TALANOA KI HE MOʻUÍ
Kuó U Vakai ki he Lakalakaimonū ʻa e Faʻahinga Faitōnungá
MAHALO ʻokú ke faʻa manatu ki ha ngaahi fetalanoaʻaki naʻe mahuʻinga ʻaupito kiate koe. Kiate au, ʻoku ou manatuʻi ha fetalanoaʻaki ʻi he taʻu ʻe 50 nai kuo maliu atú mo haku kaungāmeʻa lolotonga ʻema tangutu ʻi ha veʻe afi ʻi Keniā. Kuó ma velahia ʻi he fononga ʻi he laui māhina, pea naʻá ma talanoa ki ha faiva naʻe fekauʻaki mo e meʻa fakalotu pea naʻe pehē mai ʻe hoku kaungāmeʻá, “Naʻe fakamatalahalaʻi ai ʻa e Tohi Tapú.”
Naʻá ku kata he naʻe ʻikai ke u vakai ki hoku kaungāmeʻá ko ha tokotaha naʻe lotu. Naʻá ku ʻeke ange, “Ko e hā e meʻa ʻokú ke ʻilo fekauʻaki mo e Tohi Tapú?” Naʻe ʻikai vave ʻene tali mai iá. Faai atu pē, naʻá ne tala mai ko ʻene faʻeé ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová; naʻá ne ako ʻa e ngaahi meʻa ʻe niʻihi meiate ia. ʻI heʻeku fieʻiló, naʻá ku vili ange ke ne tala mai ha meʻa lahi ange.
Naʻá ma talanoa pē ʻo aʻu ki he tuʻuapoó. Naʻe tala mai ʻe hoku kaungāmeʻá ʻoku fakahaaʻi ʻi he Tohi Tapú ko Sētane ʻokú ne puleʻi ʻa e māmaní. (Sione 14:30) Mahalo kuó ke ʻiloʻi ia ʻi he kotoa hoʻo moʻuí, ka kiate au, ko e fakakaukau ko iá naʻe foʻou mo fakamānako. Ko e meʻa pē naʻá ku fanongo aí ko ha ʻOtua anga-lelei naʻá ne puleʻi ʻa e māmaní. Ka naʻe ʻikai ke fehoanaki ia mo e meʻa naʻá ku vakai ki ai ʻi he moʻuí. Neongo naʻá ku kei taʻu 26 pē, ne u mātā ʻa e ngaahi meʻa lahi naʻá ne fakahohaʻasi au.
Ko ʻeku tamaí naʻá ne pailate ʻi he Laulā Puna ʻAmeliká. Ko ia ʻi heʻeku kei talavoú, naʻá ku ʻiloʻi lelei ʻe malava moʻoni ke hoko ha tau fakaniukilia; ko e kau taú naʻa nau tuʻu teuteu tau pē. Ko e tau ʻi Vietinemí naʻe hoko ia ʻi he taimi naʻá ku ʻi he ʻunivēsití ai ʻi Kalefōnia. Naʻá ku kau ʻi he ngaahi laka fakahāhā ʻa e fānau akó. Naʻe tuli kimautolu ʻe he kau polisí mo ʻenau ʻakau-taá, pea naʻa mau lele mo e mei fulutāmakia mo meimei kui ʻi he kasa koná. Ko e taimi ia ʻo e maveuveu mo e angatuʻu. Naʻe fakapoongi ha kau taki fakapolitikale, hoko ʻa e laka fakahāhā mo e fetāʻaki. Naʻe lahi fau ʻa e ngaahi fakakaukau kehekehe ki he meʻa ke faí. Naʻe mātuʻaki fakapuputuʻu.
Mei Lonitoni ki ʻAfilika Lotoloto
ʻI he 1970, naʻá ku maʻu ha ngāue ʻi he matāfanga fakatokelau ʻo ʻAlasikaá pea lahi ʻa e paʻanga naʻe maʻu mei aí. Naʻá ku puna leva ki Lonitoni, fakatau ha paiki peá u ʻalu fakatonga ʻo ʻikai ha taumuʻa ʻo e fonongá. ʻI ha laui māhina ki mui ai, naʻá ku aʻu ki ʻAfilika. ʻI heʻeku fononga maí, naʻá ku fetaulaki mo e kakai naʻa nau fakaʻamu ke hola—ke ʻatā ʻi ha faʻahinga founga pea mavahe mei he ngaahi tuʻunga naʻá ne haʻisia kinautolú.
