LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w18 Maʻasi p. 23-27
  • Akonakí—Ko e Fakamoʻoni ʻo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Akonakí—Ko e Fakamoʻoni ʻo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • AKONAKI ʻA E ʻOTUÁ ʻI HE ʻOFA
  • MAʻU ʻAONGA MEI HE AKONAKI ʻA SIHOVÁ
  • FAʻIFAʻITAKI KI HE ʻOTUÁ MO KALAISI ʻI HOʻO FAI ʻA E AKONAKÍ
  • AKO KI HE FOUNGA KE MOʻUI TAʻENGATA AI ʻI HE MELINO
  • Mahinoʻi ʻa e Taumuʻa ʻo e Akonakí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2003
  • Akonakí—Ko ha Fakahāhā ʻo e ʻOfa ʻa Sihová
    Ko ʻEtau Moʻui Faka-Kalisitiané mo e Ngāue Fakafaifekaú—Polokalama Ngāue ki he Fakatahá—2021
  • ʻOku Totonu ke Fēfē Hoʻo Akonaki ki Hoʻo Fānaú?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2014
  • “Fanongo ki he Akonakí pea Mou Hoko Ai ʻo Poto”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
w18 Maʻasi p. 23-27
Vaasi na‘e mafahi; akonaki‘i ‘e ha fa‘ē ‘a ‘ene tamasi‘í

Akonakí​—Ko e Fakamoʻoni ʻo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

“Ko kinautolu ʻoku ʻofa ai ʻa Sihová ʻokú ne akonakiʻi.”​—HEP. 12:6.

HIVA: 43, 20

ʻE FĒFĒ HAʻO TALI?

  • Ko e hā ʻoku tau ako fekauʻaki mo e akonaki ʻa e ʻOtuá ʻi he meʻa naʻe hoko kia Sepinaá?

  • ʻI heʻetau fai ʻa e akonakí, ʻe lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki kia Sihova mo hono ʻAló?

  • Ko e hā ʻoku teuʻi kitautolu ki ai ʻe he akonakí?

1. ʻOku anga-fēfē hono faʻa fakamatalaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻa e akonakí?

KO E HĀ ʻokú ke fakakaukau ki ai ʻi hoʻo fanongo ʻi he foʻi lea ko e “akonaki”? ʻOku fakakaukau ʻa e kakai tokolahi fekauʻaki mo e tautea, ka ko e akonakí ʻoku mahulu atu ia ʻi he meʻa ko iá. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú ko e akonakí ʻoku lelei kiate kitautolu pea ʻoku lave ki ai ʻi he taimi ʻe niʻihi fakataha mo e ʻilo, poto, ʻofa, mo e moʻui. (Pal. 1:2-7; 4:11-13) Ko hono ʻuhingá ʻoku fakamoʻoniʻi ʻi he akonaki ʻa e ʻOtuá ʻokú ne ʻofa ʻiate kitautolu peá ne loto ke tau moʻui taʻengata. (Hep. 12:6) Neongo ko e akonaki ʻa e ʻOtuá ʻoku kau ki ai ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e tautea, ʻoku ʻikai ʻaupito ke fakamamahi pe fakatupu maumau ia. Ko hono moʻoní, ko e ʻuhinga mahuʻinga taha ʻo e foʻi lea “akonaki” ʻoku kau ki ai ʻa e ako, hangē ko e ako ʻoku ʻoange ʻe ha mātuʻa ki haʻane kiʻi tama ʻofeina.

2, 3. ʻOku lava fēfē ke kau ki he akonakí ʻa e akoʻi mo e tautea? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)

