LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • g01 4/8 p. 18-21
  • ʻOku Tuha ʻa e Fānaú ke Fiemaʻu mo ʻOfaʻi

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • ʻOku Tuha ʻa e Fānaú ke Fiemaʻu mo ʻOfaʻi
  • ʻĀ Hake!—2001
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko e Ngaohikoviʻi ʻo e Fānaú ʻOku Lahi hono Ngaahi Foungá
  • Faʻahinga ʻOku Tuha mo e Tokangaʻi Makehe
  • Ko e Kolo SOS ʻo e Fānaú
  • Kei Fekumi Pē ki he Fakaleleiʻanga Moʻoní
  • Akoʻi Hoʻo Kiʻi Tamá mei he Kei Siʻí
    Ko e Fakapulipuli ʻo e Fāmili Fiefiá
  • Ko Hono Akoʻi ʻa e Fānaú mei he Kei Valevalé
    Ko Hono ʻAi Hoʻo Moʻui Fakafāmilí ke Fiefia
  • Akoʻi Hoʻomo Fānaú Ke Nau ʻOfa kia Sihova
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2007
  • Ko e Ngaahi Palopalema ʻa e Fānaú Kuo Maʻu ʻa e Fakaleleiʻangá!
    ʻĀ Hake!—2001
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
ʻĀ Hake!—2001
g01 4/8 p. 18-21

ʻOku Tuha ʻa e Fānaú ke Fiemaʻu mo ʻOfaʻi

“FOAKI ha meʻi ʻofa ki ha kiʻi tama, pea te ke maʻu mai ha meʻa lahi ʻaupito.” Ko e tohi ia naʻe fai ʻe ha tangata faʻutohi mo faʻu fakamatala Pilitānia ʻo e senutuli hono 19 ko John Ruskin. Ngalingali ko e lahi taha ʻo e ngaahi mātuʻá te nau loto-tatau ki he ʻaonga ʻo hono ʻofaʻi ʻa ʻete fānaú, ʻo ʻikai koeʻuhí pē ko e ʻofa ʻe maʻu mai aí, ka ko e meʻa mahuʻinga angé, koeʻuhí ko e ola lelei ʻe hanga ʻe he ʻofa ko ení ʻo fakahoko kiate kinautolú.

Hangē ko ení, ʻoku pehē ʻe he tohi ko e Love and Its Place in Nature, ka ʻikai ha ʻofa “ʻe hehema ʻa e fānaú ke mate.” Pea ko Ashley Montagu, ko ha tokotaha ako ʻiloa ki he natula ʻo e tangatá ʻa ia naʻe fāʻeleʻi ʻi Pilitānia, naʻe aʻu ʻo ne pehē: “Ko e kiʻi tama kuo teʻeki ai ʻofaʻí ʻoku mātuʻaki kehe ʻa e liliu fakakemi hono sinó, founga ngāue hono sinó, mo hono tuʻunga fakaʻatamaí mei he tokotaha ko ia kuo ʻofaʻí. Ko e tokotaha ʻoku ʻikai ʻofaʻí ʻoku aʻu ʻo kehe ʻene tupú mei he tokotaha ʻoku ʻofaʻí.”

Naʻe līpooti ʻe he Toronto Star ʻi ha fakatotolo ʻa ia naʻe aʻusia ai ha ngaahi fakamulituku meimei tatau. Naʻe pehē ai: “Ko e fānau ʻoku ʻohake ʻo ʻikai fai tuʻumaʻu hano fāʻufua, milimilihi pe amohí . . . ʻoku nau maʻu ha tuʻunga māʻolunga anga-kehe ʻo e ngaahi hōmone māfasiá.” Ko e moʻoni, ko e liʻekina fakaesino lolotonga ʻa e kei valevalé “ʻe malava ke ne fakatupu ha ngaahi nunuʻa fakatuʻutāmaki fuoloa ʻi he akó mo e manatú.”

