FEHUʻI MEI HE KAU LAUTOHÍ
Ko hai ʻa e “ngaahi foha ʻo e ʻOtua” naʻe lave ki ai ʻi he Sēnesi 6:2, 4 ʻa ia naʻa nau moʻui ki muʻa ʻi he Lōmakí?
ʻOku pehē ʻe he fakamoʻoní ko e kupuʻi lea ko ení ʻoku lave ia ki he ngaahi foha laumālie ʻo e ʻOtuá. Ka ko e hā ʻa e fakamoʻoní?
ʻOku pehē ʻi he veesi ko iá: “Naʻe sio ʻe he ngaahi foha ʻo e ʻOtua ki he ngaahi ʻofefine ʻo e Tangata ʻoku nau hoihoifua; pea nau hanga ʻo mali mo ha niʻihi, ʻa ia pe naʻa nau loto ki ai.”—Sēn. 6:2.
ʻI he Ngaahi Konga Tohi Tapu Faka-Hepeluú, ko e kupuʻi lea “ngaahi foha ʻo e ʻOtua” ʻoku hā ia ʻi he Sēnesi 6:2, 4; Siope 1:6; 2:1; 38:7; mo e Saame 89:6. Ko e hā ʻoku fakahaaʻi ʻe he ngaahi konga tohi ko iá fekauʻaki mo e ‘ngaahi foha ko eni ʻo e ʻOtuá’?
Ko e “ngaahi foha ʻo e ʻOtua” ʻa ia ʻoku tau lau ʻi he Siope 1:6 naʻe hā mahino ko e ngaahi meʻamoʻui laumālie ia naʻa nau fakatahataha ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá. ʻI honau haʻohaʻongá naʻe ʻi ai ʻa Sētane, ʻa ia naʻá ne “ʻalu fano ʻi mamani.” (Siope 1:7; 2:1, 2) ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻi he Siope 38:4-7, ʻoku tau lau ai fekauʻaki mo e “ngaahi foha ʻo e ʻOtua” ʻoku nau “hiki mavava” ʻi he taimi naʻe hanga ai ʻe he ʻOtuá ʻo ‘fakatoka ʻa e maka tuliki’ ʻo e māmaní. Kuo pau pē ko e ngaahi foha fakaeʻāngelo kinautolu, he naʻe teʻeki ai ke fakatupu ʻa e tangatá. Ko e “gaahi foha” ʻo e ʻOtuá ʻoku lave ki ai ʻi he Saame 89:6 ʻoku pau pē ko e ngaahi meʻamoʻui laumālie naʻa nau ʻi hēvani mo e ʻOtuá, ʻo ʻikai ko e tangata.
Ko hai leva ʻa e “ngaahi foha ʻo e ʻOtua” naʻe lave ki ai ʻa e fakamatala ʻi he Sēnesi 6:2, 4? ʻI he fehoanaki mo e ngaahi moʻoni Fakatohitapu ki muʻá, ʻoku tonu ke fakaʻosiʻaki ʻoku lave ʻa e fakamatalá ki he ngaahi foha laumālie ʻo e ʻOtuá ʻa ia naʻa nau haʻu ki he māmaní.
ʻOku faingataʻa ki he niʻihi ke nau tali ʻoku mahuʻingaʻia nai ʻa e kau ʻāngeló ʻi he ngaahi vā fakaefehokotaki fakasinó. Ko e lea ʻa Sīsū naʻe lēkooti ʻi he Mātiu 22:30 ʻoku fakahaaʻi ai ko e malí mo e fehokotaki fakasinó ʻoku ʻikai fai ia ʻi hēvani. Neongo ia, ko e kau ʻāngeló naʻa nau liliu sino fakaetangata ʻi he taimi ʻe niʻihi, naʻe aʻu ʻo nau kai mo inu mo e tangatá. (Sēn. 18:1-8; 19:1-3) Ko ia ai, ʻoku ʻuhinga lelei ke fakaʻosiʻaki ʻi heʻenau liliu sino peheé, ʻe malava ke nau fehokotaki fakasino ai mo e kakai fefiné.
ʻOku ʻi ai ʻa e ngaahi ʻuhinga makatuʻunga Fakatohitapu ke tui ai naʻe fai pehē ha niʻihi ʻo e kau ʻāngeló. ʻOku fakahoa ʻe he Sute 6, 7 ʻa e angahala ʻa e kakai ʻo Sōtomá ʻa ia naʻa nau tuli ki he ngaahi holi fakakakano taʻefakanatulá, ki he “kau ʻāngelo naʻe ʻikai te nau tauhi ʻa e muʻaki tuʻunga naʻe ʻonautolú ka nau liʻaki honau nofoʻanga totonú.” Naʻe fakatou faitatau ʻa e kau ʻāngelo ko iá mo e kau Sōtomá ʻi heʻenau “tuku atu foki mo kinautolu ki he ʻulungaanga taʻetaau mātuʻaki pango mo tuli ki he ngaahi holi fakakakano taʻefakanatula.” Ko ha fakamatala meimei tatau ʻi he 1 Pita 3:19, 20 ʻoku fakahoa ai ʻa e kau ʻāngelo talangataʻá ki he “ngaahi ʻaho ʻo Noá.” (2 Pita 2:4, 5) Ko ia ai, ko e ʻalunga talangataʻa naʻe fai ʻe he kau ʻāngelo ʻi he ʻaho ʻo Noá ʻe lava ke fakahoa ia ki he angahala ʻa Sōtoma mo Komolá.