2 Fakakaukau angé ki he fakatātā ko ení. Naʻe hapohapo ʻe ha kiʻi tamasiʻi ko Johnny ha foʻi pulu ʻi he loto falé. Naʻe pehē ange ʻe heʻene faʻeé: “Johnny, ʻokú ke ʻiloʻi ʻoku ʻikai totonu ke ke vaʻingaʻaki ʻa e foʻi pulú ʻi he loto falé! ʻE lava ke ke maumauʻi ai ha meʻa.” Ka naʻá ne tukunoaʻi ʻa e lea ʻa ʻene faʻeé pea hokohoko atu ʻene vaʻingaʻaki ʻa e foʻi pulú. Naʻe tau ʻa e foʻi pulú ʻi ha vaasi, pea naʻe mafahi! Ko e hā naʻe fai ʻe he faʻē ʻa Johnny ke akonakiʻi iá? Naʻá ne akoʻi ia ʻaki hono fakamatalaʻi ʻa e ʻuhinga naʻe hala ai ʻa e meʻa naʻá ne faí. Naʻá ne loto ke ne ʻiloʻi ʻoku lelei ke ne talangofua ki heʻene ongo mātuʻá pea ko ʻena tuʻutuʻuní ʻoku fiemaʻu pau pea ʻoku ʻuhinga lelei. Ke tokoniʻi ʻa Johnny ke ne ako ʻa e lēsoni ko ení, naʻá ne fakapapauʻi ʻe toe feʻungamālie ke tauteaʻi ia ʻaki hono ʻave meiate ia ʻa ʻene foʻi pulú ʻi ha vahaʻa taimi. Naʻe ʻikai fakafiefia ia kia Johnny, ka naʻe tokoniʻi ai ia ke ne manatuʻi ʻe ʻi ai ʻa e ngaahi nunuʻa kapau te ne talangataʻa ki heʻene ongo mātuʻá.

3 ʻI he tuʻunga ko e kau Kalisitiané, ko e konga kitautolu ʻo e fale ʻo e ʻOtuá. (1 Tīm. 3:15) Ko ʻetau Tamaí, ʻa Sihova, ʻokú ne maʻu ʻa e totonu ke ne fakapapauʻi ʻa e meʻa ʻoku tonú mo ia ʻoku halá pea ke akonakiʻi kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau talangataʻa ai kiate iá. Pehē foki, kapau ko ʻetau ngaahi tōʻongá ʻoku ʻi ai hono ngaahi nunuʻa kovi, ko e akonaki anga-ʻofa ʻa Sihová ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau manatuʻi ʻa e mahuʻinga ke tau talangofua kiate iá. (Kal. 6:7) ʻOku ʻofa lahi ʻaupito ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolu pea ʻoku ʻikai te ne loto ke tau faingataʻaʻia.​—1 Pita 5:6, 7.

4. (a) ʻOku fiemaʻu mai ʻe Sihova ke fēfē ʻetau akoʻi ʻa e niʻihi kehé? (e) Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení?

4 ʻI heʻetau fai ʻa e akonaki makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú, ʻe lava ke tau tokoniʻi ai ha kiʻi tama pe ko ha tokotaha ako Tohi Tapu ke ne hoko ʻo muimui ʻia Kalaisi. ʻOku tau ngāueʻaki ʻa e Tohi Tapú ke akoʻi ki heʻetau kau akó ʻa e meʻa ʻoku totonú pea tokoniʻi kinautolu ke nau mahinoʻi pea ‘tauhi ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kuo fekau mai ʻe Sīsū kiate kitautolú.’ (Māt. 28:19, 20; 2 Tīm. 3:16) Ko e founga eni ʻoku fiemaʻu ʻe Sihova ke akoʻi ʻaki kinautolú koeʻuhi ke nau lava mo kinautolu foki ʻo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke nau muimui ʻia Kalaisi. (Lau ʻa e Taitusi 2:11-14.) Sai tau lāulea angé ki he fehuʻi mahuʻinga ʻe tolu: (1) ʻOku anga-fēfē hono fakamoʻoniʻi ʻi he akonaki ʻa e ʻOtuá ʻokú ne ʻofa ʻiate kitautolu? (2) Ko e hā ʻe lava ke tau ako mei he fakatātā ʻo fekauʻaki mo e kakai naʻe akonakiʻi ʻe he ʻOtuá? (3) ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he anga ʻo hono fai ʻe Sihova mo hono ʻAló ʻa e akonakí?

AKONAKI ʻA E ʻOTUÁ ʻI HE ʻOFA

5. ʻOku anga-fēfē hono fakamoʻoniʻi ʻi he akonaki meia Sihová ʻokú ne ʻofa ʻiate kitautolu?

