Fekuki mo e Faingataʻa ʻo e Faifakamoʻoni ki he Kakai Tangatá
1. Ko e hā ʻa e fiemaʻu fakavavevave ʻoku ʻi ai ʻi hono tokangaʻi ʻo e ngaahi meʻa ʻo e Puleʻangá?
1 ʻI he hokohoko atu e tupu ʻa e ngāue ʻo e Puleʻangá ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ni, ʻoku ʻi ai ha fiemaʻu fakavavevave ki he kakai tangata taau fakalaumālié ke nau takimuʻa. (Mk. 4:30-32; Ng. 20:28; 1 Tim. 3:1-13) Ka, ʻi he ngaahi feituʻu ʻe niʻihi ʻoku tokosiʻi ange ai ʻa e kakai tangata ʻoku nau tali ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá ʻi he kakai fefiné. ʻI he ngaahi anga fakafonua ʻe niʻihi, ʻoku tuku ai ʻe he kakai tangatá ki honau ngaahi uaifí ke nau fai ʻa e fakahinohino ki he fānaú ʻi he ngaahi meʻa fakalaumālié mo fakalotú. ʻE lava fēfē ke tau fakaʻaiʻai ha kakai tangata tokolahi ange ke nau tokanga ki heʻenau fiemaʻu fakalaumālié pea kau fakataha mo kitautolu ʻi he lotu moʻoní?
2. Naʻe anga-fēfē hono maʻu ʻa e ola lelei ʻi he ngaahi feinga ʻa Paula mo Pita ke faifakamoʻoni ki he kakai tangatá?
2 Kumi ki he Kakai Tangatá: ʻI he tali ʻe ha ʻuluʻi fāmili ʻa e moʻoní, ʻokú ne faʻa tākiekina ʻa e niʻihi kehe ʻi he fāmilí ke kau fakataha mo ia ʻi he lotu maʻá. Ko e fakatātaá, lolotonga ʻa ʻena ʻi he pilīsoné koeʻuhi ko ʻena malangá, naʻe faifakamoʻoni ai ʻa Paula mo Sailosi ki ha sela. Naʻe papitaiso ʻa e tangatá mo hono fāmilí kotoa. (Ng. 16:25-34) Ko e ola ʻo e malanga ʻa Paula ʻi Kolinitoó, “ko Kalisipo, ko e pule ʻo e falelotu, naʻe lotu ia ki he ʻEiki mo hono fāmili kātoa.” (Ng. 18:8) Naʻe ngāueʻaki ʻe Sihova ʻa Pita ke faifakamoʻoni kia Koliniusi, ko ha ʻōfisa fakakautau naʻe fakamatalaʻi “ko e toko taha lotu moʻoni pea ʻapasia ki he ʻOtua.” Naʻe papitaiso ʻa Koliniusi fakataha mo hono kāingá pea mo hono ngaahi kaungāmeʻa ofí.—Ng. 10:1-48.
3. ʻI he faʻifaʻitaki kia Filipé, ko hai ʻa e faʻahinga “maʻolunga” ʻe lava ke ke faifakamoʻoni ki aí?
3 Ko e faifakamoʻoni ki he kakai tangata “maʻolunga” ʻe lava ke ʻi ai hono ngaahi ola lelei. (1 Tim. 2:1, 2) Ko e fakatātaá, naʻe faleʻi ʻe he ʻāngelo ʻa Sihová ʻa Filipe ke ne lea ki ha “minisitā” ʻa ia naʻá ne pule ki he koloa kotoa ʻa e kuini ʻo ʻItiopeá. Naʻe fanongo ʻa Filipe ki he tangatá ʻi heʻene “lau ʻa e tohi ʻa e Palofita ko Aisea” peá ne fakamatalaʻi kiate ia ʻa e ongoongo lelei fekauʻaki mo Sīsuú. Naʻe hoko ʻa e ʻItiopea ko ʻení ko ha ākonga pea ngalingali naʻá ne fakamafola ʻa e ongoongo leleí lolotonga ʻene fononga ki hono fonuá. Naʻá ne faifakamoʻoni foki ki he kuiní mo e faʻahinga ʻi hono lotoʻaá, ʻa e faʻahinga naʻe mei ʻikai hanau faingamālie ke fanongo ki he ongoongo leleí.—Ng. 8:26-39.
4. ʻE lava fēfē ke tau ʻoatu ha faingamālie lahi ange ki he kakai tangatá ke nau fanongo ki he ongoongo leleí?
