Naʻa Nau Foaki Loto-Lelei Atu Kinautolu—ʻI he ʻOtu Motu Filipainí
ʻI HE taʻu nai ʻe hongofulu kuohilí, ko Gregorio mo Marilou, ko ha ongo meʻa mali ʻi hona taʻu 30 tupú, naʻá na ngāue ko ha tāimuʻa ʻi Manila pea ʻi he taimi tatau naʻá na ngāue fakamāmani taimi-kakato. Ko ha pole ia, ka naʻá na lavameʻa. Naʻe fokotuʻu leva ʻa Marilou ke pule ʻi he pangikē naʻá ne ngāue aí. “Ko ʻema ngāue leleí naʻe fakaʻatā ai kimaua ke ma maʻu ha founga moʻui fakafiemālie lahi,” ko ʻene laú ia. Ko e moʻoni, naʻe mātuʻaki lelei fakapaʻanga ʻa e ongo meʻá ʻo na fili ai ke langa hona fale naʻá na misi ki aí ʻi ha feituʻu lelei ʻaupito ʻoku tuʻu ʻi he maile nai ʻe 12 (19 km) ki he fakahahake ʻo Manila. Naʻá na totongiʻi ha kautaha ke nau fai ʻa e langá pea fokotuʻutuʻu ke totongi fakamāhina ʻa e ngāué ʻi loto ʻi he taʻu ʻe hongofulu.
“NAʻÁ KU ONGOʻI HANGĒ NAʻÁ KU KĀKAAʻI ʻA SIHOVÁ”
ʻOku pehē ʻe Marilou: “Ko ʻeku ngāue foʻoú naʻá ne toʻo ʻa e lahi taha hoku taimí mo e iví ʻo hōloa ai ʻeku holi ki he ngaahi ngāue fakalaumālié. Naʻá ku ongoʻi hangē naʻá ku kākaaʻi ʻa Sihová.” ʻOkú ne fakamatala: “Naʻe ʻikai ke u kei ʻoange kia Sihova ʻa e taimi naʻá ku vaheʻi ki heʻene ngāué.” ʻI he loto-mamahi fekauʻaki mo e tuʻunga ko iá, naʻe tangutu hifo ʻa Gregorio mo Marilou ʻi he ʻaho ʻe taha ʻo talanoa fekauʻaki mo e feituʻu naʻe huʻu ki ai ʻena moʻuí. ʻOku pehē ʻe Gregorio: “Naʻá ma loto ke fai ha liliu ka naʻe ʻikai te ma ʻiloʻi pau ʻa e meʻa ke faí. Naʻá ma lāulea ki he founga ʻe lava ke ma toe ngāuekakatoʻaki ʻema moʻuí ʻi he ngāue ʻa Sihová, tautefito ʻoku ʻikai haʻama fānau. Naʻá ma lotu kia Sihova ki ha tataki.”
ʻI he taimi ko iá, naʻá na fanongo ʻi he ngaahi malanga ʻe niʻihi fekauʻaki mo e ngāue ʻi he feituʻu ʻoku lahi ange ai ʻa e fiemaʻu ki he kau malanga ʻo e Puleʻangá. “Naʻá ma ongoʻi ko e ngaahi malanga ko ení ko e tali ia ʻa Sihova ki heʻema ngaahi lotú,” ko e lau ia ʻa Gregorio. Naʻe lotu ʻa e ongo meʻá ki ha tui lahi ange koeʻuhí ke maʻu ʻa e loto-toʻa ke fai ʻa e ngaahi fili totonú. Ko e fakafaingataʻaʻiaʻanga lahi ʻe taha ko ʻena langa ʻoku lolotonga faí. Naʻá na ʻosi totongi ʻa e taʻu ʻe tolu. Ko e hā naʻe fiemaʻu ke na faí? ʻOku pehē ʻe Marilou: “Kapau te ma fakangata ʻa e langá, ʻe mole ʻa e meʻa kotoa kuó ma ʻosi totongí—ko ha fuʻu paʻanga lahi. Ka naʻá ma vakai ki ai ko ha fili ia ʻi hono fakamuʻomuʻa ʻa e finangalo ʻo Sihová pe ko ʻema ngaahi holí tonu.” Ko hono manatuʻi ʻa e ngaahi lea ʻa e ʻapositolo ko Paulá fekauʻaki mo e ‘tali fiemālie ʻa e molé,’ naʻá na kaniseli ʻa e langá, liʻaki ʻena ngāué, fakatau atu ʻa e lahi taha ʻo ʻena ngaahi meʻá, pea hiki ki ha kiʻi kolo tuʻu mavahe ʻi he motu ko Palawan, ʻi he maile nai ʻe 300 (480 km) ki he fakatonga ʻo Manila.—Fil. 3:8.