Ko ia koeʻuhi ko e meʻa naʻá ku sio mo fanongo ki aí, ko e akonaki ʻa e Tohi Tapú fekauʻaki mo ha meʻamoʻui laumālie kovi naʻá ne puleʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻi he māmaní naʻe ʻuhinga lelei kiate au. Ka ko e hā leva ʻoku fai ʻe he ʻOtuá? Naʻá ku loto ke ʻilo ki ai.
ʻI he ngaahi māhina hokó, naʻá ku maʻu ʻa e talí. Pea ʻi he faai atu ʻa e taimí, naʻá ku hoko foki ʻo ʻiloʻi pea ʻofa ʻi he kau tangata mo e kau fefine tokolahi ʻa ia kuo nau fakamoʻoniʻi ʻenau faitōnunga ki he ʻOtua moʻoni pē tahá neongo ai pē pe ko e hā honau tuʻungá.
ʻAILANI TOKELAU—“KO E FONUA ʻO E POMÚ MO E MAHAFÚ”
ʻI heʻeku foki ki Lonitoní, naʻá ku fetuʻutaki mo e faʻē hoku kaungāmeʻá, pea naʻá ne ʻomai kiate au ha Tohi Tapu. Ki mui ai, ʻi heʻeku ʻalu ki Amsterdam, Netalení, naʻe sio mai ha Fakamoʻoni ki heʻeku lau ia ʻi ha lalo maama hala, pea naʻá ne tokoniʻi au ke ako lahi ange. Hokó, naʻá ku ʻalu ki Dublin, ʻAilani, pea maʻu ʻa e ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ku tukituki ʻi he matapā ʻi muʻá. Naʻá ku fetaulaki ai mo Arthur Matthews, ko ha tokoua poto mo taukei. Naʻá ku kole ki ha ako Tohi Tapu, pea naʻá ne loto ke ako mo au.
Naʻá ku tokangataha ki heʻeku akó, ʻo lau fakamātoato ʻa e ʻū tohí mo e ʻū voliume naʻe pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoní. Pea ko e moʻoni, naʻá ku lau mo e Tohi Tapú. Naʻe mātuʻaki fakafiefia ia! ʻI he fakataha ʻa e fakatahaʻangá, naʻá ku sio ai naʻa mo e fānaú naʻa nau ʻiloʻi ʻa e tali ki he ngaahi fehuʻi kuo fifili ki ai ʻa e kau tangata naʻe akó ʻi he laui senituli: ‘Ko e hā ʻoku hoko ai ʻa e koví? Ko hai ʻa e ʻOtuá? Ko e hā ʻoku hoko ʻi he maté?’ Ko e Kau Fakamoʻoní pē naʻá ku feohi mo iá. Naʻe faingofua ia koeʻuhí naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi ha toe taha ʻi he fonuá. Naʻa nau tokoniʻi au ke u hoko ʻo ʻofa kia Sihova pea loto ke fai hono finangaló.
Ko Nigel, Denis mo au
ʻI he 1972, naʻá ku papitaiso. ʻI ha taʻu ʻe taha ki mui ai, naʻá ku kamata tāimuʻa pea kau ki ha kiʻi fakatahaʻanga ʻi Newry, ʻi ʻAilani Tokelau. Naʻá ku nofo totongi ʻi ha kiʻi fale maka tuʻu mavahe ʻi ha veʻe moʻunga. Naʻe ʻi ai ʻa e fanga pulu ʻi he malaʻe naʻe hanga mai ki ai, pea naʻá ku ʻahiʻahi ʻeku ngaahi malangá ʻi muʻa ʻiate kinautolu. Naʻe hā ngali naʻa nau fanongo tokanga lolotonga ʻenau kai fakahaké. Naʻe ʻikai lava ke nau ʻomai ha faleʻi, ka naʻa nau tokoni ke faingofua ʻeku fetuʻutaki mo e kau fanongó. ʻI he 1974, naʻe fakanofo au ko ha tāimuʻa makehe pea naʻá ku ngāue fakataha mo Nigel Pitt, ʻa ia naʻá ne hoko ko hoku kaumeʻa tuʻuloa.