5 ʻOku fakatonutonu, fakahinohino, mo akoʻi kitautolu ʻe Sihova koeʻuhi ko ʻene ʻofa ʻiate kitautolú. ʻOkú ne fiemaʻu ke tau nofo ofi kiate ia pea ke tau moʻui taʻengata. (1 Sio. 4:16) ʻOku ʻikai ʻaupito te ne ngāhiʻi kitautolu pe ʻai ke tau ongoʻi ʻoku ʻikai hatau mahuʻinga. (Pal. 12:18) ʻI hono kehé, ʻoku tokangataha ʻa Sihova ki hotau ʻulungaanga leleí pea fakaʻatā ke tau maʻu ʻa e tauʻatāina ke fili. ʻOku lava ke ke sio ki he anga hono fakamoʻoniʻi ʻi he akonaki ʻoku tau maʻu fakafou ʻi he Tohi Tapú, ko ʻetau ʻū tohí, ko ʻetau ongo mātuʻá, pe ko e kau mātuʻá ʻa e ʻofa ʻa Sihova ʻiate kitautolú? Ko hono moʻoní, ʻi he taimi ʻoku feinga ai ʻa e kau mātuʻá ke fakatonutonu kitautolu ʻi he anga-malū mo e anga-ʻofá naʻa mo e ki muʻa ke tau ʻiloʻi kuo tau fai ha meʻa ʻoku halá, ʻoku nau faʻifaʻitaki moʻoni ai ki he ʻofa ʻa Sihova ʻiate kitautolú.​—Kal. 6:1.

6. ʻOku anga-fēfē ʻa e fakahāhā ʻi he akonakí ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá neongo kapau ʻoku ʻuhinga iá heʻikai ke kei taau ai ha taha ki ha vāhenga-ngāue?

6 ʻOku kau ʻi he taimi ʻe niʻihi ki he akonakí ʻa e meʻa lahi ange ʻi ha faleʻi pē. Kapau kuo faiangahala mamafa ha taha, heʻikai te ne kei taau ai ki ha ngaahi vāhenga-ngaue pau ʻi he fakatahaʻangá. Naʻa mo e taimi ʻoku hoko ai ení, ʻoku fakahaaʻi ʻi he akonakí ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate iá. Ko e fakatātaá, ʻe tokoniʻi nai ai ia ke ne sio ki he mahuʻinga ke fakamoleki ʻa e taimi lahi ange ʻi hono ako ʻa e Tohi Tapú, fakalaulaulotó, mo e lotú. Ko hono fai ʻa e ngaahi meʻa ko ení ʻe lava ke tokoni ia ke hoko ʻo toe mālohi ange ai ʻa hono vahaʻangatae mo Sihová. (Saame 19:7) ʻI he faai atu ʻa e taimí, te ne toe maʻu nai ai ʻa e ngaahi fatongia pe vāhenga-ngāue naʻe mole meiate iá. Naʻa mo e taimi ʻoku tuʻusi ai ha tahá, ʻoku fakamoʻoniʻi ai ʻa e ʻofa ʻa Sihová he ʻoku maluʻi ai ʻa e fakatahaʻangá mei he ngaahi tākiekina koví. (1 Kol. 5:6, 7, 11) Pea koeʻuhi ʻoku totonu maʻu pē ʻa e akonaki ʻa e ʻOtuá, ʻoku tokoniʻi ai ʻa e tokotaha ʻoku tuʻusí ke ne mahinoʻi ʻa e mafatukituki ʻo ʻene angahalá. ʻE lava ke ʻai ia ʻe he meʻá ni ke ne fakatomala.​—Ngā. 3:19.

MAʻU ʻAONGA MEI HE AKONAKI ʻA SIHOVÁ

7. Ko hai ʻa Sepinā, pea ko e hā ʻa e ʻulungaanga kovi naʻá ne fakatupulekiná?

7 Ke mahinoʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e akonakí, te tau lāulea he taimí ni ki ha ongo meʻa naʻe akonakiʻi ʻe Sihova. Ko e taha ko Sepinā, ko ha ʻIsileli naʻe moʻui lolotonga ʻa e taimi ʻo Tuʻi Hesekaiá, pea ko e taha ko Graham, ko ha tokoua ʻi hotau taimí. Ko Sepinā naʻá ne “tokangaʻi ʻa e falé,” ngalingali ko e fale ʻo Tuʻi Hesekaiá, pea naʻá ne maʻu ʻa e mafai lahi. (ʻAi. 22:15) Ka naʻe hoko ʻa Sepinā ʻo hīkisia peá ne loto ke ʻai ke fakakaukau ʻa e niʻihi kehé naʻá ne mahuʻinga. Naʻe aʻu ʻo ne ngaohi ha fonualoto totongi mamafa maʻana peá ne heka ʻi ha “ngaahi saliote nāunauʻia.”​—ʻAi. 22:16-18.

