Naʻá Ku Ilifia ki he Maté—ʻOku Ou Fakatatali Eni ki he ‘Moʻui Lahi ʻAupito’
Fakamatala fai ʻe Piero Gatti
NAʻE fakaʻaʻau ha kiʻi ʻuʻulu leʻo siʻi ke leʻo-lahi mo leʻo-lahi ange. Naʻe hoko mai ai ha tatangi ʻa e ngaahi meʻa fakaongo filí ʻo fakatokanga ki he kakaí ke nau toi. Naʻe hoko mai leva e ʻuʻulu ʻa e ngaahi foʻi pomú mo e fakaʻauhá mo ha fuʻu pahū ʻoku pā ai pē nafa e telingá ʻi he hoko e meʻa fakalilifú.
Ko Mīlani ia, ʻĪtali, ʻi he 1943/1944. ʻI he tuʻunga ko ha kiʻi sōtia naʻe ʻave ki ai, naʻe faʻa fekauʻi au ke tānaki e ʻū toetoenga sino naʻe tanumia he ʻū fale fakaū ne pomuʻi mei he ʻataá ʻa ia ne fihia ai e kakaí, kuo maalualu kongokonga honau sinó ʻo ʻikai toe ala ʻiloʻi. Pea naʻe ʻikai ko e mate pē ʻa e niʻihi kehé naʻá ku sio ofi aí. Ko au tonu naʻe mālō pē ʻeku hao he maté. ʻI he ngaahi taimi ko iá naʻá ku lotu ai, ʻo palōmesi kia Sihova kapau te u hao ʻi he tāmate tokolahi ko iá, te u fai hono finangaló.
Matoʻo Atu ʻEku Ilifia ki he Maté
Naʻá ku tupu hake ʻi ha kiʻi kolo naʻe maile ʻe 6 nai (kilomita ʻe 10) mei Como, ʻĪtali, ofi ki he kauʻāfonua Suisalaní. ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku fehangahangai ai mo e mamahi mo e ilifia ki he maté. Naʻe toʻo atu ʻe he fulū faka-Sipeiní hoku tuofāfine ʻe toko ua. Pea ʻi he 1930, heʻeku kei taʻu onó pē, naʻe mālōlō ai ʻeku fineʻeikí, ʻa Luigia. ʻI heʻeku tupu hake ko ha Katoliká, naʻá ku tauhi ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni fakalotú pea maʻu e Misa fakauiké. Ka ʻi he ngaahi taʻu ki mui ai ʻi ha fale kosi ʻikai ko ha fale lotu, naʻe matoʻo atu ʻeku ilifia ki he maté.
ʻI he 1944, naʻe utu ai ʻe he Tau II ʻa Māmaní ha utu-taʻu fakalilifu. Ko e taha au ʻo e laui mano e kau sōtia ʻĪtali ne hola mei he ʻēlia ʻo e taú ki Suisalani ʻa ia naʻe tuʻuʻatā. ʻI heʻemau aʻu atú naʻe ʻave kimautolu ki ha kemi hūfanga kehekehe. Naʻe ʻave au ki ha kemi ofi ki Steinach, ʻi he tokelau-hahake ʻo e fonuá. ʻI aí naʻe ʻomi ai kia kimautolu ha kiʻi tauʻatāina siʻisiʻi. Naʻe fiemaʻu ʻe he tangata kosi ʻulu ʻi Steinach ha tokoni fakataimi ʻi hono fale kosí. Naʻá ku nofo mo ngāue mo ia ʻi ha māhina pē taha, ka naʻe feʻunga ia kia au ke fai ai e fakamaheni ne liliu ai ʻeku moʻuí.
Ko e taha e kau kasitomā ʻa e tangata kosi ʻulú, ko Adolfo Tellini, ko ha ʻĪtali nofo ʻi Suisalani. Ko e taha ia e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Kuo teʻeki te u fanongo au he kulupu ko ení, ʻa ia naʻe ʻikai loko fakaʻohovale ia ʻi he fakakaukau atu naʻe ʻikai laka hake he Kau Fakamoʻoni ʻe toko 150 tupu ʻi he kotoa ʻo ʻĪtalí ʻi he taimi ko iá. Naʻe tala mai ʻe Adolfo kia au fekauʻaki mo e ngaahi moʻoni fakaofo Fakatohitapú, ngaahi talaʻofa ʻo e melinó mo e ‘moʻui lahi ʻaupito.’ (Sione 10:10; Fkh. 21:3, 4) Naʻá ku toʻoa ʻi he pōpoaki ko ia ʻo ha kahaʻu ʻikai ha tau mo ha mate. ʻI he kemi hūfangá, naʻá ku vahevahe atu ai e ʻamanaki ko ení ki ha toe kiʻi talavou ʻĪtali ʻe taha, ko Giuseppe Tubini, pea naʻe toe maongo kiate ia foki. ʻE ʻaʻahi mai maʻu pē ʻa Adolfo mo ha Kau Fakamoʻoni kehe kia kimautolu ʻi he kemí he taimi ki he taimi.
