taʻepauʻia pe ʻe kei maʻu koā haʻane ngāue. ʻI he taimi pē ko iá, naʻá ne maʻu ha telefoni mai. Kuo tuli ʻa e pulé, ka naʻe kei maʻu pē ʻe hotau tokouá ʻene ngāué.

8, 9. ʻI he ʻuhinga fē ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ai ki he kau taulaʻeikí mo e kau Līvaí ʻi hono maʻu ʻa Sihova ko hotau ʻinasí?

8 Kuo fifili nai ha niʻihi kuo nau ʻi ha tuʻunga ne ngali fakatuʻutāmaki ai ʻenau ngāué, ‘ʻE fēfē nai haʻaku fakahoko hoku fatongia ke tokonaki maʻa hoku fāmilí?’ (1 Tim. 5:8, PM) Pe kuó ke fehangahangai mo ha pole pehē pe ʻikai, mei hoʻo hokosiá tonu ʻoku ngalingali heʻikai ʻaupito siva hoʻo ʻamanakí kapau ko e ʻOtuá ko ho ʻinasi pea ʻokú ke fakamahuʻingaʻi lahi ʻa e monū ʻo e tauhi kiate iá. ʻI he taimi naʻe tala ange ai ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá ke hanganaki fuofua kumi ki he Puleʻangá, naʻá ne fakapapauʻi ange kia kinautolu: ‘ʻE tānaki atu kiate kimoutolu ʻa e toe ngaahi meʻá ni kotoa’—hangē ko e meʻa ke kai, inu, pe vala.—Mt. 6:33, NW.

9 Fakakaukau ki he kau Līvaí, naʻe ʻikai te nau maʻu ha kelekele tukufakaholó. Koeʻuhi ko e lotu maʻá ʻenau tokanga tefitó, ko ʻenau maʻuʻanga moʻuí naʻe pau ke nau falala kia Sihova, ʻa ia naʻá ne tala kia kinautolu: “Ko au ko ho inaji.” (Nom. 18:20, PM) Neongo ʻoku ʻikai ke tau ngāue ʻi ha temipale moʻoni hangē ko ia naʻe fai ʻe he kau taulaʻeikí mo e kau Līvaí, ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ki he laumālie naʻa nau maʻú, ʻo maʻu ʻa e falala-pau ʻe tokonaki ʻe Sihova maʻatautolu. ʻI heʻetau ofi ange ki he ngataʻangá, ʻe lava ke tau ʻamanekina ʻe toe faingataʻa ange ʻa e moʻuí kiate kitautolu ko ia ʻoku tau fakafisi ke tali “ʻa e fakaʻilonga” ʻo e manu fekaí. Ko ia ʻe hoko ʻo toe mahuʻinga ange ke tau falala ki he ʻOtuá ke ne tokangaʻi kitautolu.—Fkh. 13:17.

Fuofua Kumi ki he Māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá

10, 11. Kuo anga-fēfē ʻa e falala ʻa e niʻihi kia Sihova ʻi he fekauʻaki mo ʻenau ngāué? ʻOmai ha fakatātā.

10 Naʻe toe ekinaki ʻa Sīsū ki heʻene kau ākongá ke ‘hanganaki fuofua kumi ki he māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá.’ (Mt. 6:33, NW) ʻOku ʻuhinga ení ko hono tuku ʻa e tuʻunga ʻa Sihova ki he meʻa ʻoku tonú mo e meʻa ʻoku halá ke muʻomuʻa ia ʻi he ngaahi tuʻunga anga-maheni ʻa e tangatá. (Lau ʻa e Aisea 55:8, 9.) Te ke manatuʻi nai ʻi he kuohilí, naʻe kau ha kakai tokolahi ʻi hono tō ʻa e tapaká pe fakatau atu ʻa e ngaahi koloa tapaká, akoʻi e niʻihi kehé ʻi he meʻa fakakautaú, pe foʻu mo fakatau atu ʻa e ngaahi meʻataú. Hili e hoko ʻo ʻiloʻi ʻa e moʻoní, naʻe fili ʻa e tokolahi ke liliu ʻenau ngāué pea taau ki he papitaisó.—Ai. 2:4; 2 Kol. 6:19 (7:1, PM); Kal. 5:14.