Fakataha ha tokoua mo e mātu‘a ‘e toko ua, fakalaulauloto ki he me‘a ‘okú ne lau ‘i he Tohi Tapú, pea ‘alu ‘i he malangá

Kapau ʻoku tau anga-fakatōkilalo pea loto-lelei ke fakatonutonu ʻetau fakakaukaú, ʻe tāpuakiʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá (Sio ki he palakalafi 8-10)

8. Naʻe anga-fēfē hono akonakiʻi ʻe Sihova ʻa Sepinaá, pea ko e hā ʻa e olá?

8 Koeʻuhi naʻe feinga ʻa Sepinā ke ne maʻu maʻana ʻa e lāngilangí, naʻe foaki ʻe he ʻOtuá ʻa hono vāhenga-ngāué ki ha tangata ko ʻIlaiakimi. (ʻAi. 22:19-21) Naʻe hoko eni ʻi he taimi naʻe palani ai ʻa Tuʻi Senakalipe ʻo ʻAsīliá ke ne ʻohofi ʻa Selusalema. Ki mui ai, naʻe fekauʻi atu ʻe Senakalipe ha kulupu ʻo ha kau ʻōfisa mo ha fuʻu kau tau ke nau fakailifiaʻi ʻa e kau Siú pea ʻai ke tukulolo ʻa Tuʻi Hesekaia. (2 Tuʻi 18:17-25) Naʻe fekauʻi atu ʻe Hesekaia ʻa ʻIlaiakimi mo e ongo tangata kehe ʻe toko ua ke nau fakafetaulaki ki he kau ʻōfisá. Ko e taha ʻo e ongo tangata ko ení ko Sepinā, ʻa ia naʻe hoko ko e sekelitali ʻi he taimi ko ení. ʻOku lava ke tau ʻiloʻi ʻi he meʻá ni ʻoku ngalingali naʻe ako ʻa Sepinā ke ne hoko ʻo anga-fakatōkilalo pea naʻe ʻikai te ne ongoʻi loto-mamahi pe fakaʻofaʻia ʻiate ia tonu. Naʻá ne loto-lelei ke tali ha tuʻunga naʻe ʻikai loko mahuʻinga. Ko e lēsoni eni ʻe tolu ʻe lava ke tau ako mei he meʻa naʻe hoko kia Sepinaá.

9-11. (a) Ko e hā ʻa e ngaahi lēsoni mahuʻinga ʻe lava ke tau ako meia Sepinaá? (e) ʻOku fēfē hoʻo ongoʻi fekauʻaki mo e anga ʻo e fakafeangai ʻa Sihova kia Sepinaá?

9 ʻUluakí, ko e moʻoniʻi meʻa ko ia ʻa e mole meia Sepinā ʻa hono tuʻungá ʻoku fakamanatu mai ai “ko e pōlepolé ʻoku iku atu ia ki he ʻauha.” (Pal. 16:18) ʻOku tau maʻu nai ha ngaahi vāhenga-ngāue makehe ʻi he fakatahaʻangá, pea ʻe fakakaukau nai ʻa e niʻihi kehé ʻoku tau mahuʻinga. Kapau ko ia, te tau hanganaki anga-fakatōkilalo? Te tau manatuʻi ko ha ngaahi malava pē nai ʻoku tau maʻu mo ha ngaahi meʻa lelei pē ʻoku tau lavaʻi ko e tupu pē ia meia Sihova? (1 Kol. 4:7) Naʻe fakatokanga ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “ʻOku ou tala ai ki he tokotaha kotoa ʻi hena ʻi homou lotolotongá ke ʻoua ʻe fakakaukau kiate ia tonu ʻo mahulu hake ia ʻi he meʻa ʻoku totonu ke fakakaukau ki aí, ka ke fakakaukau ʻi ha founga ʻoku hā ai ʻa hono maʻu ʻa e fakakaukau leleí.”​—Loma 12:3.