Ko e ngaahi ʻilo ko ení ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e fiemaʻu ke ʻi ai tonu ʻa e ngaahi mātuʻá ʻi he sino. He ka ʻikai, ʻe malava fēfē ke mālohi ʻa e haʻi ʻoku fakatupulekina ʻi he vahaʻa ʻo e mātuʻá mo e fānaú? Ko e meʻa pangó, naʻa mo e ʻi he ngaahi feituʻu tuʻumālie ʻo e māmaní, ko e hehema ia he taimi ní ke feinga ke tokonaki ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e kiʻi tamá ʻo mavahe ia mei heʻene mātuʻá. Ko e fānaú ʻoku ʻave kinautolu ki he akó, ʻave ki he lautohi faka-Sāpaté, ʻave ke ngāue, ʻave ki he ʻapitanga fakaakó, mo ʻoange ʻa e paʻanga pea ʻave kinautolu ki he ngaahi feituʻu faiʻanga fakafiefiá. ʻI hono teke ki tuʻa mei he uho ʻo e fāmilí, ʻo takatakai mamaʻo, hangē ko e laú, kuo hoko ʻo ongoʻi fakaenatula pē ʻe he laui miliona ʻo e fānaú​—naʻa mo e ʻi he fakakaukaú​—ʻoku liʻekina, ʻikai fiemaʻu, mo ʻikai ʻofaʻi, pea takatakaiʻi ʻe ha māmani fakafili ʻo e kakai lalahi. Ko e ongoʻi pehē ko ia ʻoku maʻu ʻe he fānaú ko e ʻuhinga nai ia ʻe taha ʻoku fakafuofua ai ko e fānau ʻe toko 3,000 ʻoku nofo holo he halá ʻi Pēlini. Hangē ko ia ko kiʻi Micha, ʻa ia naʻá ne pehē: “Naʻe ʻikai toe fiemaʻu au ia ʻe ha taha.” Naʻe pehē mo e hanu ʻa ha kiʻi tamasiʻi Siamane taʻu hiva: “Naʻe sai ange kapau ko ʻemau kulií au.”

Ko e Ngaohikoviʻi ʻo e Fānaú ʻOku Lahi hono Ngaahi Foungá

Ko hono liʻekina ʻo e fānaú ko ha founga ngaohikoviʻi ia ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e siʻi ʻa e meʻa ʻoku ui ʻe he Tohitapú ko e “ʻofa-ki-hoʻota.” (Loma 1:31; 2 Timote 3:3) Pea ʻoku malava ke taki atu ia ki he ngaahi founga kovi ange ʻo e ngaohikoviʻí. Ko e fakatātaá, talu mei he Taʻu Fakavahaʻa Puleʻanga ʻo e Fānaú ʻi he 1979, kuo lahi ange ʻa e tokangaekina kuo fakahanga ki he ngaahi palopalema ʻo hono ngaohikoviʻi fakaesino mo e ngaohikoviʻi fakaefehokotaki fakasino ʻo e fānaú. Ko e moʻoni, ʻoku faingataʻa ke maʻu ha ngaahi fika pau, pea ʻoku nau kehekehe mei he feituʻu ki he feituʻu. Ka ʻoku ʻikai ha veiveiua ko e ngaahi lavea fakaeongo ʻoku fataki ʻe he fānau ko ia ne ngaohikovia fakaefehokotaki fakasinó ʻo aʻu ki heʻenau lalahí ʻoku faingataʻa ke matoʻo.