11 Ko ha faʻifaʻitakiʻanga ko Andrew. ʻI he taimi naʻá ne ako ai mo hono uaifí fekauʻaki mo Sihová, naʻá na fakapapau ke na tauhi kiate ia. Naʻe pōlepole lahi ʻa Andrew ʻi heʻene ngāué ka naʻá ne liʻaki ia. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhi naʻá ne ngāue ki ha kautaha ʻikai tuʻuʻatā pea naʻá ne fakapapau ke tuku ke muʻomuʻa ʻa e māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá. ʻI he taimi naʻe tukuange ai ʻe Andrew ʻa e ngāue ko iá, naʻe ʻi ai ʻene ongo leka, ʻikai ha paʻanga hū mai, mo e paʻanga feʻunga ke ʻosi atu ʻi ha ngaahi māhina siʻi pē. Mei he vakai ʻa e tangatá, ʻe hā nai kuo ʻikai hano ‘tofiʻa.’ Naʻá ne kumi ki ha ngāue, ʻo falala ki he ʻOtuá. ʻI he sio ki he ʻaneafí, ko ia mo hono fāmilí ʻoku lava ke nau fakapapauʻi ʻoku ʻikai fakanounou ʻa e nima ʻo Sihová. (Ai. 59:1) ʻI hono tauhi ke faingofua ʻenau moʻuí, kuo aʻu ʻo maʻu ʻe Andrew mo hono uaifí ʻa e monū ʻo e kau atu ki he ngāue taimi-kakató. “Kuo ʻi ai ʻa e ngaahi taimi kuo ʻai kimaua ʻe he ngaahi meʻa fakapaʻangá, falé, moʻuí, pea mo e hoholo pē ke motuʻá ke ma loto-moʻua,” ko ʻene laú ia. “Ka kuo poupouʻi maʻu pē ʻe Sihova kimaua. . . . ʻE lava ke ma pehē ʻo ʻikai ha fakaʻilonga ʻo ha veiveiua ko e tauhi kia Sihová, ʻo ʻikai toe fehuʻia, ko e feinga fakaetangata tuʻu-ki-muʻa mo ʻaonga tahá ia.”a—Koh. 12:13.

12. Ko e hā e ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke fakamuʻomuʻa ai ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá? Lave ki ha ngaahi fakatātā fakalotofonua.

12 Naʻe tala ange ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá: “Ka, ne ai haʻamou tui, ʻo tatau mo ha foʻi tengaʻi musita hono lahi, te mou pehe ki he moʻunga ni, Hiki mei heni ki hena; pea ʻe hiki; pea ʻoku ʻikai ha meʻa ʻe faingataʻa kiate kimoutolu.” (Mt. 17:20) ʻE malava ke ke fakamuʻomuʻa ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá kapau ʻe iku ia ki ha ngaahi faingataʻa? Kapau ʻokú ke ongoʻi taʻepauʻia pe te ke lava ke fai peheé, talanoa mo e ngaahi mēmipa kehe ʻo e fakatahaʻangá. ʻE ʻikai ha veiveiua te ke ʻilo ʻene fakaivifoʻou fakalaumālie ke fanongo ki heʻenau ngaahi hokosiá.

Houngaʻia ʻi he Ngaahi Tokonaki Fakalaumālie ʻa Sihová

13. ʻI heʻetau ngāue mālohi ʻi he ngāue ʻa Sihová, ko e hā ʻe lava ke tau ʻamanekina fekauʻaki mo e ngaahi tokonaki fakalaumālié?

13 Kapau ʻokú ke koloaʻaki ho monū ʻo e tauhi kia Sihová, ʻe lava ke ke fakapapauʻi te ne tokonaki mai hoʻo ngaahi fiemaʻu fakaesino mo fakalaumālié, hangē pē ko ʻene tokonaki ʻa e maʻuʻanga moʻui maʻá e kau Līvaí. Fakakaukau fekauʻaki mo Tēvita. Neongo naʻá ne ʻi ha ʻana, naʻe lava ke ne falala ki he ʻOtuá ke tokonaki maʻana. Ko kitautolu foki ʻe lava ke tau falala kia Sihova naʻa mo e taimi ʻoku tau sio ai ʻoku ʻikai ha haoʻanga. Manatuʻi ʻa e taimi naʻe hū ai ʻa ʻĒsafe “ki he ngaahi potu tapu ʻo Ela,” naʻá ne maʻu ʻa e vavanga ki he meʻa naʻá ne fakalotomamahiʻi iá. (Sāme 73:17) ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻoku fiemaʻu ke tau hanga ki he Matavai fakaʻotua ʻo hotau fafanga fakalaumālié. ʻOku tau fakahāhā ai ʻa e houngaʻia ki hotau monū ʻo e tauhi ki he ʻOtuá ʻo tatau ai pē pe ko e hā nai hotau ngaahi tuʻungá. ʻOku tau ʻai ai ʻa Sihova ko hotau ʻinasi.