Naʻe ʻave au ʻe Adolfo ki Arbon, ko e maile nai ʻe ono (kilomita ʻe 10) mei Steinach, ʻa ia naʻe fai ai e ngaahi fakataha ʻa ha kiʻi kulupu ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻi he lea faka-ʻĪtalí. Naʻá ku mālieʻia ʻaupito he meʻa naʻá ku fanongo aí he ʻi he uike hokó naʻá ku lue pē ki ai. Ki mui ai, naʻá ku maʻu ha ʻasemipilī ʻa e Kau Fakamoʻoní ʻi ha holo fakataha-lahi ʻi Zurich. Naʻá ku mātuʻaki moʻutāfuʻua ʻi ha faiva silaiti fekauʻaki mo e fakaʻauha e ngaahi kemí, ʻo hā ai e ngaahi fokotuʻunga ʻangaʻanga. Naʻá ku ʻilo ai kuo mate fakamaʻata ʻa e Kau Fakamoʻoni Siamane tokolahi koeʻuhi ko ʻenau tuí. ʻI he ʻasemipilī ko iá naʻá ku fetaulaki ai mo Maria Pizzato. Koeʻuhi ko ʻene ngaahi ngāue ʻi he tuʻunga ko ha Fakamoʻoní, naʻe tautea ngāue pōpula ai ia ki he taʻu ʻe 11 ʻe he ngaahi mafai Fāsisi ʻĪtalí.
ʻI he ʻosi e taú, naʻá ku foki ki ʻĪtali ʻo kau ʻi ha kiʻi fakatahaʻanga ʻi Como. Kuo teʻeki te u maʻu ha ako Tohi Tapu fokotuʻutuʻu maau, ka ne u maʻu lelei ʻi hoku ʻatamaí e ngaahi moʻoni tefitó. Naʻe toe kau foki mo Maria Pizzato ki he fakatahaʻanga ko iá. Naʻá ne talanoa mai kiate au fekauʻaki mo e fiemaʻu ʻo e papitaiso faka-Kalisitiané peá ne fakaafeʻi au ke u ʻaʻahi kia Marcello Martinelli, ʻa ia naʻá ne nofo ʻi Castione Andevenno, he vahefonua ʻo Sondrio. Ko Marcello ko ha tokoua pani faitōnunga kuo tautea ia ʻe he puleʻanga fakatikitató ki he taʻu ʻe 11. Naʻe pau ke u ʻaka pasikala he maile ʻe 50 (kilomita ʻe 80) ke ʻaʻahi ki ai.
Naʻe ngāueʻaki ʻe Marcello ʻa e Tohi Tapú ke fakamatalaʻi e ngaahi fiemaʻu ki he papitaisó, hili iá naʻe fai ʻema lotu peá ma ō leva ki he vaitafe Adda, ʻa ia naʻe papitaiso ai au. Ko Sepitema ia ʻo e 1946. Ko e ʻaho makehe moʻoni ia! Naʻá ku fuʻu fiefia ʻaupito fekauʻaki mo ʻeku fili ke tauhi kia Sihova pea maʻu he taimí ni ha ʻamanaki mālohi ki he kahaʻú he ʻi heʻene aʻu ki he efiafí, naʻe ʻikai ke u fakatokangaʻi ʻe au kuó u ʻaka he maile ʻe 100 (kilomita ʻe 160) he ʻaho ko iá!
ʻI Mē 1947, ko e ʻuluaki ʻasemipilī hili ʻa e taú ʻi ʻĪtalí naʻe fai ia ʻi Mīlani. Naʻe maʻu fakataha ai ʻa e toko 700 nai, kau ai e tokolahi ʻo e faʻahinga kuo nau hao mai ʻi he fakatanga faka-Fāsisí. Ka naʻe hoko ha meʻa kiʻi ngali kehe he ʻasemipilī ko ení. Ko Giuseppe Tubini, ʻa ia ne u faifakamoʻoni ki ai he kemi hūfangá, naʻá ne fai e malanga papitaisó—hili iá naʻe papitaiso tonu ia!