NAʻÁ NA “AKO AI ʻO ʻILO ʻA E FAKAPULIPULI”
Ki muʻa ke na hikí, naʻe feinga ʻa Gregorio mo Marilou ke na mateuteu ki he moʻui ʻi ha moʻui faingofua, ka naʻe ʻikai te na ʻiloʻi ʻa e tuʻunga moʻui foʻou te na ʻi aí kae ʻoua kuó na toki aʻu ki he feituʻu ʻokú na ʻalu ki aí. “Ko ha meʻa fakaʻohovale ia,” ko e lau ia ʻa Marilou. “ʻIkai ha ʻuhila, ʻikai ha tuʻunga fakafiemālie. ʻI he ʻikai fakamoʻui ʻa e kulo-ʻuhila haka laisé, naʻe pau ke ma fahi ha fefie ʻo kuki ai. Naʻá ku ongoʻi ʻa e ʻikai ke u kei ʻalu ki he falekoloa lalahí, kai falekaí, mo e ngaahi meʻa kehe ʻoku faʻa fai ʻi he kolo lahí.” Ka, naʻá na hanganaki fakamanatu kiate kinaua ʻa e ʻuhinga naʻá na hiki aí, pea ʻikai fuoloa kuó na anga ki ai. ʻOku pehē ʻe Marilou: “ʻOku ou fiefia he taimí ni ʻi hono siofi ʻa e fakaʻofoʻofa ʻo natulá, kau ai ʻa e ngaahi fetuʻu ngingila ʻi he poʻulí. Hiliō he meʻa kotoa, ko e fiefia ʻi he sio ki he mata fiefia ʻa e kakaí ʻi heʻema malanga kia kinautolú. ʻI he ngāue ʻi hení, kuó ma ‘ako ai ʻo ʻilo ʻa e fakapulipuli’ ʻo e founga ke hoko ʻo fiemālié.”—Fil. 4:12.
“ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe alafakatataua mo e fiefia ʻoku maʻu mei he vakai atu ki he tupu fakalaumālié. ʻOkú ma ongoʻi ʻoku mohu ʻuhinga ange ʻema moʻuí ʻi ha toe taimi.”—Gregorio mo Marilou
ʻOku pehē ʻe Gregorio: “ʻI he taimi naʻá ma aʻu mai ai ki hení, naʻe toko fā pē ʻa e Kau Fakamoʻoní. Naʻa nau fiefia ʻaupito ʻi he taimi naʻá ku kamata fai ai ha malanga maʻá e kakai ʻi he uike taki taha pea fakataha mo hono hivaʻi ʻa e ngaahi hiva ʻo e Puleʻangá ʻaki ʻeku kītaá.” ʻI loto ʻi he taʻu ʻe taha, naʻe siotonu ʻa e ongo meʻá ki he founga naʻe hoko ai ha kiʻi kulupu ko ha fakatahaʻanga lakalakaimonū ʻo e kau malanga ʻe toko 24. ʻOku pehē ʻe Gregorio: “Ko e ngaahi fakahāhā ʻo e ʻofa naʻá ma maʻu mei he fakatahaʻanga ko ení naʻe maongo loloto ia kia kimaua.” ʻI he ʻahó ni, ʻi he sio atu ki he taʻu ʻe ono ʻo e ngāue ʻi he feituʻu tuʻu mavahe ko iá, ʻokú na pehē: “ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe alafakatataua mo e fiefia ʻoku maʻu mei he vakai atu ki he tupu fakalaumālié. ʻOkú ma ongoʻi ʻoku mohu ʻuhinga ange ʻema moʻuí ʻi ha toe taimi.”
