TOKONI KI HE FĀMILÍ | ʻOHAKE ʻA E FĀNAÚ
Founga ke Tokonaki Ai ʻa e Tataki Fakaemātuʻá
Meʻa ʻoku totonu ke ke ʻiló
ʻI he ngaahi anga fakafonua ʻe niʻihi ʻi he ʻahó ni, ʻoku maʻu ʻe he fānaú ha haʻi vāofi mo ʻenau ngaahi mātuʻá pea hanga kiate kinautolu ki ha tataki. ʻI he ngaahi anga fakafonua kehé, ʻoku faʻa hanga ʻa e fānaú ki honau ngaahi toʻumeʻá ki ha fakahinohino.
ʻI he hanga ʻa e fānaú ki honau toʻumeʻá ki ha tatakí, ʻoku ʻikai leva ke nau fakamahuʻingaʻi ʻa e tataki ʻenau ngaahi mātuʻá. Ko hono moʻoní, ʻi heʻenau aʻu ki honau taʻu hongofulu tupú, ʻe ongoʻi nai ʻe he ngaahi mātuʻá kuo ʻikai ke toe ongo ange ʻa e fānaú kiate kinautolu. Pea ʻoku ʻikai ke tau ofo ai! ʻI he taimi ʻoku fakamoleki ai ʻe he fānaú ʻa e taimi lahi mo e fānau kehé ʻe tākiekina lahi ai kinautolu ʻe honau toʻumeʻá kae ʻikai ko ʻenau ngaahi mātuʻá.
Ko e hā ʻoku faingofua ai ki he fānaú ke nau ongoʻi vāofi ange mo honau toʻumeʻá kae ʻikai ko ʻenau ngaahi mātuʻá? Fakakaukau ki he ngaahi ʻuhinga ko ení.
ʻApiako. ʻI he lahi ange ʻa e feohi ʻa e fānaú mo e fānau kehé, te nau hoko ai ʻo vāofi ange pea kamata ke nau fakamahuʻingaʻi lahi ange ʻa e anga e vakai honau toʻumeʻá ʻi heʻenau ngaahi mātuʻá. Ko e tuʻunga ko ení ʻe ʻalu ke toe kovi ange ʻi heʻenau aʻu ki he taʻu hongofulu tupú.
ʻOku totonu ke fakamahuʻingaʻi ʻe he fānaú ʻa e loto ʻo e mātuʻá kae ʻikai ko e kaungāakó.
Siʻisiʻi e taimi feohí. ʻI he ngaahi fāmili lahi, ʻoku foki mai ʻa e fānaú mei he ʻapiakó ʻoku ʻikai ha taha ʻi ʻapi, mahalo ko e taha ʻi he ongo mātuʻá pe fakatouʻosi ʻoku kei ngāue.
Tākiekina ʻa e toʻumeʻá. ʻI he taimi te nau aʻu ai ki he tuʻunga talavoú mo e finemuí, kuo ʻosi tākiekina lahi kinautolu ʻe he founga ʻai vala, lea mo e tōʻonga ʻa honau toʻumeʻá. ʻOku faʻa mahuʻinga ange kiate kinautolu ʻa e anga e vakai ange honau ngaahi toʻumeʻá ʻi heʻenau ngaahi mātuʻá.
Pisinisí. ʻOku fakahangataha ʻa e ngaahi pisinisí ʻi hono faʻu ʻa e ngaahi koloa mo e ngaahi fakafiefia lahi ke tohoakiʻi ʻa e toʻutupú. ʻE ʻai ai heni ke faingataʻa ki he ngaahi mātuʻá mo ʻenau taʻu hongofulu tupú ke nau femahinoʻaki. “Kapau ʻe ʻikai ha tākiekina ʻa e toʻumeʻá,” ko e tohi ia ʻa Toketā Robert Epstein, “ko e mole lahi faufaua ē ʻa e ngaahi pisinisí.”a
Meʻa ʻe lava ke ke faí
Tauhi ke mālohi ho vahaʻangatae mo hoʻo kiʻi tamá.
ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú: “Ko e ngaahi lea ko eni ʻoku ou fekau atu kiate koe he ʻaho ní kuo pau ke ʻi ho lotó ia, pea kuo pau ke ke faʻa akonakiʻaki ia ki ho ngaahi fohá pea leaʻaki ia ʻi hoʻo tangutu ʻi ho falé pea ʻi hoʻo lue ʻi he halá pea ʻi hoʻo tokoto hifó pea ʻi hoʻo tuʻu haké.”—Teutalōnome 6:6, 7.
