FAʻIFAʻITAKI KI HEʻENAU TUÍ | MELE MAKITALA
“Kuó U Mamata ki he ʻEikí!”
Naʻe hanga hake ʻa Mele Makitala ki he langí, ʻo holoholoʻi hono loʻimatá. Ko hono ʻEiki ʻofeiná kuo tautau ʻi he ʻakaú. Fakafuofua ki he hoʻatā mālie ʻo e ʻahó ʻi he faʻahitaʻu failaú, “naʻe tō ha fakapoʻulituʻu ki he fonuá kotoa”! (Luke 23:44, 45) Naʻá ne fusi hake hono pulupulú peá ne ʻunuʻunu ofi atu ki he kau fefine naʻe ofi atú. Ko e mate fakakonga ʻa e laʻaá ʻi ha laui mōmenití naʻe ʻikai ke ne fakatupunga ʻa e fakapoʻulituʻu houa ʻe tolu ko ení. Ngalingali naʻe kamata fanongo heni ʻa Mele mo e niʻihi kehe naʻa nau tuʻu he tafaʻaki ʻo Sīsuú ki he tangi ʻa e fanga manu ʻo e poʻulí. Ko e niʻihi ʻo e kau mamatá “naʻa nau mate ilifia ʻo nau pehē: ‘Ko e moʻoni ko e ʻAlo ʻeni ʻo e ʻOtuá.’” (Mātiu 27:54) Naʻe fakakaukau nai ʻa e kau muimui ʻo Sīsuú mo e niʻihi kehé ko e fakahaaʻi eni ʻe Sihova ʻene loto-mamahí mo ʻene houhaú ʻi hono ngaohikovia anga-kakaha hono ʻAló.
Neongo ʻa e faingataʻa kia Mele Makitala ke ne sio ki he meʻa naʻe hokó, ka naʻe ʻikai ke ne mavahe. (Sione 19:25, 26) Kuo pau pē naʻe faingataʻaʻia lahi ʻaupito ʻa Sīsū. Naʻe fiemaʻu foki ʻe he faʻē ʻa Sīsuú ʻa e fakafiemālie mo e poupou.
ʻI he kotoa ʻa e ngaahi meʻa naʻe fai ʻe Sīsū maʻa Melé, naʻe ueʻi ai ia ke ne fai ha meʻa pē kiate ia. Ki muʻá naʻá ne tuʻutāmaki mo fakaʻofa, ka naʻe liliu kotoa ia ʻe Sīsū ʻaki hono fakakoloaʻaki ʻene moʻuí ʻa e ngeia mo ha taumuʻa. Naʻá ne hoko ko ha fefine ʻo e tui mālohi. Anga-fēfē? Pea ko e hā ʻoku tau ako mei heʻene tuí?
“Naʻa Nau Tokangaʻi Ia mo e Kau ʻApositoló ʻAki ʻEnau Ngaahi Koloá”
ʻI he Tohi Tapú, ʻoku kamataʻaki ʻa e talanoa ʻo Mele Makitalá ha meʻa fakafiefia. Naʻe fakatauʻatāinaʻi ia ʻe Sīsū mei he ngaahi meʻa fakalilifu naʻá ne hokosiá. ʻI he ngaahi ʻaho ko iá, naʻe mafolalahia ʻa e tākiekina ʻa e tēmenioó, pea ko e ngaahi laumālie fulikivanú naʻa nau ʻohofi ʻa e kakai tokolahi, pea aʻu ʻo nau tākiekina pea puleʻi ʻa e niʻihi ʻo kinautolu. ʻOku ʻikai ke tau ʻiloʻi ʻa e lahi hono uesia ʻe he fanga tēmenioó ʻa siʻi Mele Makitalá; ko e meʻa pē ʻoku tau ʻiló naʻe maʻunimā ia ʻe he laumālie anga-kakaha mo fītaʻa ʻe toko fitu. Pea mālō mo Sīsū Kalaisi naʻá ne kapusi kotoa kinautolu!—Luke 8:2.