Neongo pe ko e hā ʻa e founga ngaohikovia ʻoku hokó, ʻokú ne fakahoko ki he fānaú ʻa e foʻi fakakaukau ko kinautolú ʻoku ʻikai fiemaʻu mo ʻikai ʻofaʻi. Pea ko e palopalema ko ení ʻoku hā ʻoku fakautuutu. Fakatatau ki he nusipepa Siamane ko e Die Welt, “ʻoku lahi mo lahi ange ʻa e fānau ʻoku nau tutupu hake ʻo hoko ko e kau masiva fakasōsiale. ʻOkú ne tānaki atu: “ʻOku ʻikai maʻu ʻe he fānaú ʻa e māfana ko ia ʻo ʻapí. Fakatatau kia [Gerd Romeike, ko e talēkita ʻo ha senitā faleʻi ki he fānaú, ʻi Hamburg], ko e haʻi fakaeongo ʻi he vahaʻa ʻo e fānaú mo e ngaahi mātuʻá ʻoku fakaʻau pē ke vaivai ange, pe naʻe ʻikai pē ke fokotuʻu ia ʻi he kamatá. Ko e fānau peheé ʻoku nau ongoʻi liʻekina, pea ko ʻenau holi ki ha maluʻangá ʻoku ʻikai fakahoko ia.”

Ko e fānau ko ia ʻoku fakasītuʻaʻi mei heʻenau totonu ke hoko ʻo fiemaʻu mo ʻofaʻí, te nau hoko nai ʻo ʻita pea tō ʻenau ngaahi feifeitamakí ki he faʻahinga kuo nau liʻaki kinautolú, pe ngalingali ki he sōsaietí fakalūkufua. Laka hake ʻi he hongofuluʻi taʻu kuo hilí, naʻe fakahaaʻi ʻe ha līpooti ʻa ha kulupu fakahoko ngāue Kānata ʻa e fiemaʻu ke fai leva ha meʻa, naʻa faifai kuo tō ki ha faingataʻa ʻa e fuʻu toʻutangata kotoa ko ia “ʻoku nau fakakaukau ʻoku ʻikai ha tokanga ange ʻa e sōsaietí ia kia kinautolu.”

Ko e tamaiki ʻoku ʻikai ʻofaʻi mo fiemaʻú ʻe fakataueleʻi nai kinautolu ke hola mei ʻapi ke kalofaki ʻenau ngaahi palopalemá, ka te nau maʻu ai ʻa e ngaahi palopalema lahi ange ʻi he ngaahi kolo kuo fakakinaʻi ʻe he faihiá, faitoʻo kona tapú, mo e ʻulungaanga taʻetāú. Ko hono moʻoní, laka hake he taʻu ʻe 20 kuohilí, naʻe fakafuofua ʻe he kau pōlisí ko e kau hola ʻe toko 20,000 ʻi lalo ʻi he taʻu 16 ko e kau nofo ʻataʻatā pē ia ʻi he feituʻu kolo lahi ʻe taha ʻo ʻAmelika. Naʻe fakamatalaʻi kinautolu ko e “fua ʻo e ngaahi ʻapi kuo movete mo anga-fakamanu, ʻa ia ko e faʻa fakatupunga ʻe he ngaahi mātuʻa ʻolokahōlika pe maʻu ʻe he faitoʻo kona tapú. ʻOku nau hopo ki hala, ngāueʻaki honau sinó ki ha maʻuʻanga moʻui, pea toki haha ʻe he kau pule paʻumutú ʻo mole ai honau tuʻunga ngeiá, moʻui ʻi he manavahē ʻi ha sāuni ʻe fai kapau te nau feinga ke hola mei he kautaha paʻumutú. Ko e meʻa fakamamahí, neongo ʻa e ngaahi feinga loto-moʻoni ke liliu ʻa e tuʻunga fakamamahi ko ení, ʻoku kei hoko pē ia.