10 Uá, ko e akonaki mālohi naʻe fai ʻe Sihova kia Sepinaá ʻoku fakahaaʻi nai ai naʻá ne tui ʻe lava ke liliu ʻa Sepinā. (Pal. 3:11, 12) Ko ha lēsoni eni ki he faʻahinga kuo mole meiate kinautolu ha vāhenga-ngāue makehé. ʻI he ʻikai ʻita mo loto-mamahí, ʻe lava ke nau hokohoko atu hono foaki kia Sihova honau lelei tahá. ʻE lava ke nau fili ke vakai ki he akonakí ko e fakamoʻoni ia ʻo e ʻofa ʻa Sihová. Manatuʻi ʻe faifai pē ʻo fakapaleʻi ʻe heʻetau Tamaí ʻa e faʻahinga ʻoku hanganaki anga-fakatōkilaló. (Lau ʻa e 1 Pita 5:6, 7.) Ko e akonaki anga-ʻofa ʻa Sihová ʻe lava ke ne fakafuo kitautolu kapau ʻoku tau anga-fakatōkilalo pea hangē ko e ʻumea moluú.

11 Tolú, ʻoku tau ako ha lēsoni mahuʻinga mei he fakafeangai ʻa Sihova kia Sepinaá. Neongo ko e founga ʻo e akonaki ʻa Sihová ʻoku fakahaaʻi ai ʻokú ne fehiʻa ʻi he angahalá, ʻoku toe fakahaaʻi ai ʻokú ne ʻofa ʻi he tokotaha naʻe faiangahalá. ʻOku fakasio ʻa Sihova ki he lelei ʻi he kakaí. Kapau ko ha mātuʻa tauhi fānau pe ko ha mātuʻa koe, te ke faʻifaʻitaki ki he anga hono fai ʻe Sihova ʻa e akonakí?​—Sute 22, 23.

12-14. (a) ʻOku anga-fēfē ʻa e fakafeangai ʻa e niʻihi ki he akonaki meia Sihová? (e) Naʻe anga-fēfē hono tokoniʻi ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ha tokoua ke liliu ʻene fakakaukaú, pea ko e hā ʻa e olá?

12 Ko e meʻa fakamamahí, ʻoku ongoʻi mātuʻaki loto-mamahi ʻa e kakai ʻe niʻihi ʻi he taimi ʻoku akonakiʻi ai kinautolú ʻo nau mavahe ai mei he ʻOtuá mo e fakatahaʻangá. (Hep. 3:12, 13) ʻOku ʻuhinga iá heʻikai lava ke tokoniʻi ʻe ha taha kinautolu? ʻIkai! Vakai angé ki he fakatātā fekauʻaki mo Graham, ʻa ia naʻe tuʻusi pea toe fakafoki ki mui. Neongo ia, ʻi he hili iá, naʻe tuku ʻene malangá mo e ʻalu ki he ngaahi fakatahá. Naʻe feinga ha mātuʻa ke ne hoko ko e kaumeʻa ʻo Graham, pea naʻe faifai pē ʻo kole ʻe Graham ki he mātuʻá ke na ako Tohi Tapu.

13 ʻOku manatu ʻa e mātuʻá: “Ko e palopalema naʻe maʻu ʻe Graham ko e hīkisiá. Naʻá ne fakaangaʻi ʻa e kau mātuʻa naʻa nau kau ʻi hono tuʻusi iá. Ko ia ʻi he ngaahi ako hono hokó, naʻá ma lāulea ai ki he ngaahi konga Tohi Tapu ʻoku kau ki he hīkisiá mo hono ngaahi nunuʻá. Naʻe kamata ke sio lelei ʻa Graham kiate ia ʻi he sioʻata ko e Folofola ʻa e ʻOtuá, pea naʻe ʻikai te ne saiʻia ʻi he meʻa naʻá ne sio ki aí! Naʻe fakaofo ʻa e olá! Hili ʻene ʻiloʻi naʻe fakakuihi ia ʻe ha ‘kupuʻi ʻakau’ ko e hīkisiá pea ko e fakakaukau fakaangá ʻa ʻene palopalemá, naʻe kamata ke ne liliu vave ki ha tuʻunga lelei ange. Naʻe kamata ke ne maʻu maʻu pē ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané, ako tōtōivi ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá, pea tōʻongaʻaki ʻa e lotu fakaʻahó. Naʻá ne tali foki ʻa hono ngaahi fatongia fakalaumālie ko e ʻulu ʻo e fāmilí, ʻo fiefia lahi ai ʻa hono uaifí mo ʻene fānaú.”​—Luke 6:41, 42; Sēm. 1:23-25.