Naʻe faai atu pē ʻo fakatauʻatāinaʻi ʻa Mele pea naʻá ne maʻu ʻa e fiemālie kakato. Naʻe anga-fēfē ʻene fakahaaʻi ʻene houngaʻiá? Naʻá ne muimui mateaki kia Sīsū. Naʻá ne tokoni foki ki ha fiemaʻu pē naʻá ne sio ki ai. Ko Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló naʻa nau fiemaʻu ha meʻakai, vala mo ha feituʻu ke nau mohe ai. Naʻe ʻikai ko ha kau tangata tuʻumālie eni pea naʻe ʻikai ke nau ngāue paʻanga ʻi he taimi ko iá. Ka ke lava ʻo nau tokangataha ki he malangá mo e faiakó, naʻa nau fiemaʻu ha tokoni fakamatelie.
Ko Mele mo e kau fefine kehé naʻa nau tokoni ki hono ʻoatu ʻa e ngaahi fiemaʻu ko iá. Ko e kau fefiné “naʻa nau tokangaʻi ia mo e kau ʻapositoló ʻaki ʻenau ngaahi koloá.” (Luke 8:1, 3) Ko e niʻihi ʻo e kau fefine ko ení naʻe maʻu ʻenau meʻa. ʻOku ʻikai ha lave ʻa e Tohi Tapú pe naʻa nau teuteu ʻa e meʻatokoní, fō ʻa e valá, pe fokotuʻutuʻu ʻa e ngaahi nofoʻangá ʻi he kolo taki taha. Ka naʻa nau loto-lelei ke fai kotoa eni ke poupouʻi ʻa e kulupu fefonongaʻaki ko ení, ʻa ia naʻe ngalingali naʻe toko 20 nai. Ko ʻenau ngāué naʻe pau pē naʻe tokoni ia kia Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló ke nau līʻoa kakato ʻenau tokangá ki he ngāue fakamalangá. Ko e moʻoni, naʻe ʻiloʻi ʻe Mele heʻikai lava ke ne totongi fakafoki ʻa e meʻa naʻe fai ange ʻe Sīsū maʻaná—ka ko ha monū ia ke ne ʻoatu ʻa e meʻa naʻá ne malavá!
ʻI he ʻahó ni, ko e kakai tokolahi ʻoku nau siolalo nai ki he faʻahinga ʻoku nau fakahoko ʻa e ngāue māʻulalo ki he niʻihi kehé. Ka ʻoku ʻikai ke pehē ʻa e vakai ʻa e ʻOtuá. Sioloto atu ki heʻene fiefia ʻi heʻene vakai hifo ki he ʻoatu ʻe Mele hono kotoá ke poupouʻi ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló! ʻI he ʻahó ni, ko e kau Kalisitiane faitōnunga tokolahi ʻoku nau fakahoko fiefia ʻa e ngaahi ngāue māʻulalo maʻá e niʻihi kehé. ʻI he taimi ʻe niʻihi ko ha kiʻi ngāue lelei pe naʻa mo ha lea anga-ʻofa ʻe ʻaonga lahi ia. ʻOku fakamahuʻingaʻi ʻe Sihova ʻa e ngaahi tokoni peheé.—Palōveepi 19:17; Hepelū 13:16.
“ʻI he Veʻe ʻAkau Fakamamahi ʻo Sīsuú”
Ko Mele Makitala naʻá ne kau ʻi he kau fefine tokolahi naʻa nau ō fakataha mo Sīsū ki Selusalema ki he Pāsova ʻi he 33 T.S. (Mātiu 27:55, 56) Kuo pau pē naʻá ne loto-mamahi lahi ʻi heʻene fanongo kuo puke ʻa Sīsū pea fakamāuʻi ia. Pea ko e toe kovi angé, naʻe tākiekina ʻa Kōvana Ponitō Pailato ʻe he tenge ʻa e kau taki lotu Siú mo e kakai naʻe ʻi he malumalu ʻenau tākiekiná, ʻo ne tauteaʻi ai ʻa Sīsū ki he mate fakamamahi ʻi ha ʻakau. Naʻe sio nai ʻa Mele ki hono ʻEikí, kuó ne fetotoʻi mo helaʻia ʻi heʻene fāinga atu ʻi he halá mo toho ʻa e fuʻu poú ke tutuki ai iá.—Sione 19:6, 12, 15-17.