Ko e fānau ko ia ʻoku tupu hake ʻi he ʻātakai ʻoku fakamatalaʻi ʻi ʻolungá ʻoku nau tupu hake ʻo hoko ko e kakai lalahi taʻemafamafatatau, ʻa ia ʻoku faʻa taʻemalava ke nau ʻohake totonu ʻenau fānaú tonu. ʻI he ʻikai fiemaʻu mo ʻikai ʻofaʻi kinautolú, ʻoku nau tokonaki mai ai ʻamui ha niʻihi tokolahi ange ʻo honau faʻahingá​—ko e fānau ʻoku nau ongoʻi ʻoku ʻikai fiemaʻu mo ʻikai ʻofaʻi. ʻOku fakamatalaʻi nounou ia ʻe ha tangata politiki Siamane ʻi he founga ko ení: “Ko e fānau ʻoku ʻikai ha ʻofá ʻoku nau hoko ko e kakai lalahi ʻoku fonu fehiʻa.”

Ko e moʻoni, ʻoku laui miliona ʻa e ngaahi mātuʻa ʻoku nau fai honau lelei tahá ke fakapapauʻi ʻoku ʻiloʻi ʻe he fānaú ʻoku fiemaʻu mo ʻofaʻi kinautolu. ʻOku ʻikai ngata pē ʻi heʻenau tala ia kia kinautolú ka ʻoku nau fakamoʻoniʻi ia ʻaki hono ʻoatu ki he fānaú ʻa e tokanga anga-ʻofa mo e tokanga fakafoʻituitui ʻoku tuha mo e kiʻi tama kotoa pē. Neongo ia, ʻoku kei ʻi ai pē ʻa e ngaahi palopalemá ia​—ngaahi palopalema ʻoku hā mahino ʻene hope atu ʻi he malava ko ia ʻa e mātuʻa taki taha ke solová. Ko e fakatātaá, ʻi he ngaahi feituʻu ʻe niʻihi ʻo e māmaní, ko e ngaahi fokotuʻutuʻu fakaʻekonōmika mo fakapolitikale ʻo e faʻahinga taʻehaohaoa ʻo e tangatá kuo taʻemalava ke ne tokonaki ki he fānaú ha tokangaekina feʻunga ki he moʻuí, ako feʻungamālie, mo ha meʻakai feʻunga, pea pehē ki he maluʻi mei he fakamamahi ʻo hono fakangāueʻi ʻa e fānaú mo e ngaahi tuʻunga mātuʻaki kovi ʻo e nofó. ʻOku faʻa fakatupulekina ʻa e ngaahi tuʻungá ni ʻe he kakai lalahi ʻoku mānumanu, taʻefaitotonu, siokita, mo taʻefakaʻatuʻí.

Ko Kofi Annan, ʻa e sekelitali seniale ʻo e Ngaahi Puleʻanga Fakatahatahá, naʻá ne lave ki he niʻihi ʻo e ngaahi palopalema tefito ʻoku fehangahangai he ʻahó ni mo e fānaú ʻi heʻene tohi: “ʻOku laui miliona ʻa e fānau ʻoku nau hokohoko atu ke kātekina ʻa e ngaahi tuʻunga mātuʻaki fakamā ʻo e masivá; laui kilu ʻoku nau tofanga ʻi he ngaahi nunuʻa ʻo e fekeʻikeʻi mo e taʻemaau fakaʻekonōmiká; laui mano ʻoku fakalaveaʻi ʻi he ngaahi taú; lahi ange ʻa e faʻahinga ʻoku nofo paea pe tamateʻi ʻe he vailasi ʻeitisí.”

Ka ʻoku ʻikai ke kovi ʻa e ngaahi ongoongo kotoa pē! Ko e ngaahi vaʻa ʻo e Ngaahi Puleʻanga Fakatahatahá, hangē ko e Paʻanga Tokoni ʻa e Puleʻanga Fakatahatahá ki he Fānaú (UNICEF) pea mo e Kautaha Moʻui ʻa Māmaní, kuo nau ngāue mālohi ke fakaleleiʻi ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e fānaú. Naʻe pehē ʻe Annan: “ʻOku lahi ange ʻa e fānau ʻoku fanauʻi mai ʻoku moʻuileleí pea tokolahi ange ʻoku nau maʻu ʻa e siemu maluʻí; tokolahi ange ʻa e malava ke lautohi mo tohí; tokolahi ange ʻa e tauʻatāina ke ako, vaʻinga pea moʻui ko e fānau ʻi he tuʻunga naʻe fakakaukau mai ki ai he hongofuluʻi taʻu kuohilí ʻe ʻikai malavá.” Neongo ia, naʻá ne fakatokanga mai: “ʻOku ʻikai ko ha taimi eni ke fiemālie pē ʻi he ngaahi lavameʻa kuo fakahokó.”