“KUÓ U ‘VAKAI OKU LELEI A JIHOVA’!”
ʻI he ʻOtu Motu Filipainí, meimei ko e toko 3,000 ʻo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine kuo nau hiki ki he ngaahi feituʻu ʻa ia ʻoku fiemaʻu lahi ange ai ha kau malanga ʻo e Puleʻangá. Ko e toko 500 nai ʻo kinautolu ko e fanga tuofāfine taʻemali. Ko e fakatātaá, ko Karen.
Karen
Ko Karen, ʻoku ʻi hono taʻu 20 tupú he taimí ni, naʻá ne tupu hake ʻi Baggao, Cagayan. Lolotonga ʻene kei taʻu hongofulu tupú, naʻá ne faʻa fakakaukau fekauʻaki mo hono fakalahi ʻene ngāue fakafaifekaú. ʻOkú ne pehē: “ʻI hono ʻilo ʻoku tātāiʻi ʻa e taimi ʻoku toé pea ko e faʻahinga kakai kotoa pē ʻoku fiemaʻu ke nau fanongo ki he pōpoaki ʻo e Puleʻangá, naʻá ku loto ke ngāue ʻi ha feituʻu ʻoku lahi ange ai ʻa e fiemaʻu ki he kau malangá.” Neongo naʻe tenge ia ʻe ha niʻihi ʻi he ngaahi mēmipa hono fāmilí ke tuli ki he ako lahi angé kae ʻikai hiki ʻo malanga ʻi ha feituʻu tuʻu mavahe, naʻe lotu ʻa Karen kia Sihova ki ha tataki. Naʻá ne toe talanoa foki ki he faʻahinga ʻoku nau ngāue ʻi ha feituʻu tuʻu mavahe. ʻI hono taʻu 18, naʻá ne hiki ki ha feituʻu tuʻu mavahe ʻi he maile nai ʻe 40 (64 km) ʻo mamaʻo mei hono kolo tupuʻangá.
Ko e kiʻi fakatahaʻanga naʻe ʻalu ʻa Karen ke tokoni ki aí ʻoku nau tokangaʻi ʻa e feituʻu moʻungaʻia ʻi he Matāfanga ʻo e Pasifikí. ʻOku manatu ʻa Karen: “Ke aʻu ki he fakatahaʻanga foʻoú mei Baggao, naʻa mau lue ʻi he ʻaho ʻe tolu, ʻo hake mo hifo ʻi he ngaahi moʻunga pea kolosi atu ʻi he ngaahi vaitafe ʻo laka hake ʻi he tuʻo 30.” ʻOkú ne tānaki mai: “Ke aʻu ki he ako Tohi Tapu ʻe niʻihi, ʻoku ou lue ʻi he houa ʻe ono, mohe ʻi he ʻapi ʻo e tokotaha akó, pea ʻi he ʻaho hono hokó ʻoku ou lue ʻi ha toe houa ʻe ono ki ʻapi.” ʻOku tuha ia mo e feingá kotoa? “ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku langa hoku vaʻé, ka,” ʻoku tānaki mai ʻe Karen mo ha fuʻu malimali, “kuó u fai ʻa e ngaahi ako Tohi Tapu ʻe 18. Kuó u ‘vakai oku lelei a Jihova’!”—Saame 34:8, PM.