ʻI he taimi ko iá, naʻe lahi ʻa e fakamālohí ʻi ʻAilani Tokelau. Naʻe maʻuʻaki ʻe he niʻihi ʻa e Tokelaú “ko e fonua ʻo e pomú mo e mahafú.” Ko e fuhu ʻi he halá, ʻoho ʻa e kau sinaipá, ko e ngaahi fana mo e fakapā pomu ʻi he meʻalelé naʻe anga-maheni pē ia. Ko e ngaahi ʻīsiu fakapolitikalé mo fakalotú naʻe tuifio. Kae kehe, naʻe fakatou ʻiloʻi ʻe he kau Palotisaní mo e kau Katoliká ko e Kau Fakamoʻoní naʻe ʻikai ke nau kau ʻi he ngaahi meʻa fakapolitikí, ko ia naʻe malava ke mau malanga tauʻatāina mo malu. Ko e faʻahinga ʻi he ʻū ʻapí naʻa nau faʻa ʻiloʻi ʻa e taimi mo e feituʻu ʻe hoko ai ha fetāʻaki, pea te nau fakatokanga mai koeʻuhí ke mau fakamamaʻo mei ai.
Neongo ia, naʻe kei ʻi ai pē ʻa e ngaahi tuʻunga fakatuʻutāmaki. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻá ku malanga mo Denis Carrigan, ko ha tāimuʻa foki mo ia, ʻi ha kolo ofi mai ʻa ia naʻe ʻikai ke ʻi ai ha Kau Fakamoʻoni pea naʻe tuʻo taha pē ʻemau ʻaʻahi ki ai ki muʻa. Naʻe ʻi ai ha fefine naʻá ne tukuakiʻi kimaua ko ha ongo sōtia Pilitānia fakafufū, mahalo koeʻuhí naʻe ʻikai ʻi ai ha taha ʻiate kimaua naʻe tō faka-ʻAilani ʻene leá. Naʻe fakamanavaheeʻi kimaua ʻe he tukuakiʻí. Ka ko e anga-fakakaumeʻa pē ki he kau sōtiá ko e hala pē ha tāmateʻi ai koe pe ko e fanaʻi ho tuí ke ʻikai ke ke toe lava ʻo lue. ʻI heʻema tuʻu ʻi tuʻá, mokosia pea tuēnoa pea tatali ki ha pasí, naʻá ma sio ki ha meʻalele naʻe tau hake ʻi he fale kofi naʻe ʻi ai ʻa e fefine naʻá ne tukuakiʻi kimauá. Naʻá ne hū mai ki tuʻa pea talanoa ki he ongo tangata naʻe ʻi he meʻalelé, pea tuhu mai kiate kimaua mo e fiefiá. Naʻe fakaʻuli māmālie mai ʻa e ongo tangatá pea ʻeke mai ha ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e taimi-tēpile ʻa e pasí. ʻI he aʻu mai ʻa e pasí, naʻá na talanoa ki he fakaʻulí. Naʻe ʻikai lava ke ma fanongo ki he meʻa naʻa nau talanoa ki aí. Naʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha kau pāsese kehe, ko ia naʻá ma tuipau naʻe ʻosi fai ʻa e faʻufaʻu ke fai ha meʻa kiate kimaua ʻi he tuʻakoló. Ka naʻe ʻikai ke hoko ia. ʻI heʻeku hifo mei he pasí, naʻá ku ʻeke ange ki he fakaʻulí: “Ko e ongo tangata naʻa mou talanoá, naʻá na ʻeke atu fekauʻaki mo kimaua?” Naʻá ne pehē mai: “ʻOku ou ʻiloʻi kimoua, pea naʻá ku tala ange ia. ʻOua te mo hohaʻa. ʻOkú mo malu.”
ʻI homa ʻaho malí, Maʻasi 1977
ʻI he 1976 ʻi ha ʻasemipilī fakavahea ʻi Dublin, naʻá ku fetaulaki ai mo Pauline Lomax, ko ha tāimuʻa makehe naʻá ne ʻaʻahi mai mei ʻIngilani. Ko ha tuofefine fakalaumālie, anga-fakatōkilalo mo fakaʻofoʻofa. Ko ia mo hono tuongaʻane, ko Ray, naʻá na ʻiloʻi ʻa e moʻoní ʻi he kotoa ʻena moʻuí. ʻI ha taʻu ʻe taha ki mui, naʻá ku mali mo Pauline pea naʻá ma hokohoko atu ke tāimuʻa makehe ʻi Ballymena, ʻAilani Tokelau.
