Naʻá Ke ʻIloʻi?
Ko e hā naʻe pehē ai ʻe Sīsū “ʻoku ʻikai ha taha te ne ʻutu ha uaine foʻou ki he ngaahi hina leta ʻoku motuʻa”?
▪ Naʻe failahia ʻi he taimi ʻo e Tohi Tapú ʻa hono tauhi ʻo e uainé ʻi he hina kiliʻimanú. (Siosiua 9:13) Ko e ngaahi hina kiliʻimanú naʻe ngaohi ia mei he kili kakato ʻo e fanga manu lalata hangē ko e fanga kiʻi ʻuhikiʻi kosí pe fanga kosi lalahí. Ke ngaohi ha hina kiliʻimanu, ko e ʻulu mo e vaʻe ʻo e manu ʻoku maté naʻe tuʻusi ia pea ko e ʻangaʻangá naʻe fohi fakalelei ke ʻoua naʻa mahae ʻa e keté. Naʻe ngaohi leva ʻa e kilí ko ha leta pea naʻe tuituiʻi takai ia tuku kehe pē ʻa e kia pe ko e vaʻe ʻo ha monumanu, ʻa ia naʻe tuku fakaava pē ia ke hoko ko e ngutuʻi hiná. Ko e ava ko ení naʻe lava ke tāpuniʻaki ia ha ʻumosi pe haʻiʻaki ha afo.
ʻI he ʻalu ʻa e taimí ʻe hoko ai ʻa e kilí ʻo fefeka pea ʻikai ke toe fano. Ko ia ai, ko e ngaahi hina uaine kiliʻimanu motuʻá, naʻe ʻikai feʻunga ia ke tauhi ai ha uaine foʻou, ʻa ia ʻoku kei hokohoko atu ʻa ʻene tupú. Ko e tupu ko iá ʻoku ngalingali ʻe mahae ai ʻa e leta fefeka ʻo e kiliʻimanu motuʻá. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e kiliʻimanu foʻoú, naʻe fano ange ia pea lava ke ne matuʻuaki ʻa e teke ʻoku fakatupunga ʻi he hokohoko atu ʻa e tupu ʻa e uaine foʻoú. ʻI he ʻuhinga ko ení, naʻe fakahaaʻi ai ʻe Sīsū ha moʻoniʻi meʻa naʻe ʻilolahia ʻi hono taimí. Naʻá ne lea fekauʻaki mo e meʻa ʻe hoko kapau ʻe ʻutu ʻe ha taha ha uaine foʻou ʻi he ngaahi hina motuʻá: “ʻE hae ʻa e ngaahi hina ʻe he uaine foʻou, pea mahua ai ʻa e uaine ia, pea maumau mo e ngaahi hina [pe kiliʻimanu]. Ka ko hono tāu ke ʻutu ha uaine foʻou ki ha ngaahi hina foʻou.”—Luke 5:37, 38.
Ko hai ʻa e “kau Tamate fufū” naʻe lave ki ai ʻi he fekauʻaki mo hono puke ʻo Paula ʻe he kau Lomá?
▪ Fakatatau ki he fakamatala ʻi he tohi Ngāué, lolotonga ha maveuveu ʻi he temipale ʻi Selusalemá, naʻe ʻave ai ʻe ha komanitā ʻo e kau tau Lomá ʻa e ʻapositolo ko Paulá ʻo tauhi fakalao, ʻi he tui ko e taki ia ʻo ha kulupu angatuʻu ʻo e “kau Tamate fufū ʻe toko fa afe.” (Ngāue 21:30-38) Ko e hā e meʻa ʻoku ʻiloʻi fekauʻaki mo e kau tangata tāmate fakafufū ko ení?
Ko e foʻi lea faka-Kalisi ki he “kau Tamate fufū” ko e haʻu ia mei he foʻi lea faka-Latina ko e sicarii, ʻa ia ʻoku ʻuhingá ko e “faʻahinga ʻoku nau ngāueʻaki ʻa e sica,” pe hele fufū. ʻOku fakamatala ʻa e faihisitōlia ko Feleviasi Siosifasi ʻi he ʻuluaki senitulí ʻo pehē, ko e Sicarii ko ha kulupu ia ʻo e kau mamahiʻi-fonua Siu tōtuʻa, ko e ngaahi fili kinautolu he taimi kotoa pē ʻo e kau Lomá, ʻa ia naʻa nau kau ʻi he ngaahi tāmate fakapolitikale naʻe fokotuʻutuʻu.
ʻOku fakamatalaʻi ʻe Siosifasi naʻe hanga ʻe he kau Sicarii ʻo “tāmateʻi ʻa e kau tangatá ʻi he taimi ʻahó, pea ʻi he loto koló; naʻa nau fai eni tautefito ʻi he ngaahi kātoangá, ʻi he taimi naʻa nau ʻi he lotolotonga ai ʻo e fuʻu kakaí, pea naʻa nau fūfuuʻi ʻenau ngaahi hele fufuú ʻi honau valá, ʻa ia naʻa nau hokaʻi ʻaki ʻa e faʻahinga ko ia ko honau filí.” ʻI he taimi naʻe tō ai ki lalo ʻo mate ʻa e faʻahinga naʻa nau maʻukoviá, naʻe fakangalingali ʻita ʻa e kau Sicarii ʻi he tāmaté pea nau hao ai mei hono ʻiloʻi ko kinautolú. ʻOku hoko atu ʻa Siosifasi ʻo pehē naʻe fakahoko ki mui ʻe he kau Sicarii ha tafaʻaki mahuʻinga ʻi he angatuʻu ʻa e kau Siú ki Loma ʻi he 66-70 T.S. Ko ia ai, ko e komanitā Lomá naʻá ne hohaʻa ʻi hano tauhi fakalao ha tokotaha ko ha taki tokua ʻo ha kulupu pehē.
[Fakatātā ʻi he peesi 28]
Ko ha hina kiliʻimanu motuʻa
[Fakatātā ʻi he peesi 28]
Tā valivali ʻo ha tangata tāmate fakafufū