14, 15. ʻOku totonu ke fēfē ʻetau talí he taimi ʻoku ʻi ai ai ha fakamaama lahi ange ʻo ha ngaahi konga Tohi Tapu ʻe niʻihi, pea ko e hā hono ʻuhingá?

14 ʻOku fēfē hoʻo fakafeangaí ʻi he taimi ʻoku hanga ai ʻe Sihova, ko e Matavai ʻo e fakamaama fakalaumālié, ʻo fakamaama ʻa e ‘ngaahi meʻa loloto ʻo e ʻOtuá’ ʻoku maʻu ʻi he Tohi Tapú? (1 Kol. 2:10-13) ʻOku tau maʻu ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻaupito ʻi he fakafeangai ʻa e ʻapositolo ko Pitá ʻi hono tala ange ʻe Sīsū ki Heʻene kau fanongó: “Kapau kuo ʻikai te mou kai ʻa e kakano ʻo e Fanautama ʻa Tangata, mo inu hono taʻataʻa, ʻoku ʻikai te mou maʻu moʻui ʻiate kimoutolu.” ʻI hono fakaʻuhingaʻi fakahangatonu ʻa e ngaahi lea ko iá, naʻe pehē ʻe he kau ākonga tokolahi: “Ko e lea fefeka ʻeni; ko hai ʻe kataki ke fanongo kiate ia?” Naʻe “foki ha tokolahi o ʻene kau ako.” Ka ko Pita naʻá ne pehē: “ʻEiki, te mau ʻalu kia hai? ʻoku ʻiate koe ʻa e ngaahi lea ʻo e moʻui taʻengata.”—Sione 6:53, 60, 66, 68.

15 Naʻe ʻikai ke mahinoʻi kakato ʻe Pita ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū fekauʻaki mo e kai Hono kakanó mo inu Hono taʻataʻá. Ka naʻe falala ʻa e ʻapositoló ki he ʻOtuá ki ha fakamaama fakalaumālie. ʻI he taimi ʻoku fakaʻaʻau ke toe maama ange ai ʻa e maama fakalaumālie ʻo ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi, ʻokú ke feinga ke mahinoʻi ʻa e ngaahi ʻuhinga Fakatohitapu tefito ki he fakatonutonú? (Pal. 4:18) Ko e kau Pēlea ʻo e ʻuluaki senitulí naʻa nau “tali loto lelei ʻaupito ʻa e folofola, ʻo nau kumi ʻi he Tohitapu ʻi he ʻaho kotoa pe.” (Ng. 17:11) Ko e faʻifaʻitaki kiate kinautolú ʻe fakalolotoʻi ai hoʻo houngaʻia ki ho monū ʻo e tauhi kia Sihová, ke ʻai ia ko ho ʻinasi.

Mali ʻi he ʻEikí Pē

16. ʻE lava fēfē ke hoko ʻa e ʻOtuá ko hotau ʻinasi ʻi he fekauʻaki mo e fekau ʻi he 1 Kolinito 7:39?

16 Ko e tafaʻaki ʻe taha ʻoku fiemaʻu ai ʻa e kau Kalisitiané ke tauhi maʻu ʻi heʻenau fakakaukaú ʻa e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá ko hono ngāueʻaki ʻa e fakahinohino Fakatohitapu ko ia ke mali “i he Eiki be.” (1 Kol. 7:39, PM) Kuo fili ʻa e tokolahi ke nofo taʻemali ai pē ʻo ʻikai taʻetokaʻi ʻa e akonaki fakaʻotua ko ení. ʻOku tali anga-ʻofa ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga peheé. Ko e hā naʻe fai ʻe Tēvitá ʻi he taimi naʻá ne ongoʻi liʻekina ai pea hā ngali ʻoku ʻikai pē ha tokoní? “Te u lilingi [ki he ʻOtuá] ʻeku tangi,” ko ʻene leá ia. “Te u aʻau ʻi hono ʻao ʻeku mamahi, ka pongia ʻa e laumalie ʻia kita.” (Sāme 142:1-3) Ko e ngaahi ongoʻi meimei tatau kuo eʻa nai ʻi he palōfita ko Selemaiá, ʻa ia naʻá ne tauhi faitōnunga ki he ʻOtuá ʻi he ngaahi hongofuluʻi taʻu ko ha tokotaha taʻemali. Te ke loto nai ke ako ʻene faʻifaʻitakiʻangá hangē ko ia ʻoku lāulea ki ai ʻi he vahe 8 ʻo e tohi God’s Word for Us Through Jeremiah.