14 Naʻe toe pehē ʻe he mātuʻá: “ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe tala mai ai ʻe Grahama ha meʻa ʻa ia naʻe maongo ki hoku lotó. ‘Kuó u ʻiloʻi ʻa e moʻoní ʻi ha laui taʻu,’ ko ʻene leá ia, ‘pea kuo aʻu ʻo u ngāue ko ha tāimuʻa. Ka ko e toki taimi pē eni ʻoku lava ai ke u lea faitotonu ʻoku ou ʻofa kia Sihová.’” ʻIkai fuoloa mei ai, naʻe vaheʻi ai ʻa Graham ke ne tokoni ʻi he toʻo maika ʻi he ngaahi fakatahá, pea naʻá ne fiefia ʻi hono maʻu ʻa e vāhenga-ngāue ko iá. Naʻe pehē ʻe he mātuʻá: “Ko ʻene faʻifaʻitakiʻangá naʻe akoʻi mai ai kiate au ʻi he taimi ʻoku fakatōkilaloʻi ai ʻe ha tokotaha ʻa ia tonu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ʻaki hono tali ʻa e akonakí, ʻoku taumalingi mai ai pē ʻa e ngaahi tāpuaki!”

FAʻIFAʻITAKI KI HE ʻOTUÁ MO KALAISI ʻI HOʻO FAI ʻA E AKONAKÍ

15. Ko e hā kuo pau ke tau fai ke ola lelei ai ʻetau akonakí?

15 Kapau ʻoku tau loto ke hoko ko e kau faiako lelei, kuo pau ke tau tomuʻa hoko ko e kau ako lelei. (1 Tīm. 4:15, 16) ʻI he founga tatau, kapau ko ha tokotaha koe ʻoku ngāueʻaki ʻe Sihova ke ke akonakiʻi ʻa e niʻihi kehé, kuo pau ke ke hanganaki anga-fakatōkilalo pea tuku ke tataki koe ʻe Sihova ʻi hoʻo moʻuí. ʻI he sio ʻa e niʻihi kehé ʻokú ke anga-fakatōkilaló, te nau fakaʻapaʻapaʻi koe pea ʻe faingofua ange ai ke nau tali ʻa e faleʻi pe akonaki meiate koé. ʻE lava ke tau ako mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú.

16. Ko e hā ʻe lava ke tau ako meia Sīsū fekauʻaki mo e akonaki pea mo e faiako ola leleí?

16 Naʻe talangofua maʻu pē ʻa Sīsū ki heʻene Tamaí, naʻa mo e taimi naʻe mātuʻaki faingataʻa ai ke fai peheé. (Māt. 26:39) Naʻá ne fakamanatu ki heʻene kau fanongó ko ʻene ngaahi akonakí mo hono potó naʻe haʻu mei heʻene Tamaí. (Sione 5:19, 30) Naʻe anga-fakatōkilalo mo talangofua ʻa Sīsū, pea naʻe tokoniʻi ia ʻe he meʻá ni ke ne hoko ko ha faiako manavaʻofa. Naʻe fiefia ʻa e kakai loto-moʻoní ʻi he feohi mo iá. (Lau ʻa e Mātiu 11:29.) Ko e ngaahi lea anga-ʻofa ʻa Sīsuú naʻe fakalototoʻaʻi ai ʻa e faʻahinga naʻe loto-siʻi mo ongoʻi vaivaí. (Māt. 12:20) Naʻá ne fakatonutonu ʻa ʻene kau ʻapositoló ʻi he anga-lelei mo e anga-ʻofa naʻa mo e taimi naʻe mei malava ke ne ʻita ai ʻi heʻenau fakakikihi pe ko hai naʻe lahi taha ʻiate kinautolú.​—Mk. 9:33-37; Luke 22:24-27.

17. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻulungaanga te ne tokoniʻi ʻa e kau mātuʻá ke nau tokangaʻi lelei ʻa e fakatahaʻangá?

17 ʻI ha taimi pē ʻe fai ai ʻe he kau mātuʻá ha akonaki makatuʻunga ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú, ʻoku fiemaʻu ke nau faʻifaʻitaki kia Kalaisi. ʻI he foungá ni te nau fakamoʻoniʻi ai ʻoku nau loto ke tataki kinautolu ʻe he ʻOtuá mo hono ʻAló. Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Pitá: “Tauhi ʻa e tākanga ʻa e ʻOtuá ʻoku mou tokangaʻí, ʻo mou ngāue ko e kau mātuʻa, ʻo ʻikai fai fakafatongia pē, ka ʻi he loto-lelei ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá; ʻo ʻikai ʻi he ʻofa ki ha meʻa ʻoku maʻu taʻefaitotonu, ka ʻi he loto-vēkeveke; pea ʻikai hoko ʻo fiepule ki he faʻahinga ʻa ia ko e tofiʻa ʻo e ʻOtuá, kae hoko ko e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga ki he tākangá.” (1 Pita 5:2-4) Ko e kau mātuʻa ʻoku nau fakamoʻulaloa fiefia ki he ʻOtuá mo Kalaisí te nau maʻu ʻaonga mei ai, pea ʻe pehē pē mo e faʻahinga ʻoku nau tokangaʻí.​—ʻAi. 32:1, 2, 17, 18.