4 Fetuʻutaki ki ha Kakai Tangata Tokolahi Ange: Koeʻuhi ʻoku faʻa ʻi he ngāueʻangá ʻa e kakai tangatá he lolotonga ʻo e ʻahó, ʻe lava ke ke fokotuʻutuʻu hoʻo taimi-tēpilé ke fakamoleki ai ʻa e taimi lahi ange ʻi he ngāue fakafaifekau ʻi he efiafí, ʻi he fakaʻosinga ʻo e uiké, pe lolotonga ʻo e ngaahi ʻaho mālōloó? Ko e toutou ngāueʻi ʻa e feituʻu pisinisí ʻe ʻoatu atu ai kiate koe ʻa e faingamālie lahi ange ke faifakamoʻoni ai ki he kakai tangata ʻoku tātātaha ʻenau ʻi ʻapí. ʻE lava ke toe fai ʻe he fanga tokouá ha feinga makehe ke faifakamoʻoni ai ʻi he founga ʻikai anga-mahení ki honau kaungāngāue tangatá. ʻI he ngāue fakafaifekau fale-ki-he-falé, tautautefito ʻi he feituʻu ʻoku toutou ngāueʻí, ko e fanga tokouá ʻoku lava ke nau ʻi ha tuʻunga ke kole ai ke lea ki he tangata ʻo e ʻapí.
5. Ko e hā ʻoku totonu ke fai ʻe ha tuofefine ʻi he taimi ʻokú ne fetaulaki ai mo ha tangata ʻokú ne tali lelei ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá?
5 Ko ha tuofefine ʻoku fetaulaki mo ha tangata ʻokú ne tali lelei ʻa e moʻoní ʻoku ʻikai totonu ke ne toe foki toko taha ki ai. Te ne ʻalu nai mo hono husepānití pe ko ha tokotaha malanga kehe. ʻI he fakalakalaka ʻa e mahuʻingaʻia ʻa e tangatá, ʻoku faʻa lelei tahá ke ʻoange ʻa e toe ʻaʻahí ki ha tokoua taau.
6. ʻE anga-fēfē nai haʻatau faʻifaʻitaki ki he ʻapositolo ko Paulá ‘koeʻuhiā ke tokolahi taha ʻa e kakai te tau maʻú’?
6 Fili ha Tuʻunga-Lea ʻOku Mahuʻingaʻia Ai ʻa e Kakai Tangatá: Naʻe fakakaukauʻi ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa ʻene kau fanongó peá ne feʻunuʻaki ʻene lea kamatá “koeʻuhiā ke tokolahi taha ʻa e kakai [te ne] maʻu.” (1 Kol. 9:19-23) ʻOku pehē pē ʻa e totonu ke tau fakakaukau ki ha tuʻunga-lea ʻoku ngalingali ʻe fakamānako ki he kakai tangata te tau fetaulaki nai mo iá pea teuteu ki ai. Hangē ko ení, ʻoku faʻa hohaʻa ʻa e kakai tangatá fekauʻaki mo e ngaahi palopalema fakaʻekonōmiká, founga-pule leleí mo e tokangaʻi ʻa e tuʻunga malu ʻa honau fāmilí. ʻOku nau toe mahuʻingaʻia nai ʻi he taumuʻa ʻo e moʻuí, ko e kahaʻu ʻo e foʻi māmaní mo e ʻuhinga ʻoku fakaʻatā ai ʻe he ʻOtuá ʻa e faingataʻá. ʻE tali lelei ange ʻetau tuʻuaki ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá kapau ʻoku tau fakahāhā ha poto pehē ʻi heʻetau lea kamatá.—Pal. 16:23.
7. ʻE anga-fēfē nai ʻa e hoko e faʻahinga kotoa ʻi he fakatahaʻangá ko ha tākiekina lelei ki he ngaahi husepāniti taʻetui ʻoku nau maʻu ha fakataha?
7 Tamuʻomuʻa ʻi he Tokoniʻi ʻa e Ngaahi Husepāniti Taʻetuí: Neongo ʻoku faʻa hoko ko e tākiekina lahi ʻa e ʻulungaanga lelei ʻa hotau fanga tuofāfine Kalisitiané ki honau ngaahi husepāniti taʻetuí, ʻe lava foki ke hoko ʻa e ngaahi mēmipa ʻi he fakatahaʻangá ko ha tākiekina lelei. (1 Pita 3:1-4) ʻI he ʻalu fakataha ha hoa taʻetui mo hono uaifí ki ha fakataha, ko e talitali lelei māfana ʻoku fai ʻe he fakatahaʻangá ʻe hoko ia ko ha fakamoʻoni mālohi. ʻOku ngalingali ko ʻene ʻi aí ʻoku hā mei ai ʻa e mahuʻingaʻia ʻi he moʻoní, pea te ne loto-lelei nai ke tali ha ako Tohi Tapu.
8. ʻE anga-fēfē nai ʻa e tamuʻomuʻa ʻa e fanga tokouá ʻi he tokoniʻi ʻa e ngaahi husepāniti taʻetui kuo nau fakahāhā ha kiʻi mahuʻingaʻia ʻi he moʻoní?