Naʻá ma ʻi he ngāue fakasēketí ʻi ha vahaʻa taimi, ʻo ngāue ki homa fanga tokoua ʻi Belfast, Londonderry mo e ngaahi feituʻu fakatuʻutāmaki kehe. Naʻe maongo kiate kimaua ʻa e tui ʻa hotau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻa ia naʻa nau liʻaki ʻa e ngaahi tui fakalotu kuo faiaka lolotó, tomuʻa fehiʻá mo e tāufehiʻá ke tauhi kia Sihova. Naʻá ne tāpuakiʻi mo maluʻi moʻoni kinautolu!
Naʻá ku nofo ʻi ʻAilani ʻi ha taʻu ʻe hongofulu. Pea ʻi he 1981 naʻe fakaafeʻi kimaua ke kau ʻi he kalasi hono 72 ʻo Kiliatí. Hili ʻa e maʻu tohi fakamoʻoni akó, naʻe vaheʻi kimaua ki Siela Leone, ʻAfilika Hihifo.
SIELA LEONE—TUPULAKI ʻA E TUÍ NEONGO ʻA E MASIVÁ
Naʻá ma nofo ʻi ha ʻapi misinale mo ha kakai fakaʻofoʻofa ʻe toko 11. Naʻa mau ngāueʻaki ʻa e peito ʻe taha, falemālōlō ʻe tolu, fale kaukau ʻe ua, telefoni ʻe taha, mīsini fō ʻe taha mo e mīsini fakamōmoa ʻe taha. Naʻe mate hokohoko mo fakatuʻupakē ʻa e ʻuhilá. Naʻe lahi ʻa e fanga kumā ʻi he ʻaofí, pea naʻe ngaolo holo ʻa e fanga ngatá ʻi he lalo falé.
Kolosi ʻi ha vaitafe ke maʻu ha fakataha-lahi ʻi he fonua kaungāʻapi ko Kini
Neongo naʻe ʻikai loko sai ʻa e tuʻunga ʻo e nofó, ko e ngāue fakafaifekaú naʻe fakafiefia. Ko e kakaí naʻa nau fakaʻapaʻapaʻi ʻa e Tohi Tapú pea fanongo tokanga. Naʻe ako mo tali ʻe he tokolahi ʻa e moʻoní. Ko e kakai fakalotofonuá naʻa nau ui au ko “Mister Robert.” Ko Pauline ko “Missus Robert.” Neongo ia, hili ha vahaʻa taimi, koeʻuhi ko e lahi ange hoku taimi ʻi he ʻōfisi vaʻá pea siʻisiʻi hoku taimi ʻi he ngāue fakafaifekaú, naʻe kamata ke ui ʻe he kakaí ʻa Pauline ko “Missus Pauline.” Naʻe ui ai pē mo au ko “Mister Pauline.” Naʻe saiʻia ai ʻa Pauline!
ʻAlu ki ha ngāue fakamalanga makehe ʻi Siela Leone
Ko e tokolahi ʻo e fanga tokouá naʻa nau masiva, ka naʻe tokangaʻi maʻu pē ʻe Sihova ʻenau ngaahi fiemaʻú, ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻi he ngaahi founga fakaofo. (Māt. 6:33) ʻOku ou manatuʻi ha tuofefine ʻe taha ko e paʻanga naʻá ne maʻú naʻe feʻunga pē ke fakatau mai ʻaki ʻa e meʻakai ki he ʻaho ko iá maʻana mo ʻene fānaú, ka naʻá ne foaki kotoa ia ki ha tokoua puke naʻe ʻikai ke ne maʻu ʻa e paʻanga ke fakatau mai ʻaki ʻa e faitoʻo ki he malēliá. Ki mui ange ʻi he ʻaho ko iá, naʻe fakafokifā pē ʻa e haʻu ha fefine ki he tuofefiné pea totongi ia ke ne ngaahi hono ʻulú. Naʻe lahi ʻa e ngaahi tuʻunga hangē ko iá.
NAISĪLIA—AKO HA ANGA FAKAFONUA FOʻOU
Naʻá ma ʻi Siela Leone ʻi he taʻu ʻe hiva. Pea naʻá ma hiki leva ki he Pēteli ʻi Naisīliá. ʻI he taimi ko ení naʻá ma ʻi ha ʻōfisi vaʻa lahi ange. Naʻá ku fai ʻa e ngāue ʻōfisi tatau naʻá ku fai ʻi Siela Leoné, ka naʻe hoko ia ko ha liliu lahi mo faingataʻa kia Pauline. Naʻá ne fakamoleki ʻa e houa ʻe 130 ʻi he māhina kotoa ʻi he ngāue fakafaifekaú, pea naʻá ne maʻu mo ha kau ako Tohi Tapu ola lelei. Ka ko eni naʻe vaheʻi ia ki he loki tuituí, ʻa ia naʻá ne fakamoleki ʻa e ʻaho kotoa ʻi hono monomono ʻa e valá. Naʻe fiemaʻu ʻa e taimi ke feʻunuʻaki ai, ka naʻe faai atu pē ʻo ne ʻiloʻi naʻe houngaʻia lahi ʻa e niʻihi kehé ʻi he ngāue naʻá ne faí, peá ne tokangataha ke ngāueʻaki ʻa e ngaahi faingamālié ke fakalototoʻaʻi ʻa hono kaungā-Pētelí.