18. (a) Ko e hā ʻoku ʻamanekina ʻe Sihova ke fai ʻe he ngaahi mātuʻá? (e) ʻOku anga-fēfē hono tokoniʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi mātuʻá?

18 Fēfē ʻa e akonakí mo e faiako ʻi he fāmilí? ʻOku tala ʻe Sihova ki he ngaahi ʻuluʻi fāmilí: “ʻOua ʻe fakaʻitaʻi hoʻomou fānaú, kae hokohoko atu hono ʻohake kinautolú ʻi he akonaki mo e enginaki ʻa Sihová.” (ʻEf. 6:4) ʻOku fiemaʻu moʻoni ʻa e faiakó mo e akonakí? ʻOku tau lau ʻi he Palōveepi 19:18: “Akonakiʻi ho fohá lolotonga ʻoku kei ʻi ai ha ʻamanakí, pea ʻoua ʻe hoko ʻo ʻi ai haʻo kaunga ki heʻene maté.” ʻOku ʻoange ʻe Sihova ki he ngaahi mātuʻá ʻa e fatongia ko hono akonakiʻi ʻenau fānaú. Kapau ʻoku ʻikai te nau fai ia, kuo pau ke nau fai ha tali kiate ia! (1 Sām. 3:12-14) Ka ʻoku ʻoange ʻe Sihova ki he ngaahi mātuʻá ʻa e poto mo e mālohi ʻoku nau fiemaʻú ʻi he taimi ʻoku nau kole ai ʻa ʻene tokoní ʻi he lotu pea falala ki heʻene Folofolá mo hono laumālie māʻoniʻoní ke ne tataki kinautolú.​—Lau ʻa e Sēmisi 1:5.

AKO KI HE FOUNGA KE MOʻUI TAʻENGATA AI ʻI HE MELINO

19, 20. (a) Ko e hā ʻa e ngaahi tāpuaki ʻe hoko ʻi heʻetau tali ʻa e akonaki ʻa e ʻOtuá? (e) Ko e hā te tau lāulea ki ai ʻi he kupu hono hokó?

19 Kapau ʻoku tau tali ʻa e akonaki mei he ʻOtuá pea faʻifaʻitaki ki he founga ʻo hono fai ʻe Sihova mo Sīsū ʻa e akonakí, te tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki lahi ʻaupito! ʻE melino ʻa hotau ngaahi fāmilí mo e fakatahaʻangá, pea ʻe ongoʻi ʻe he tokotaha kotoa ʻoku ʻofaʻi kinautolu, mo fakamahuʻingaʻi, mo nau malu. Ko ha kiʻi fakatātā pē eni ʻo e melino mo e fiefia te tau maʻu ʻi he kahaʻú. (Saame 72:7) Ko e akonaki ʻa Sihová ʻoku teuʻi ai kitautolu ke tau moʻui taʻengata ko ha fāmili melino mo fāʻūtaha, pea ʻe hoko ʻa Sihova ko ʻetau Tamaí. (Lau ʻa e ʻAisea 11:9.) Kapau ʻoku tau manatuʻi eni, te tau mahinoʻi ai ʻa e tuʻunga moʻoni ʻo e akonakí: Ko ha founga fisifisimuʻa ia ʻoku fakahāhā mai ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻene ʻofá.

20 ʻI he kupu hono hokó, te tau ako ai ʻa e meʻa lahi ange fekauʻaki mo e akonaki ʻi he fāmilí pea ʻi he fakatahaʻangá. Te tau lāulea ai ki he founga ʻe lava ke tau akonakiʻi ai kitautolú. Pea te tau ako ai ki he founga ke fakaʻehiʻehi ai mei he meʻa ʻoku toe fakamamahi ange ia ʻi ha faʻahinga akonaki pē ʻe lava ke faifai ange pea tau maʻu.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share