17. ʻOku fēfē ʻa e fekuki ʻa ha tuofefine taʻemali ʻe taha mo e ongoʻi liʻekina ʻi he taimi ki he taimi?

17 “Kuo ʻikai ʻaupito te u fakapapau ke u nofo taʻemali,” ko e lea ia ʻa ha tuofefine ʻi ʻAmelika. “ʻOku ou ʻatā ke mali ʻi he taimi te u fetaulaki ai mo e tokotaha totonú. Ko ʻeku faʻē taʻetuí ʻokú ne feinga ke fakalotoʻi au ke mali mo ha taha pē ʻe haʻu. Naʻá ku ʻeke ange pe ʻokú ne loto ke tukuakiʻi ia kapau ʻe iku kovi ʻeku nofo malí. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻá ne sio naʻe ʻi ai ʻeku ngāue tuʻumaʻu, naʻá ku tokangaʻi au, pea fiefia. Naʻe tuku ʻene tenge aú.” Ko e tuofefine ko ení ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻokú ne ongoʻi liʻekina. “Pea,” ko ʻene leá ia, “ʻoku ou feinga ke ʻai ʻa Sihova ko hoku falalaʻanga. ʻOku ʻikai ʻaupito te ne liʻaki au.” Ko e hā kuó ne tokoniʻi ia ke ne falala kia Sihová? “ʻOku tokoniʻi au ʻe he lotú ke u ongoʻi ko e ʻOtuá ʻoku moʻoni pea ʻoku ʻikai ʻaupito te u toko taha. Ko e Fungani Māʻolunga ʻo e ʻunivēsí ʻoku fanongo mai, ko ia ko e hā ka ʻikai lava ai ke u ongoʻi fakangeingeia mo fiefia?” ʻI he falala-pau ʻoku “te monuʻia lahi ʻi he fai ha foaki atu, ʻi heʻete maʻu ha foaki mai,” ʻokú ne pehē: “ʻOku ou feinga ke ʻoatu au ke tokoni ki he niʻihi kehé, ʻo ʻikai ʻamanekina ha meʻa ke ʻomai. ʻI he taimi ʻoku ou fakakaukau ai, ‘Ko e hā ʻe lava ke u fai ke tokoni ki he tokotaha ko ení?’ ʻoku ou maʻu ʻa e fiefia ʻi loto.” (Ng. 20:35) ʻIo, kuó ne ʻai ʻa Sihova ko hono ʻinasi, pea ʻokú ne fiefia ʻi hono monū ko e tauhi kiate ia.

18. ʻI he tuʻunga fē ʻe lava ke ʻai ai koe ʻe Sihova ko hono ʻinasi?

18 Tatau ai pē pe ko e hā ʻa e tuʻunga ʻokú ke ʻi aí, ʻe lava ke ke ʻai ʻa e ʻOtuá ko ho ʻinasi. ʻI hoʻo fai iá, ʻe lau koe ʻokú ke ʻi he haʻohaʻonga ʻo ʻene kakai fiefiá. (2 Kol. 6:16, 17) ʻE lava ke iku ki ai ʻi hoʻo hoko ko e ʻinasi ʻo Sihova, ʻo hangē ko ʻene moʻoni fekauʻaki mo e niʻihi ʻi he kuohilí. (Lau ʻa e Teutalonome 32:9, 10.) Hangē pē ko e hoko ʻa ʻIsileli ko e ʻinasi ʻo e ʻOtuá ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi puleʻangá, ʻe lava ke ne fakaʻilongaʻi koe ko ʻene meʻa pea tokanga anga-ʻofa atu kiate koe.—Sāme 17:8.

[Fakamatala ʻi lalo]

a Sio ki he Awake! ʻo Nōvema 2009, peesi 12-14.

ʻE Fēfē Haʻo Tali?

ʻE lava fēfē ke ke ʻai ʻa Sihova ko ho ʻinasi

• ʻaki ʻa e fuofua kumi ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá mo ʻene māʻoniʻoní?

• ʻaki hono fakahāhā ʻa e houngaʻia ki he meʻakai fakalaumālié?

• ʻaki hono tauhi ʻa e fekau ʻa e ʻOtuá ke mali ʻi he ʻEikí pē?

[Fakamatala ʻi he peesi 13]

ʻOku hoko ʻa Sihova ko hotau ʻinasi ʻi he taimi ʻoku tau ʻai ai ʻene ngāué ko ʻetau tokanga muʻomuʻá ia

[Fakatātā ʻi he peesi 15]

ʻOku fakalototoʻa ʻa e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Selemaiá

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share