Ko e anga fakafonua Naisīliá naʻe foʻou kiate kimaua, pea naʻe lahi ʻa e meʻa ke ma akó. ʻI he taimi ʻe taha, ko ha tokoua naʻá ne haʻu ki hoku ʻōfisí ke fakafeʻiloaki mai ha tuofefine naʻe toki tali ke ngāue ʻi he Pētelí. ʻI heʻeku kakapa atu ke lulululu mo iá, naʻá ne fakatōmapeʻe ʻi hoku veʻe vaʻé. Naʻá ku ʻohovale! Naʻe haʻu ki heʻeku fakakaukaú ʻa e konga Tohi Tapu ʻe ua: Ngāue 10:25, 26 mo e Fakahā 19:10. Naʻá ku fifili, ‘ʻOku totonu ke u tala ange ke ʻoua te ne fai pehē?’ ʻI he taimi tatau, naʻá ku ʻiloʻi kuo tali ia ke ne ngāue ʻi Pēteli; naʻá ne ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku akoʻi ʻe he Tohi Tapú.
Naʻá ku ongoʻi faikeheʻia ka naʻe hokohoko atu pē ʻeku fakamatalá peá u fai leva ha fekumi. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe muimui ʻa e tuofefiné ki ha anga fakafonua naʻe kei tōʻongaʻaki ʻi he ngaahi tafaʻaki ʻe niʻihi ʻo e fonuá. Ko e kakai tangatá naʻa nau fai nai ʻa e tōʻonga tatau. Ko ha founga ia ʻo e fakahāhā ʻa e fakaʻapaʻapá. Naʻe ʻikai ko ha lotu ia; ʻoku ʻi ai mo e ngaahi fakatātā pehē ʻi he Tohi Tapú. (1 Sām. 24:8) Naʻá ku fiefia ʻi he ʻikai ke u leaʻaki ha meʻa tupu mei heʻeku taʻeʻiló, ke fakamaaʻi nai ai hoku tuofefiné.
Naʻá ma fetaulaki mo e kau Naisīlia tokolahi naʻa nau fakahāhā ʻa e faitōnunga tuʻu-ki-muʻa ʻi he laui taʻu. Fakakaukau kia Isaiah Adagbona.b Naʻá ne ako ʻa e moʻoní ʻi heʻene kei talavoú, ka naʻe maʻu ia ʻe he kiliá. Naʻe ʻave ia ki he feituʻu ʻo e kau kiliá ʻa ia ko ia toko taha pē ʻa e Fakamoʻoni aí. Neongo ʻa e fakafepakí, naʻá ne tokoniʻi ha kau kilia ʻe toko 30 tupu ke tali ʻa e moʻoní pea fokotuʻu ha fakatahaʻanga ʻi he feituʻu ko iá.
KENIĀ—NAʻE ANGA-KĀTAKI MAI ʻA E FANGA TOKOUÁ KIATE AU
Fetaulaki mo ha kiʻi lainosōlosi ʻi Keniā
ʻI he 1996 naʻe vaheʻi kimaua ki he vaʻa ʻi Keniā. Ko e fuofua taimi eni ke u foki ai ki he fonuá talu mei heʻeku ʻaʻahi ki ai naʻe lave ki ai ʻi he kamatá. Naʻá ma nofo ʻi Pēteli. Pea naʻe kau ʻi he kau ʻaʻahi ki he Pētelí ʻa e fanga kiʻi ngeli. Te nau fakahohaʻasi ʻa e fanga tuofāfine naʻa nau toʻo ʻa e fuaʻiʻakaú. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe tuku fakaava ʻe ha tuofefine hono matapā sioʻata ʻi he Pētelí. ʻI heʻene foki ki ʻapí, naʻá ne maʻu ha fanga ngeli ʻoku nau kai atu ʻa e meʻakai naʻe tuku ʻi hono lokí. Naʻá ne kaikaila pea lele ki tuʻa. Naʻe kikī ʻa e fanga ngelí pea nau puna he matapaá ki tuʻa.