ʻI he ʻasemipilī ko iá, naʻá ku maʻu ai e monū ʻo e feʻiloaki mo Tokoua Nathan Knorr, mei he Pēteli Brooklyn. Naʻá ne fakalototoʻaʻi ʻa Giuseppe mo au ke ngāueʻaki ʻema moʻuí he ngāue ki he ʻOtuá. Naʻá ku fakapapauʻi ai te u kamata ngāue taimi-kakato ʻi loto ʻi ha māhina ʻe taha. ʻI heʻeku aʻu ki ʻapí, naʻá ku tala ki hoku fāmilí ʻa e fili kuó u faí, pea naʻa nau feinga kotoa ke fakalotoʻi au ke tuku. Neongo ia, naʻe ʻosi pau ʻeku fakakaukau ʻaku. Ko ia hili ha māhina ʻe taha mei ai, naʻá ku kamata ʻeku ngāue he Pēteli ʻi Mīlani. Ko e misinale ʻe toko fā naʻe ngāue aí: Ko Giuseppe (Joseph) Romano mo hono uaifí, Angelina; Carlo Benanti mo hono uaifí, Costanza. Ko e mēmipa hono nima ʻo e fāmilí ko Giuseppe Tubini, ʻa ia naʻá ne toki kau mai mo kinautolu, pea ko au hono onó.
Hili ha māhina ʻe taha he Pētelí, naʻe fakanofo au ko ha ʻovasia sēketi—ko e fuofua tokotaha fanauʻi ʻĪtali ʻi he fonuá. Ko Tokoua George Fredianelli, ʻa e fuofua misinale ke haʻu ki ʻĪtali mei ʻAmelika he 1946, naʻe ʻosi ʻi he ngāue fefonongaʻakí ia. Naʻá ne akoʻi au ʻi ha ngaahi uike siʻi, peá u toki mavahe atu leva ʻiate au pē ki he fononga ko ení. ʻOku ou manatuʻi tautefito ki he ʻuluaki fakatahaʻanga naʻá ku ʻaʻahi ki aí—ʻa Faenza. Fakakaukau atu angé! ʻI heʻene aʻu mai ki he taimi ko iá kuo teʻeki ai ʻaupito ke u fai ʻe au ha malanga ki ha fakatahaʻanga! Neongo ia, naʻá ku fakalototoʻaʻi e faʻahinga naʻe maʻu fakatahá, kau ai e kau talavou tokolahi, ke fakakaukau fekauʻaki mo e kau ki he ngāue fakafaifekau taimi-kakató. Ki mui ai, naʻe maʻu ʻe he niʻihi ʻo e kau talavou ko iá ha vāhenga-ngāue ʻo e fatongia lahi he malaʻe ngāue ʻĪtalí.
Kuó u kamata ha moʻui fakafiefia he tuʻunga ko ha ʻovasia fefonongaʻaki. Ko ha moʻui ia ʻo e ngaahi meʻa fakaʻohovale, ngaahi fengaʻunuʻaki, ngaahi pole, mo e fiefia, pea mo e moʻui ʻa ia naʻá ku maʻu ai e ʻofa lahi mei he siʻi fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné.
Tuʻunga Fakalotu ʻi ʻĪtali Hili e Taú
Tuku ke u tala atu ha meʻa fekauʻaki mo e tuʻunga fakalotu ʻi ʻĪtali he taimi ko iá. Naʻe pule ʻa e Siasi Katoliká taʻetoepoleʻi. Neongo naʻe kamata ke ngāue ha konisitūtone foʻou he 1948, naʻe toki fai e tangi fekauʻaki mo e taʻofi ʻe he ngaahi lao Fāsisí ʻa e Kau Fakamoʻoní mei he malanga tauʻatāiná ʻi he 1956. Tuʻunga ʻi ha ola e tenge mei he haʻa faifekaú, naʻe faʻa fakahohaʻasi ai e ngaahi ʻasemipilī sēketí. Ka ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻe mātuʻaki taʻelava ai e ngaahi feinga ʻa e haʻa faifekaú, ʻa ia naʻe hoko ‘he 1948 ʻi Sulmona, ko ha kiʻi kolo he vahe-loto ʻo ʻĪtalí.