ʻI he taimi ʻo e tauteá, hili ʻa e tō ʻa e fuʻu fakapoʻulituʻu ʻi he hoʻatā mālié, ko Mele Makitala mo e kau fefine kehé naʻa nau tuʻu ʻi he “veʻe ʻakau fakamamahi ʻo Sīsuú.” (Sione 19:25) Ko Mele naʻá ne ʻi ai ʻo aʻu ki he ngataʻangá, naʻá ne sio pea fanongo ki hono tuku atu ʻe Sīsū ki he ʻapositolo ʻofeina ko Sioné ʻene faʻeé ke ne tokangaʻi. Naʻá ne fanongo ki he tangi mamahi ʻa Sīsū ki heʻene tamaí. Pea naʻá ne fanongo ki heʻene heʻaki ʻene lea fakaʻosí, “Kuo lava,” ki muʻa peá ne pekiá. Naʻe loto-mamahi ʻa Mele. Neongo ia, ʻi he hili ʻa e pekia ʻa Sīsuú naʻá ne kei ʻi ai pē. Ki mui ai naʻe nofo atu ai pē ʻa Mele ʻi he fonualoto foʻoú ʻa ia naʻe tuku ai ʻe he tangata koloaʻia ko Siosifa ʻAlemateá ʻa e sino ʻo Sīsuú—Sione 19:30; Mātiu 27:45, 46, 57-61.
Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Melé ʻoku fakamanatu mai ai ʻa e meʻa ʻe lava ke tau fai ʻi he taimi ʻoku fehangahangai ai hotau kaungātuí mo e ngaahi ʻahiʻahi faingataʻá. Heʻikai nai lava ke tau taʻofi ʻa e fakatamakí pe toʻo ʻa e mamahi ʻoku hokosia ʻe he kau maʻukoviá. Neongo ia, ʻe lava ke tau fakahāhā ʻa e kaungāongoʻi mo e loto-toʻa. Ko e ʻi ai tonu ʻa e ngaahi kaungāmeʻá ʻe hoko ia ko ha tokoni lahi ʻi he ngaahi taimi faingataʻá. Ko e tuʻu tafaʻaki ki ha kaumeʻa ʻoku fiemaʻu tokoní ʻoku fakahaaʻi atu ai ʻa e tui mālohi pea mo e fakafiemālie lahi.—Palōveepi 17:17.
Kuo pau pē naʻe maʻu ʻe he faʻē ʻa Sīsuú ʻa e fiemālie ʻi he ʻi ai tonu ʻa Mele Makitalá
“Te U ʻAve Ia”
ʻI he hili hono tuku ʻa e sino ʻo Sīsuú ki he fonualotó, naʻe kau ʻa Mele mo e kau fefiné ʻi hono ʻomi ʻa e ngaahi sipaisí ke ʻai ʻi he sino ʻo Sīsuú ki mui ai. (Maʻake 16:1, 2; Luke 23:54-56) Naʻá ne tuʻu pongipongia hake ʻi he hili ʻa e ʻaho Sāpaté. Sioloto atu ki heʻene lue fakataha mo e kau fefiné ʻi he hala fakapoʻulí, ki he fonualoto ʻo Sīsuú. ʻI he halá, naʻa nau fifili pe ʻe anga-fēfē haʻanau tekaʻi ʻa e fuʻu maka naʻe tāpuni ʻaki ʻa e hūʻangá. (Mātiu 28:1; Maʻake 16:1-3) Ka naʻe ʻikai ke nau foki. Naʻe ueʻi kinautolu ʻe heʻenau tuí ke nau fai ʻa e meʻa naʻa nau malavá pea tuku ʻa e toengá kia Sihova.
Naʻe ʻuluaki aʻu nai ʻa Mele ʻi he niʻihi kehé ki he fonualotó. Naʻá ne ʻohovale peá ne tuʻu. Kuo ʻosi tekaʻi ʻa e fuʻu maká pea naʻe ʻikai ha taha ʻi he fonualotó! Naʻe ʻikai ke toe tatali ʻa Mele naʻá ne lele ke fakahā kia Pita mo Sione ʻa e meʻa naʻá ne sio ki aí. Sioloto atu ki heʻene fakamatala mo fakatau ʻene mānavá: “Kuo nau ʻave ʻa e ʻEikí mei he fonualotó, pea ʻoku ʻikai ke mau ʻilo pe kuo nau tuku ia ʻi fē”! Naʻe fakavave atu ʻa Pita mo Sione ki he fonualotó, ʻo na fakamoʻoniʻi ʻoku ʻikai ha taha ai pea naʻá na foki leva ki hona ʻapí.a—Sione 20:1-10.