“NAʻÁ KU AKO KE FALALA KIA SIHOVA”
Sukhi
Ko e hā naʻá ne ueʻi ʻa Sukhi, ko ha tuofefine taʻemali ʻi hono taʻu 40 tupu siʻí ʻa ia ʻokú ne nofo ʻi he ʻIunaite Seteté, ke hiki ki he ʻOtu Motu Filipainí? ʻI he 2011 naʻá ne maʻu ha ʻasemipilī fakasēketi ʻa ia naʻe fakaʻekeʻeke ai ha ongo meʻa mali. Naʻá na lave ki he founga naʻá na fakatau ai ʻa e lahi taha ʻo ʻena ngaahi meʻá kae hiki ki Mekisikou ke tokoni ʻi he ngāue fakamalanga aí. “Ko e fakaʻekeʻeke ko iá,” ʻoku pehē ʻe Sukhi, “naʻe kamata ai ke u fakakaukau fekauʻaki mo e ngaahi taumuʻa naʻe ʻikai ke u fakakaukau fekauʻaki mo ia ki muʻa.” ʻI he taimi naʻe ʻiloʻi ai ʻe Sukhi, ʻa ia ko ha tupuʻi ʻInitia ʻa e lahi ʻo e tokoni naʻe fiemaʻu ke aʻu ai ki he kakai Punisapi ʻoku nofo ʻi he ʻOtu Motu Filipainí, naʻá ne fili ke ʻalu ʻo tokoni. Naʻá ne fehangahangai mo ha ngaahi fakafaingataʻaʻiaʻanga?
“ʻI hono fili ʻa e ngaahi meʻa ke tuku mo e ngaahi meʻa ke fakatau atú naʻe faingataʻa ange ia ʻi he meʻa naʻá ku fakakaukau atu ki aí,” ko e lau ia ʻa Sukhi. “Pehē foki, hili ʻa e moʻui fiemālie ʻi he taʻu ʻe 13 ʻi hoku ʻapaatimení tonu, naʻá ku hiki ʻo nofo mo ha fāmili pea fakataimi pē ʻo ʻikai fakafiemālie. Naʻe ʻikai ke faingofua, ka ko ha founga lelei ia ke teuʻi ai au ki he moʻui faingofuá.” Ko e hā ʻa e ngaahi pole naʻá ne fehangahangai mo ia hili ʻene hiki ki he ʻOtu Motu Filipainí? “ʻI he mate ilifia ʻi he fanga kiʻi ʻinisēkité mo e ongoʻi taʻelatá ʻa ʻeku pole lahi tahá. Naʻá ku ako ke falala lahi ange kia Sihova ʻi ha toe taimi ki muʻa!” Naʻe ʻaonga ia? ʻOku malimali ʻa Sukhi mo ne pehē: “ʻOku tala mai ʻe Sihova kia kitautolu, ‘Mou sivi au pe ʻikai te u tangaki maʻamoutolu ʻa e ngaahi katupa ʻo e langi, ʻo vakili ʻa e tapuaki kiate kimoutolu.’ Naʻe hoko moʻoni ʻa e ngaahi lea ko ení ʻi ha founga fakafoʻituitui ʻi he taimi naʻe ʻeke mai ai ʻe ha tokotaha-ʻapi, ‘Te ke toe foki mai ʻafē? ʻOku ʻi ai ʻeku ngaahi fehuʻi lahi ange.’ Naʻá ku fiefia lahi mo ongoʻi fiemālie ʻi he malava ke u tokoniʻi ʻa e kakai fiekaia fakalaumālié!” (Mal. 3:10) ʻOku tānaki mai ʻe Sukhi: “Ko e moʻoni, ko e tafaʻaki faingataʻa tahá ko hono fai ʻa e fili ke hikí. Hili ʻeku fai iá, naʻe fakaofo ke sio ki he founga hono tokangaʻi ʻe Sihova ʻeku ngaahi meʻá.”