ʻE lava ke hoko ʻa e toʻumeʻá ko ha kaumeʻa ʻa hoʻo kiʻi tamá, ka heʻikai lava ke nau ʻoange ʻa e tataki fakaemātuʻá. Ko e ongoongo leleí eni: ʻOku pehē ʻe he kau mataotaó ko e tokolahi taha ʻo e fānaú mo e toʻutupú ʻoku nau loto ke fakafiefiaʻi ʻenau ngaahi mātuʻá pea fakaʻapaʻapaʻi kinautolu. Kapau te ke tauhi ke mālohi ho vahaʻangatae mo hoʻo fānaú, te nau ofi ange ai kiate koe kae ʻikai tākiekina kinautolu honau ngaahi toʻumeʻá.
“ʻOku fiemaʻu ke ke fakamoleki ha taimi mo hoʻo fānaú, ʻaki hono fai fakataha ʻa e ngaahi ngāue fakaʻahó ʻo hangē ko e feimeʻatokoni, fakamaʻa naʻa mo hono tokoniʻi ʻenau homueká. Vaʻinga fakataha mo kinautolu hangē ko e keimi, sio faiva pe TV. ʻOua ʻe fakakaukau ko e meʻa pē ʻoku fiemaʻú ko ha taimi lelei—ko ha laui houa pē. Heʻikai lava ke ke langa hake ha vahaʻangatae vāofi kapau ʻoku ʻikai ke ke fakamoleki ha taimi feʻunga mo kinautolu!”—Lorraine.
ʻOua ʻe feohi pē mo e toʻumeʻá.
ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú: “ʻOku tāvani ʻa e valé ʻi he loto ʻo ha tama.”—Palōveepi 22:15. fakamatala ʻi lalo.
ʻOku lelei pē ki he ngaahi mātuʻa ʻe niʻihi ʻa e tokolahi ʻa e ngaahi kaumeʻa ʻenau fānaú. Kae kehe, neongo ʻe hā ngali ʻoku lahi ʻa e ngaahi kaumeʻa ʻa hoʻo kiʻi tamá, ʻoku fiemaʻu ke ne feohi mo e toʻu kehekehe ke ne hoko ai ʻo matuʻotuʻa. Pea ʻoku ʻikai lava ʻe he toʻumeʻá ʻo tokonaki ha tataki ki he fiemaʻu ha talavou ʻo tatau mo e tataki ʻe lava ke tokonaki ʻe ha mātuʻa ʻofa.
“ʻE ʻiloʻi nai ʻe he toʻumeʻa ʻa hoʻo kiʻi tamá ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi, ka ʻoku ʻikai ke nau maʻu ʻa e taukei ʻi he moʻuí, hokosia mo e poto ke tokoniʻi ʻa e toʻutupu kehé ke nau fai ʻa e fili lelei tahá. Ka ʻi he taimi ʻoku hanga ai ʻa e toʻutupú ki he ngaahi mātuʻá ki ha tatakí, te nau hoko leva ʻo tupulekina ʻi he matuʻotuʻa ʻo fakatatau ki honau taʻú.”—Nadia.
Tokonaki ha tataki fakapotopoto.
ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú: “Ko e tokotaha ʻoku ʻaʻeva mo e potó ʻe hoko ai ʻo poto.”—Palōveepi 13:20.
Naʻa mo e taimi ʻe lalahi ai ʻa hoʻo fānaú ʻe lava ke nau maʻu ʻaonga lahi ʻi he fakamoleki ʻa e taimi mo koe. Hoko ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei kiate kinautolu.
“Ko e faʻifaʻitakiʻanga lelei taha ki he fānaú ko ʻenau ngaahi mātuʻá. ʻI he taimi ʻoku akoʻi ai ʻa e fānaú ke nau fakamahuʻingaʻi mo fakaʻapaʻapaʻi ʻenau ngaahi mātuʻá, te nau tupu hake ʻo hangē pē ko kinautolú.”—Katherine.
a Mei he tohi Teen 2.0—Saving Our Children and Families From the Torment of Adolescence.