ʻI he toe foki ʻa Mele ki he fonualotó, naʻá ne nofo toko taha pē ai. Naʻe lōmekina ia ʻi he sio ki he ngeʻesi fonualotó fakataha mo e lōngonoa ʻo e pongipongí naʻe ʻikai ke ne toe lava ʻo mapukepuke ʻene tangí. Naʻá ne tulolo atu ke sio ki loto ki he fonualotó, ʻi he ʻikai pē ke ne tui kuo pulia ʻa e ʻEikí pea naʻá ne ʻohovale lahi ko ha ongo ʻāngelo kofu hinehina ʻokú na tangutu mai aí! “Ko e hā ʻokú ke tangi aí?” ko ʻena ʻeké ange ia. ʻI he moʻutāfuʻuá, naʻá ne toe leaʻaki ʻa e meʻa naʻá ne tala ange ki he ongo ʻapositoló: “Kuo nau ʻave ʻa e ʻEikí mei he fonualotó, pea ʻoku ʻikai ke mau ʻilo pe kuo nau tuku ia ʻi fē.”—Sione 20:11-13.
ʻI heʻene tafoki haké naʻe ʻi ai ha tangata naʻe tuʻu mai mei hono tuʻá. Naʻe ʻikai ke ne ʻiloʻi ia, ko ia naʻá ne fakakaukau ko e tauhi ngoué ia. Naʻe ʻeke anga-ʻofa ange ʻe he tangatá kiate ia: “Fefine, ko e hā ʻokú ke tangi aí? Ko hai ʻokú ke fakasió?” Naʻe tali ange ʻe Mele, “Tangataʻeiki, kapau kuó ke ʻave ia, tala mai kiate au ʻa e feituʻu kuó ke tuku ai iá, pea te u ʻave ia.” (Sione 20:14, 15) Fakakaukau ki he meʻa naʻá ne leaʻakí. ʻE lava ʻe he fefine ko ení ʻo hiki pea fata ʻa e sino ʻo Sīsū Kalaisí ʻa ia ko ha tangata naʻe mālohi mo longomoʻui? Naʻe ʻikai ke kiʻi tuʻu hifo ʻa Mele ʻo fakakaukau ki he ngaahi meʻa ko iá. Ko e meʻa pē naʻá ne ʻiló kuo pau ke ne fai ʻa e meʻa te ne malavá.
“Te u ʻave ia”
ʻI heʻetau fehangahangai mo ha ngaahi meʻa fakamamahi pe ngaahi fakafaingataʻaʻiaʻanga ʻoku faingataʻa ke tau kātekiná, ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki kia Mele Makitala? Kapau te tau tokangataha pē ki hotau ngaahi vaivaiʻangá pe fakangatangatá, te tau hoko nai ʻo mate manavahē pea ʻikai toe lava ʻo fai ha meʻa. Ka ʻo kapau te tau fakapapau ke fai ʻa e meʻa kotoa te tau malavá pea tuku ʻa e toengá ki he ʻOtuá, ʻe lava ke tau fakahoko ʻa e meʻa lahi ange ʻi he meʻa naʻa tau ʻamanekiná. (2 Kolinitō 12:10; Filipai 4:13) Ka ko e meʻa mahuʻinga tahá, te tau fakahōifuaʻi ai ʻa Sihova. Naʻe fai ia ʻe Mele, pea naʻe fakapaleʻi ia ʻi he founga taʻeʻamanekina tahá.
“Kuó U Mamata ki he ʻEikí!”