Naʻe fai e ʻasemipilií ʻi ha fale faiva. ʻI he pongipongi Sāpaté, ko au naʻe seá, pea ko Giuseppe Romano naʻá ne fai e malanga maʻá e kakaí. Naʻe faufaua e kau fanongo maʻá e ngaahi ʻaho ko iá. ʻI ha taimi naʻe ʻikai ke aʻu ai e kau malangá ki he toko 500 he fonuá kotoa, naʻe feʻefiʻefihi ha kakai ʻe toko 2,000 he fale faivá. ʻI he ngataʻanga e malangá, naʻe puna ai ki he funga siteisí ha kiʻi talavou, ko e fakahinohinoʻi ʻe ha ongo faifekau naʻá na ʻi he kau fanongó. ʻI he taumuʻa ke fakatupu ha maveuveu, naʻá ne kamata ke kaikaila leʻo-lahi. Naʻá ku tala ange leva ki ai, “Kapau ʻoku ʻi ai ha meʻa ʻokú ke fie lea ki ai, totongi ha holo, peá ke leaʻaki leva ha meʻa pē ʻokú ke loto ki ai.” Naʻe ʻikai ha tokanga atu kiate ia e kakaí pea naʻe puli hifo ai pē hono leʻó ʻi hono fakahāhaaʻi ʻe he kakaí ʻenau taʻefiemālié. ʻI he meʻá ni, naʻe puna hifo e kiʻi talavoú mei he siteisí ʻo pulia ʻosi.
ʻI he ngaahi ʻaho ko iá, ko e fefonongaʻakí ko ha fononga lahi ʻaupito. Naʻá ku faʻa luelue he taimi ʻe niʻihi mei he fakatahaʻanga ʻe taha ki he hokó, heka heʻeku pasikalá, fononga ʻi he ngaahi pasi fengataliaki mo feʻefiʻefihi, pe ʻalu lēlue. ʻI he taimi ʻe niʻihi, ko hoku ngaahi nofoʻangá ko ha fale hoosi pe ha fale meʻangāue. Ko e toki ʻosi atu pē ia ʻa e taú, pea ko e tokolahi taha ʻo e kau ʻĪtalí naʻa nau masiva. Naʻe tokosiʻi pē e fanga tokouá, pea naʻe ʻikai haʻanau maʻuʻanga moʻui. Ko e moʻui he ngāue ʻa Sihová naʻe kei fakafiefia ai pē.
Akoʻi ʻi Kiliati
ʻI he 1950, naʻe fakaafeʻi ai ʻa Giuseppe Tubini mo au ke kau ki he kalasi hono 16 ʻo e akoʻanga misinale ʻo Kiliatí. Mei he kamataʻangá pē, naʻá ku fakatokangaʻi ai e faingataʻa kia au ke ako ʻa e lea faka-Pilitāniá. Naʻá ku feinga hoku lelei tahá, ka naʻe kei hoko pē ia ko e pole moʻoni. Naʻe pau ke mau lau kakato ʻa e Tohi Tapú he lea faka-Pilitāniá. Ke lavaʻi ení, naʻá ku faʻa liʻaki ʻe au e kai hoʻataá ke ʻahiʻahiʻi leʻo-lahi ʻeku lautohí. Naʻe faai mai pē, naʻe hoko hoku taimi ke fai ai ha malanga. ʻOku ou manatuʻi e lau ʻa e faiakó ʻo hangē pē ia ko ʻaneafí, “Ko hoʻo ngaahi lea mo fakatātaá mo hoʻo faivelengá ʻoku lelei ʻaupito, ka ko hoʻo lea faka-Pilitāniá naʻe mātuʻaki taʻemahino ʻaupito!” Neongo e meʻá ni, naʻá ku malava pē ke fakakakato lelei ʻa e kōsí. Hili iá, naʻe toe vaheʻi ʻa Giuseppe mo au ki ʻĪtali. ʻI he toe ako, naʻá ma fakatou mateuteu lelei ange ai ke tauhi e fanga tokouá.
ʻI he 1955, naʻá ku mali ai mo Lidia, ʻa ia ko hono malanga papitaisó naʻá ku fai ʻi he taʻu ʻe fitu ki muʻá. Ko ʻene tamaí, ʻa Domenico, ko ha tokoua ʻofeina kuó ne malava ke tokoniʻi ʻene fānau kotoa ʻe toko fitú ke tali e moʻoní neongo hono fakatangaʻi ia ʻe he puleʻanga Fāsisí mo tautea fakaheeʻi he taʻu ʻe tolu. Ko Lidia foki naʻe hoko ko ha tokotaha faitau moʻoni maʻá e moʻoní. Naʻá ne fehangahangai mo e keisi fakaefakamaau ʻe tolu ki muʻa ia ke faifai ange pea tali fakalao ki mautolu ke malanga mei he fale ki he falé. ʻI he ʻosi e taʻu ʻe ono ʻema malí, naʻe fāʻeleʻi ai homa ʻuluaki fohá, ʻa Beniamino. ʻI he 1972 naʻe toe ʻi ai homa foha ʻe taha, ko Marco. ʻOku ou fiefia he ko kinaua fakatouʻosi pea pehē ki hona ongo fāmilí ʻoku nau tauhi faivelenga kia Sihova.