8 ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku fakahaaʻi ʻe he ngaahi husepāniti ʻe niʻihi ha kiʻi mahuʻingaʻia ʻi he Tohi Tapú he ʻuluaki taimí ka ʻe faai atu pē nai ʻo nau loto-lelei ke lāulea ki he Tohi Tapú mo ha tokoua ʻoku nau ongoʻi faingofuaʻia ai. Naʻe fai ʻe he fanga tokoua ʻi he fakatahaʻanga ʻe taha ha feinga makehe ʻi he ngaahi taimi naʻa nau ʻaʻahi ai ki ha fāmili naʻe māvahevahe fakalotu ke talanoa mo e husepāniti taʻetuí fekauʻaki mo e ngaahi meʻa naʻa nau ʻilo ʻokú ne mahuʻingaʻia aí. Naʻe faai atu pē ʻo iku eni ki ha fetalanoaʻaki fakalaumālie, pea ʻokú ne ʻosi papitaiso he taimí ni. ʻI ha tuʻunga ʻe taha, naʻe tokoniʻi ʻe ha tokoua ha husepāniti taʻetui naʻe anga-fakakaumeʻa ke ngaahi ha ʻā ʻi hono ʻapí. ʻI hono fakahāhā ʻa e mahuʻingaʻia fakafoʻituitui ʻi he founga ko ení, naʻe kamata ai ha ako Tohi Tapu. (Kal. 6:10; Fili. 2:4) Kapau ko ha tokoua Kalisitiane koe, ko e hā ʻoku ʻikai te ke tamuʻomuʻa ai ʻi he tokoniʻi ha toko taha pe tokolahi ange ʻo e ngaahi husepāniti taʻetui ko ení?
9. Ko e hā nai ʻa e ola ʻo e ako ʻoku maʻu ʻe he kakai tangata Kalisitiané?
9 Akoʻi ki he Kahaʻú: Ko e kakai tangata ʻoku nau tali ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá pea kakapa atu ki he ngaahi monū ʻi he ngāue ʻa Sihová te nau hoko nai ʻo ʻi he lotolotonga ʻo e “ngaahi meʻaʻofa ko e kau tangata,” ʻa ia ko e kau mātuʻa Kalisitiane ʻoku nau ngāueʻaki ʻenau malavá mo honau iví maʻá e ngaahi fakatahaʻanga ʻo e kakai ʻa Sihová. (Ef. 4:8, NW; Sāme 68:18) Ko e kau tangata peheé ʻoku nau tauhi ʻa e fakatahaʻangá ʻi he loto-lelei mo e vēkeveke. (1 Pita 5:2, 3) Ko ha tāpuaki moʻoni ē ʻa ʻenau ʻi he feohiʻanga fakakātoa ʻo e fanga tokouá!
10. Naʻe anga-fēfē ʻa e maʻu ʻaonga ʻa e tokolahi mei he ngaahi feinga ʻa ʻAnanaia ke tokoniʻi ʻa Paulá?
10 Hangē ko ení, naʻe hoko ʻa Saula “ko e aposetolo ʻo e Senitaile,” neongo ko ha tokotaha ia naʻá ne fakatangaʻi ʻa e kau Kalisitiané ki muʻa. (Loma 11:13) Naʻe ʻuluaki toumoua ʻa e ākonga ko ʻAnanaiá ke malanga kia Saula koeʻuhi ko e meʻá ni. Ka neongo iá, naʻe muimui ʻa ʻAnanaia ki he fakahinohino ʻa e ʻEikí peá ne lea ki he tangata ko ia naʻá ne hoko ko e ʻapositolo ko Paulá. ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, ko e ngāue fakafaifekau ʻa Paulá naʻe maʻu ʻaonga mei ai ʻa e laui afe naʻa nau fanongo ki heʻene malangá pea pehē ki he laui miliona ʻoku nau maʻu ʻaonga hokohoko mei heʻene ngaahi tohi fakamānavaʻi ʻoku hiki ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá.—Ng. 9:3-19; 2 Tim. 3:16, 17.
11. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau fai ha ngaahi feʻunuʻaki pē ʻoku fiemaʻú ke faifakamoʻoni ai ki he kakai tangatá?
11 Ko ia ai, ʻofa ke tau fai ha ngaahi feʻunuʻaki pē ʻoku fiemaʻú ke fekuki ai mo e faingataʻa ʻo e faifakamoʻoni ki he kakai tangatá. ʻI heʻetau tuli ki he taumuʻa ko ení, ʻoku tau fakapapauʻi ai ʻa hono tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻetau ngaahi feinga tōtōivi ke fai hono finangaló mo tokangaʻi lelei ʻa e ngaahi meʻa ʻo e Puleʻangá.