Faʻahinga ʻOku Tuha mo e Tokangaʻi Makehe

ʻOku ʻi ai ʻa e fānau ʻe niʻihi ʻoku tuha mo e tokangaʻi makehe. ʻI he konga ki muʻa ʻo e 1960 tupú, naʻe ʻohovale ʻa e māmaní ke fanongo ki he ngaahi līpooti mei he ngaahi fonua laka hake he tahauá fekauʻaki mo e fanauʻi mai ʻa e laui afe ʻo e fānau ʻoku ui ko e fānau talitōmati. ʻI he taimi ʻoku ngāueʻaki ai ia ʻe he kakai fefine feitamá, ko e faitoʻo fakanonga mo e foʻiʻakau fakamohe talitōmatí ʻoku ʻi ai hono ngaahi nunuʻa kehe taʻeʻamanekina ʻoku iku ai ki heʻenau fāʻeleʻi mai ʻa e fānau ʻoku pai pe ʻikai ha vaʻe pe nima. Ko e nimá ia mo e vaʻé ʻoku mei faʻa hangē pē ia ha fanga kiʻi tāpaté.

ʻI he hongofuluʻi taʻu ʻe fā ki mui maí ko e tupuʻanga lahi taha ʻoku ngalingali ke ne fakalaveaʻi ʻa e fānaú ko e maina ʻutá.a ʻOku fakafuofua ʻe he niʻihi ko e foʻi maina kei moʻui ʻe 60 miliona ki he 110 miliona ʻoku kei tanu takai he māmaní. Ko e kakai nai ʻe 26,000 ʻoku tāmateʻi pe fakalaveaʻi ʻi he taʻu taki taha​—kau ai ʻa e fānau tokolahi. Talu mei he 1997, ʻi he taimi naʻe maʻu ai ʻe Jody Williams ʻa e Pale Nobel ki he Melinó ki heʻene feingangāue ko ia ke taʻofi ʻa e ngaahi maina ʻutá, kuo fai ai ʻa e tokanga lahi ki he palopalema ko ení. Ka ʻoku kei ʻi ai pē ʻa e ngaahi malaʻe maina ia. ʻOku pehē ʻe ha tangata politiki Siamane fekauʻaki mo e ngaahi feinga ke toʻo ʻa e maina ʻutá mei he māmaní: “ʻOku hangē ia ha feinga ke fakamaha ha topu kaukau ʻaki ha sēpuni tī lolotonga ia ʻoku lele ʻa e tepí.”

Ko e toe kulupu ʻe taha ʻo e fānau ʻoku fiemaʻu ha tokangaʻi makehé ko e faʻahinga ko ia ʻoku hala he ongo mātuʻá. Ko Sihova ko e ʻOtuá, ʻa e Tokotaha-Fakatupu ʻo e tangatá, naʻá ne fakataumuʻa ke tupu hake ʻa e fānaú fakataha mo e tokanga angaʻofa fakatouʻosi ʻa ha faʻē mo ha tamai. ʻOku fiemaʻu mo tuha ha kiʻi tama mo e tokangaʻi fakaemātuʻa mafamafatatau pehē.