Ko e tangata naʻe tuʻu ʻi he tafaʻaki ʻo Melé naʻe ʻikai ko e tauhi ngoué ia. Ko ha tufunga ia ki muʻa, pea ko ha faiako pea ko e ʻEiki ʻofeina ia ʻo Melé. Ka naʻe ʻikai ke ne ʻiloʻi ia pea kamata ke ne tafoki mei ai. Naʻe ʻikai lava ke makupusi ʻe Mele ʻa e moʻoní: Kuo toetuʻu ʻa Sīsū ko ha meʻamoʻui laumālie mālohi. Naʻe hā ʻa Sīsū kia Mele ko ha tangata ka naʻe ʻikai ko e sino ia naʻá ne maʻu ki muʻá. ʻI he ngaahi ʻaho fakatoʻoaloto hili ʻene toetuʻú, naʻá ne faʻa fetaulaki mo e niʻihi naʻa nau ʻiloʻi lelei iá ka naʻe ʻikai ke nau fakatokangaʻi ia.—Luke 24:13-16; Sione 21:4.
Naʻe anga-fēfē hono ʻai ʻe Sīsū ʻa Mele ke ne ʻiloʻi iá? Ko e anga ʻene leaʻaki ko ia ʻa hono hingoá: “Mele!” Naʻá ne tafoki hake pea kalanga ʻo ngāueʻaki ʻa e lea faka-Hepelū naʻá ne faʻa ui ʻaki iá—“Lāponai!” Ko ʻene Faiako ʻofeiná! Naʻá ne fiefia lahi. Naʻá ne piki kiate ia pea ʻikai ke ne loto ke tuku ange ia.—Sione 20:16.
Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū ʻene fakakaukaú. “ʻOua te ke piki mai kiate aú,” ko ʻene leá ia. ʻE lava ke tau sioloto atu naʻá ne leaʻaki eni ʻi he anga-ʻofa, ʻi ha malimali māfana, ʻi heʻene fakavetevete atu ʻa Mele pea fakapapauʻi ange ʻi heʻene pehē: “Kuo teʻeki ai ke u ʻalu hake ki he Tamaí.” Kuo teʻeki ai taimi ke ne foki ki hēvani. Naʻe kei ʻi ai ʻene ngāue ke fai ʻi he māmaní pea naʻá ne loto ke tokoni ange ʻa Mele. Naʻá ne fanongo lelei ki he meʻa kotoa naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú. “ʻAlu ki hoku fanga tokouá,” ko ʻene lea ia kia Melé, “ʻo pehē kiate kinautolu, ‘ʻOku ou ʻalu hake ki heʻeku Tamaí pea ko hoʻomou Tamai pea ki hoku ʻOtuá pea ko homou ʻOtua.’”—Sione 20:17.
He vāhenga-ngāue mahuʻinga ē mei hono ʻEikí! Naʻe kau ʻa Mele ʻi he fuofua ākonga naʻá ne maʻu e monū ke mamata kia Sīsū kuo toetuʻú, pea ʻoange kiate ia ʻa e monū ke tala ki he niʻihi kehé ʻa e ongoongo leleí. Sioloto atu ki he fiefia mo e vēkeveke naʻá ne maʻu ke kumi ʻa e kau ākongá. Sioloto atu ki heʻene fakatau mānava mo leaʻaki ʻa e ngaahi lea kuo pau pē naʻe ʻikai toe ngalo ʻiate ia mo e kau ākongá ʻi he hili ha vahaʻa taimi fuoloa: “Kuó u mamata ki he ʻEikí!” Naʻe ʻikai mei tau ʻene mānavá ʻi heʻene fiefia ke fakamatalaʻi kiate kinautolu ʻa e meʻa kotoa naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú. (Sione 20:18) Tānaki atu ki aí, naʻe fanongo ʻa e kau ākongá ki he fakamatala tatau mei he kau fefine kehe naʻa nau sio ki he ngeʻesi fonualoto ʻo Sīsuú.—Luke 24:1-3, 10.
“Kuó u mamata ki he ʻEikí!”