Nofoʻaki Longomoʻui he Ngāue ʻa Sihová
Lolotonga ʻeku moʻui fiefia hono tauhi ʻa e niʻihi kehé, kuó u maʻu ai ha hokosia fakangalongataʻa lahi. Ko e fakatātaá, ʻi he konga ki muʻa ʻo e 1980, ko ʻeku tamai-ʻi-he-fonó naʻe faitohi ki he palesiteni ʻĪtali he ʻaho ko iá, ko Sandro Pertini. Lolotonga e pule fakatikitato faka-Fāsisí, naʻe fakaheeʻi fakatouʻosi kinaua ki he motu ko Ventotene, ʻa ia naʻe tauhi ai e ngaahi fili naʻe ʻiloʻi ʻe he puleʻangá. Naʻe kole ai heʻeku tamai-ʻi-he-fonó ha fakaʻekeʻeke pea mo e taumuʻa ke ʻoatu ha fakamoʻoni ki he palesitení. ʻI he taimi naʻe tali ai ʻene kolé, naʻá ku ʻalu fakataha mo ia, pea naʻe talitali māfana kimaua—ko e meʻa naʻe ʻikai te ma anga ki ai. Naʻe fakafeʻiloaki māfana mai e palesitení ki heʻeku tamai-ʻi-he-fonó ʻaki ha fāʻofua. Pea mau talanoa leva fekauʻaki mo ʻema tuí pea ʻoange kiate ia ha ʻū tohi ʻe niʻihi.
ʻI he 1991, hili ia e taʻu ʻe 44 ko ha ʻovasia fefonongaʻakí, naʻá ku mavahe mei he ngāue sēketí, ʻa ia kuó u ʻaʻahi ai ki he fakatahaʻanga kotoa ʻi ʻĪtalí. ʻI he taʻu ʻe fā hoko maí, naʻá ku ngāue ai ko ha ʻovasia Holo ʻAsemipilī ʻo aʻu ki ha taimi naʻe pau ai ke fakamaʻamaʻa ʻeku ngāué koeʻuhi ko ha puke lahi. Kae kehe, kuó u fakamālō ki he ʻofa maʻataʻatā ʻa Sihová, ʻoku ou kei ʻi he ngāue taimi-kakató ai. ʻOku ou feinga ke fai hoku lelei tahá ke malangaʻi mo akoʻi ʻa e ongoongo leleí, pea ʻoku ou lolotonga fakahoko ha ngaahi ako Tohi Tapu ʻe niʻihi. ʻOku kei tala mai pē ʻe he fanga tokouá ʻi he taimi ʻoku ou fai ai ʻa e ngaahi malangá, ʻoku ou maʻu ha faivelenga “loto-vela.” ʻOku ou fakamālō kia Sihova kuo ʻikai holo hoku mālohí heʻeku fakaʻaʻau ke motuʻá.
ʻI he tuʻunga ko ha talavoú, naʻe mātuʻaki puleʻi au ʻe he ilifia ki he maté, ka ʻi hono maʻu e ʻilo totonu ʻo e Tohi Tapú kuo ʻomai ai kia au ha ʻamanaki papau ʻo e moʻui taʻengatá—ko e moʻui “ʻo lahi ʻaupito,” hangē ko hono ui ia ʻe Sīsuú. (Sione 10:10) Ko e meʻa ia ʻoku ou hanga atu ki ai he taimi ní—ko ha moʻui kakato ʻi he melino, malu, mo e fiefia, fakataha mo e ngaahi tāpuaki lahi meia Sihova. ʻOfa ke ʻave ʻa e lāngilangi kotoa pē ki hotau Tokotaha-Fakatupu ʻofá, ʻa ia ko hono huafá ʻoku tau maʻu ai e monū ʻo hono fatakí.—Sāme 83:18.
[Mape ʻi he peesi 22, 23]
(Ki he fakamatala kakato, sio ki he tohí)
SUISALANI
BERN
Zurich
Arbon
Steinach
ʻĪTALI
LOMA
Como
Mīlani
Vaitafe Adda
Castione Andevenno
Faenza
Sulmona
Ventotene
[Fakatātā ʻi he peesi 22]
Ko ʻema fononga ki Kiliati
[Fakatātā ʻi he peesi 22]
Mo Giuseppe ʻi Kiliati
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
ʻI homa ʻaho malí
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
Ko siʻoku uaifí ʻi hoku tafaʻakí he taʻu ʻe 55 tupu