Ko e ngaahi kautaha ʻo e fānau paeá mo e fānau ohí ʻoku nau feinga ke fakahanga ʻa e tokangá ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e fānau ko ia ʻoku hala fakatouʻosi he ongo mātuʻá. Kae kehe, ko e meʻa fakamamahí, ko e niʻihi ʻo e fānau ʻoku masiva ʻaupito ʻa ia ʻoku mātuʻaki fiemaʻu ke ohí ko kinautolu tonu ia ʻoku faʻa taʻetokangaʻi lahi tahá​—ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku puke, maumau fakeʻatamai, faingataʻaʻia fakaesino, mo e faʻahinga ko ʻenau mātuʻá ko e muli.

Kuo fokotuʻu ʻa e ngaahi kautaha ʻa ia ʻoku nau fakaʻaiʻai ʻa e niʻihi tāutahá ke nau tokoni fakapaʻanga ʻi ha founga tuʻumaʻu pea “ohi” ai ha kiʻi tama ʻoku moʻui ʻi ha fonua ʻikai loko tuʻumālie. Ko e paʻanga foaki ko iá ʻoku ngāueʻaki ia ke akoʻi ʻa e kiʻi tamá pe ko hono tokonaki mai ʻa e ngaahi fiemaʻu ki he moʻuí. Kapau ʻe fiemaʻu, ʻe malava nai ke feʻaveʻaki ha ngaahi laʻitā mo ha ngaahi tohi ke fakamālohiʻiʻaki ʻa e vahaʻangataé. Neongo ʻene tokoní, ko e fokotuʻutuʻu ko ení ʻoku tōnounou ia mei heʻene hoko ko e fakaleleiʻanga moʻoní.

Ko e toe fakatātā fakatupu tokanga ʻe taha ʻo e meʻa kuo fai ke tokoniʻi ʻa e fānau ko ia ʻoku ʻikai ha mātuʻá ko ha kautaha naʻe kātoangaʻi ʻi he 1999 ʻa e vaeua senituli ʻo ʻene faifatongiá.

Ko e Kolo SOS ʻo e Fānaú

ʻI he 1949, naʻe fokotuʻu ai ʻe Hermann Gmeiner ʻi Imst, ʻAositulia, ʻa e meʻa naʻá ne ui ko e Kolo SOS ʻo e Fānaú. Mei he kamataʻanga siʻisiʻi ko ení, ko ʻene kautahá kuo tupu ia ʻo kau ai ʻa e meimei kolo ʻe 1,500 mo e ngaahi kautaha meimei tatau ʻoku tuʻu ʻi he ngaahi fonua ʻAfilika, ʻAmelika, ʻĒsia, mo ʻIulope ʻe 131.

Naʻe fakatefito ʻe Gmeiner ʻa ʻene kautahá ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni tataki ʻe fā​—ko e faʻeé, ko e fānaú, ko e ʻapí, pea mo e koló. ʻOku faʻu ʻe ha “faʻē” ʻa e makatuʻunga ki ha “fāmili” ʻo e fānau ʻe nima pe ono pe toe lahi ange nai. ʻOkú ne nofo mo kinautolu pea feinga ke fakahā kia kinautolu ʻa e ʻofa mo e tokanga ʻoku ʻamanekina mei ha faʻē totonú. ʻOku nofo fakataha pē ʻa e fānaú ʻi he “fāmili” tatau pea fakataha mo e “faʻē” tatau kaeʻoua kuo hoko ʻa e taimi kia kinautolu ke mavahe ai mei “ʻapí.” Ko e fānau ʻo e ngaahi taʻu kehekehe ʻoku fakakau ʻi he “fāmilí.” ʻI hono fakatou maʻu ʻa e “fanga tokoua” mo e “fanga tuofāfine” lalahi mo iiki angé, ʻoku ako ai ʻa e fānaú ke nau fetokangaʻiʻaki, ʻo tokoniʻi ai kinautolu ke ʻoua te nau hoko ʻo siokita. ʻOku fai ʻa e ngaahi feinga ke faʻu ʻa e fānaú ki ha” fāmili” ʻi he taʻu siʻi taha ʻe ala lavá. Ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine fāmili fakakakanó ʻoku tauhi fakataha maʻu pē ʻi he “fāmili” tatau.