“Naʻe ʻIkai Haʻanau Tui ki he Kau Fefiné”
Naʻe anga-fēfē ʻa e fakafeangai ki ai ʻa e kau tangatá? Naʻe ʻikai ke nau tali lelei ia ʻi he kamatá. ʻOku tau lau: “Naʻe hā ngali launoa pē ʻa e ngaahi leá ni ia kiate kinautolu, pea naʻe ʻikai haʻanau tui ki he kau fefiné.” (Luke 24:11) Ko e kau tangata lelei pē eni ka naʻa nau tupu hake ʻi ha sōsaieti naʻe ʻikai ke nau falala ki he kakai fefiné; pea fakatatau ki he talatukufakaholo fakalāpaí ko ha fefine heʻikai lava ke ne fai ha fakamoʻoni ʻi ha fakamaauʻanga. Naʻe ʻikai nai ke fakatokangaʻi ʻe he kau ʻapositoló ʻa hono tākiekina lahi kinautolu ʻe honau anga-fakafonuá. Ka kia Sīsū mo ʻene Tamaí ʻoku ʻikai ke tākiekina kinaua ʻe he tomuʻa fehiʻa peheé. Ko ha monū moʻoni ia kuó na ʻoange ki he fefine faitōnunga ko iá!
Naʻe ʻikai fakaʻatā ʻe Mele ʻa e fakafeangai ʻa e kau tangatá ke ʻai ia ke ne loto-mamahi. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe falala ange hono ʻEikí kiate ia, pea naʻe ʻosi feʻunga pē ia. Ko e faʻahinga kotoa ʻoku nau muimui kia Sīsuú ʻoku ʻoange kiate kinautolu ʻa e pōpoaki tatau ke nau talaki. ʻOku ui ʻe he Tohi Tapú ʻa e pōpoaki ko iá ko e “ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá.” (Luke 8:1) Mole ke mamaʻo ha fakapapauʻi ange ʻe Sīsū ki hono kau muimuí ʻe tui ʻa e tokotaha kotoa kiate kinautolu pea fakamahuʻingaʻi ʻenau ngāué. (Sione 15:20, 21) Ko ia ʻoku lelei ki he kau Kalisitiané ke nau manatuʻi ʻa Mele Makitala. Naʻa mo e taʻetui ʻa hono fanga tokoua fakalaumālié naʻe ʻikai ke mole ai ʻene fiefiá ʻi hono talaki ʻa e ongoongo lelei fekauʻaki mo Sīsū kuo toetuʻú!
Faai atu pē, naʻe hā ʻa Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló pea ki he tokolahi ange ʻo hono kau muimuí. ʻI he taimi ʻe taha naʻá ne hā ki he kakai ʻe toko 500 tupu ʻi he taimi pē ʻe taha! (1 Kolinitō 15:3-8) ʻI he taimi naʻe hā holo ai ʻa Sīsuú ʻo tatau ai pē pe naʻe sio tonu pe fanongo ai ʻa Mele naʻe tupulaki ʻene tuí. Naʻe kau nai ʻa Mele Makitala ʻi he kau fefine naʻa nau fakatahataha ʻi Selusalema ʻi he ʻaho ʻo e Penitekosí ʻi hono huaʻi hifo ʻa e laumālie māʻoniʻoní ki he kau muimui ʻo Sīsū.—Ngāue 1:14, 15; 2:1-4.
Ko e hā pē tuʻungá, ʻoku tau maʻu ʻa e ʻuhinga ke tuipau ai ki he meʻá ni: Naʻe tauhi maʻu ʻe Mele Makitala ʻene tuí ʻo aʻu ki he ngataʻangá. ʻOfa ke tau fakapapauʻi ke fai ʻa e meʻa tatau! Te tau faʻifaʻitaki ki he tui ʻa Mele Makitalá ʻo kapau te tau fakahāhā ʻa e houngaʻia ki he meʻa kotoa kuo fai ʻe Sīsū maʻa kitautolú pea ngāue ʻi he anga-fakatōkilalo maʻá e niʻihi kehé lolotonga ia ʻa e falala ki he tokoni ʻa e ʻOtuá.
a Naʻe hā mahino naʻe mavahe ʻa Mele ki muʻa pea toki fetaulaki ʻa e ongo fefine kehé mo ha ʻāngelo naʻá ne tala ange kuo toetuʻu ʻa Kalaisi. He kapau naʻe ʻi ai ʻa Mele naʻá ne tala ange kia Pita mo Sione naʻá ne sio ki ha ʻāngelo pea fakamatalaʻi mo e ʻuhinga naʻe ʻikai ai ha sino ʻi he fonualotó.—Mātiu 28:2-4; Maʻake 16:1-8.