“NAʻÁ KU IKUʻI ʻEKU MANAVAHEÉ”
Ko Sime, ko ha tokoua ʻosi mali ʻokú ne taʻu 30 tupu lahi he taimí ni, naʻá ne mavahe mei he ʻOtu Motu Filipainí ke maʻu ha ngāue totongi lelei ʻi ha fonua ʻi he Hahake Lotolotó. Lolotonga ʻeku ʻi aí, ko e fakalototoʻa naʻá ne maʻu mei ha ʻovasia sēketi mo ha malanga naʻe fai ʻe ha mēmipa ʻo e Kulupu Pulé naʻe ueʻi ai ʻa Sime ke fakamuʻomuʻa ʻa Sihova ʻi heʻene moʻuí. “Ka ko e fakakaukau fekauʻaki mo hono tukuange ʻeku ngāué naʻá ku mātuʻaki ilifia ai,” ko e lau ia ʻa Sime. Neongo ia, naʻá ne tukuange ʻene ngāué pea foki ki he ʻOtu Motu Filipainí. ʻI he ʻahó ni, ko Sime mo hono uaifí, ʻa Haidee, ʻokú na ngāue ʻi Davao del Sur, ʻi he tafaʻaki fakatonga ʻo e fonuá ʻa ia naʻe fiemaʻu ai ʻa e kau malanga ʻo e Puleʻangá ke ʻosiki ha fuʻu feituʻu ngāue lahi. “ʻI he sio atu ki he kuohilí,” ko e lau ia ʻa Sime, “naʻá ku houngaʻia lahi ʻi heʻeku ikuʻi ʻeku manavahē fekauʻaki mo e mole ʻeku ngāué peá u fakamuʻomuʻa ʻa Sihová. ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe fakafiemālie ange ʻi he moʻuí ka ko hono ʻoatu ʻa e lelei taha ʻo e meʻa ʻokú ke maʻú kia Sihova!”
Sime mo Haidee
“ʻOKU ʻOMAI AI KIA KIMAUA ʻA E FIEMĀLIE MOʻONI!”
ʻI he taimi naʻe ʻilo ai ʻe Ramilo mo Juliet, ko ha ongo meʻa tāimuʻa ʻi hona taʻu 30 tupu siʻí naʻe fiemaʻu tokoni ha fakatahaʻanga ʻi he maile pē nai ʻe 20 (30 km) hono mamaʻó mei hona ʻapí, naʻá na pole ke tokoni ki ai. Ko ia ʻi he uike taki taha, ʻi he ʻuha pe laʻā, naʻe toutou fononga ʻa Ramilo mo Juliet ʻi heʻena paikí ke maʻu ʻa e ngaahi fakatahá pea kau ʻi he ngāue fakamalangá. Neongo naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi pole ʻo e fononga ʻi he ngaahi hala tokakovi mo e ngaahi hala-fakakavakava haʻi maeá, naʻá na fiefia ʻi hono fakalahi ʻena ngāue fakafaifekaú. ʻOku pehē ʻe Ramilo: “Ko au mo hoku uaifí naʻá ma fakahoko fakataha ʻa e ako Tohi Tapu ʻe 11! Ko e ngāue ʻi he feituʻu ʻoku lahi ange ai ʻa e fiemaʻú ʻoku kau ai hono fai ʻa e ngaahi feilaulau, ka ʻoku ʻomai ai kia kimaua ʻa e fiemālie moʻoni!”—1 Kol. 15:58.
Juliet mo Ramilo
Te ke saiʻia ke ako lahi ange fekauʻaki mo e ngāue ʻi he feituʻu ʻoku lahi ange ai ʻa e fiemaʻu ki he kau malanga ʻo e Puleʻangá ʻi ho fonuá tonu pe ʻi muli? Kapau ko ia, talanoa ki hoʻo ʻovasia sēketí, pea lau ʻa e kupu “ʻE Lava Ke Ke ‘Laka Mai ki Masitonia’?” ʻi he ʻīsiu ʻo e Ko ʻEtau Ngāue Fakafaifekau ʻo ʻAokosi 2011.