Ko e ngaahi koló ʻoku faʻuʻaki ia ʻa e “ngaahi fāmili” nai ʻe 15, pea ʻoku taki taha nofo pē ʻi hono fale tonu. Ko e fānaú kotoa ʻoku akoʻi kinautolu ke nau tokoni ki heʻenau “faʻeé” ʻi hono fai ʻa e ngaahi ngāue ʻoku fiemaʻu ʻi he ʻapí. Neongo ʻoku ʻikai nai ha tamai, ʻoku tokonaki ha tangata tokoni ke ʻoatu ʻa e faleʻi fakatamaí mo fakahoko ʻa e akonaki ʻoku fiemaʻú. ʻOku ako ʻa e fānaú ʻi he ngaahi ʻapiako pē ʻi he feituʻú. ʻOku maʻu ʻe he “fāmili” taki taha ha paʻanga totongi tuku pau fakamāhina ke totongiʻaki ʻa e ngaahi fakamolé. Ko e meʻakaí mo e valá ʻoku fakatau pē ʻi he feituʻú. Ko e taumuʻá ke fakalika ʻa e fānaú ki he fōtunga moʻui fakafāmilí fakataha mo hono ngaahi palopalemá mo hono ngaahi fiefiá, ʻo fakamafeia ai kinautolu ke tataki, ʻi he malava lahi tahá, ha moʻui anga-maheni. ʻOku teuteuʻi ai kinautolu ki hano fokotuʻu hanau fāmili tonu ʻi haʻanau lalahi hake.

Kei Fekumi Pē ki he Fakaleleiʻanga Moʻoní

Ko e ngaahi kautaha ohi fānaú, ngaahi nofoʻanga paeá, ngaahi Kolo SOS ʻo e Fānaú, UNICEF, mo e ngaahi kautaha pe ngaahi kulupu meimei tatau, ʻoku nau ngāue ki ha taumuʻa lelei ʻi he taimi ʻoku nau feinga ai ke fai ha tokoni ki he fānau mātuʻaki masivá. Ka ʻoku ʻikai ha taha ʻo kinautolu ʻe lava ke ne fakaʻikaiʻi ʻoku ʻi ai ʻa e kakai ʻe niʻihi ʻoku mātuʻaki masiva. Neongo nai ʻenau feingá, ʻe ʻikai lava ke nau foaki ki ha kiʻi tama ʻoku pai ha nima mo ha vaʻe, ʻai ke ngāue ʻa e ʻatamai ʻo e kiʻi tama faingataʻaʻia fakaʻatamaí, fakatahaʻi ha kiʻi tama mo ʻene mātuʻa kuo māvae pe veté, pe fakafoki ia ki he fāʻofua anga-ʻofa ʻo ha mātuʻa kuo mate.

Neongo ʻenau feingá, ko e faʻahinga ʻo e tangatá ʻe ʻikai ke nau malava ʻo tokonaki mai ʻa e fakaleleiʻanga moʻoní ki he ngaahi palopalema ʻo e fānaú. Ka ʻe malava ke solova ia! ʻIo, pea ʻe vave ange nai ia ʻi he meʻa ʻokú ke ʻamanekiná. Ka ʻe anga-fēfē?

[Fakamatala ʻi lalo]

a Sio ki he “Ngaahi Maina ʻUtá​—Ko e Hā ʻe Lava ke Faí” ʻoku hā ʻi heʻetau ʻīsiu ʻo Mē 8, 2000.

[Fakatātā ʻi he peesi 20]

ʻOku fiemaʻu mo tuha ha kiʻi tama mo e ʻofa ʻa e ongo mātuʻá fakatouʻosi

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share