Naʻá ku kau mo Pauline ʻi ha fakatahaʻanga lea faka-Suahili. ʻI ha taimi nounou mei ai, naʻe vaheʻi au ke u fakahoko ʻa e Ako Tohi ʻa e Fakatahaʻangá (ʻoku ui he taimí ni ko e Ako Tohi Tapu ʻa e Fakatahaʻangá). Kae kehe, ko ʻeku mahinoʻi ʻa e leá naʻe kei tatau pē mo e mahino ʻa e kau valevalé. Te u ako tokamuʻa ʻa e fakamatalá, ko ia naʻe malava ai ke u lau ʻa e ngaahi fehuʻí. Ka ʻo kapau naʻe fakalea makehe ʻa e tali ʻa e kau fanongó mei he meʻa naʻe pulusí, naʻe ʻikai ke u mahinoʻi ia. Naʻe mātuʻaki faingataʻa! Naʻá ku fakaʻofaʻia ʻi he fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné. Naʻe maongo kiate au ʻenau tali anga-mokomoko ʻa e fokotuʻutuʻú ʻi he anga-kātaki mo e anga-fakatōkilalo.
ʻAMELIKA—TUPULAKI ʻA E TUÍ NEONGO ʻA E TUʻUMĀLIÉ
Naʻá ma ʻi Keniā ʻo siʻi hifo pē ʻi he taʻu ʻe taha. Pea ʻi he 1997 naʻe fakaafeʻi kimaua ki he Pēteli ʻi Brooklyn, Niu ʻIoké. ʻI he taimi ko ení naʻá ma ʻi ha fonua naʻe tuʻumālie, ʻa ia ʻe lava ke hoko ai ʻa e ngaahi palopalema. (Pal. 30:8, 9) Ka naʻa mo e ʻi ha fonua pehē, ʻoku kei ʻi ai pē ʻa e tupulaki fakalaumālie. ʻOku ngāueʻaki ʻe hotau fanga tokouá honau taimí mo e koloá, ʻo ʻikai ke fakakoloa kinautolu, ka ke poupou ki he ngāue lelei ʻa e kautaha ʻa Sihová.
ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, kuó ma vakai ki he tui ʻa hotau kaungā-Fakamoʻoní ʻi he ngaahi tuʻunga kehekehe. ʻI ʻAilani, naʻe tupulaki ʻa e tuí neongo ʻa e fetāʻakí. ʻI ʻAfilika, naʻe tupulaki ʻa e tuí neongo ʻa e masivá mo e nofo mavahé. ʻI ʻAmelika, naʻe tupulaki ʻa e tuí neongo ʻa e tuʻumālié. He fiefia ē ko Sihova ʻi heʻene vakai hifo pea ʻafio mai ki he kakai ʻoku nau fakahāhā ʻenau ʻofa kiate iá neongo pe ko e hā honau tuʻungá!
Mo Pauline ʻi he Pēteli Warwick
Ko e ngaahi taʻú kuo mole vave atu ʻo “vave ange ia ʻi he vilo ʻa e takaiʻanga filo ʻa ha tokotaha lālanga.” (Siope 7:6) ʻOkú ma ngāue he taimí ni mo e niʻihi ʻi he ʻuluʻi ʻapitanga ʻi Warwick, Niu ʻIoke, pea ʻokú ma maʻu ʻa e fiefia ke hokohoko atu ʻa e ngāue fakataha mo e kakai ʻoku nau feʻofaʻaki moʻoni. ʻOkú ma fiefia, fiemālie, pea vēkeveke ke fai ʻa e meʻa ʻokú ma malavá ke poupou ki hotau Tuʻi, ko Kalaisi Sīsuú, ʻa ia ʻoku vavé ni ke ne fakapaleʻi ʻene faʻahinga faitōnunga taʻefaʻalauá.—Māt. 25:34.
a Ko e fakataha-lahi fakavahé naʻe ui ia ʻi he taimi ko iá ko e ʻasemipilī fakavahe.
b Ko e talanoa ki he moʻuí ʻa Isaiah Adagbona ʻoku hā ʻi he ʻīsiu ʻo e Taua Leʻo ʻo ʻEpeleli 1, 1998, p. 22-27. Naʻá ne mate ʻi he 2010.