Ko ha fakamulituku pehē ʻoku ʻuhinga lelei ia ʻi he taimi ʻoku tau ʻiloʻi ai ko e “ngaahi foha ʻo e ʻOtua” naʻe lave ki ai ʻi he Sēnesi 6:2, 4 ko e kau ʻāngelo ia naʻa nau liliu sino pea fehokotaki fakasino taʻetaau mo e kakai fefiné.
ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú ko Sīsuú naʻe “malanga ki he ngaahi laumālie nofo pilīsone.” (1 Pita 3:19) ʻOku ʻuhinga eni ki he hā?
ʻOku fakamatalaʻi ʻe he ʻapositolo ko Pitá ʻa e ngaahi laumālie ko ení ko e faʻahinga ia “naʻa nau talangataʻa ki muʻa ʻi he taimi naʻe tatali anga-kātaki ai ʻa e ʻOtuá ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Noá.” (1 Pita 3:20) ʻOku hā mahino, naʻe lave ʻa Pita ki he ngaahi meʻamoʻui laumālie ʻa ia naʻa nau fili ke kau ʻi he angatuʻu mo Sētané. ʻOku lave ʻa Sute ki he kau ʻāngelo ʻa ia “naʻe ʻikai te nau tauhi ʻa e muʻaki tuʻunga naʻe ʻonautolú ka nau liʻaki honau nofoʻanga totonú,” ʻo pehē ko e ʻOtuá “kuó ne tuku tauhi kinautolu ʻi he ngaahi haʻi taʻengata ʻi he fakapoʻuli matolu ki he fakamaau ʻo e ʻaho lahí.”—Sute 6.
ʻI he founga fē naʻe talangataʻa ai ʻa e ngaahi meʻamoʻui laumālie ʻi he ʻaho ʻo Noá? Ki muʻa ʻi he Lōmakí, naʻe liliu sino fakaetangata ai ʻa e ngaahi laumālie fulikivanu ko ení—ʻa e meʻa naʻe ʻikai ke fakataumuʻa kia kinautolu ʻe he ʻOtuá. (Sēn. 6:2, 4) ʻIkai ko ia pē, ko e kau ʻāngelo ko ia naʻa nau fehokotaki fakasino mo e kakai fefiné naʻa nau tōʻonga taʻefakanatula. Naʻe ʻikai ke fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi meʻamoʻui laumālié ke nau kau ʻi he fehokotaki fakasino mo e kakai fefiné. (Sēn. 5:2) Ko e kau ʻāngelo fulikivanu talangataʻa ko ení ʻe fakaʻauha kinautolu ʻi he taimi kotofa ʻa e ʻOtuá. ʻI he taimi ní, hangē ko ia ko e fakamatala ʻa Suté, ʻoku nau ʻi ha tuʻunga ʻo e “fakapoʻuli matolu”—ko ha pilīsone fakalaumālie, hangē ko e laú.
ʻI he taimi fē pea naʻe anga-fēfē ʻa e malanga ʻa Sīsū “ki he ngaahi laumālie nofo pilīsone” ko ení? ʻOku tohi ʻa Pita naʻe hoko eni hili hono ‘fakamoʻui hake ʻa Sīsū ʻi he laumālié.’ (1 Pita 3:18, 19) Fakatokangaʻi foki, ʻoku pehē ʻe Pita naʻe “malanga” ʻa Sīsū. Ko hono ngāueʻaki ʻe Pita ʻa e fakaʻilonga taimi kuo ʻosí ʻoku fakahaaʻi ai ko e malangá naʻe hoko ia ki muʻa ʻi hono hiki ʻe Pita ʻene ʻuluaki tohí. ʻOku hā ngali leva, ʻi ha taimi pē hili ʻene toetuʻú, naʻe fanongonongo ai ʻe Sīsū ki he ngaahi meʻamoʻui laumālié fekauʻaki mo e tautea totonu fakaʻaufuli ʻoku teu ke nau maʻú. Naʻe ʻikai ko ha malanga ia naʻe ʻoange ai ha ʻamanaki kia kinautolu. Ko ha malanga ia fekauʻaki mo ha tautea. (Siona 1:1, 2) ʻI hono fakahaaʻi pē ʻe Sīsū ʻene tui mo e mateaki ʻo aʻu ki he mate pea toetuʻú—ʻo fakamoʻoniʻi ai naʻe ʻikai ha mafai moʻoni ʻo e Tēvoló kiate ia—naʻe maʻu ai ʻe Sīsū ʻa e makatuʻunga ke fai ha fanongonongo fakahalaia pehē.—Sione 14:30; 16:8-11.
ʻI he kahaʻú, ʻe haʻi ai ʻe Sīsū pea lī ki he luo taʻehanotakelé fakatouʻosi ʻa Sētane mo e kau ʻāngelo ko iá. (Luke 8:30, 31; Fkh. 20:1-3) ʻO ka toki aʻu ki he taimi ko iá, ko e ngaahi laumālie talangataʻa ko ení ʻoku nau ʻi ha tuʻunga ʻo e fakapoʻuli matolu fakalaumālie, pea ʻoku pau honau fakaʻauha fakaʻosí.—Fkh. 20:7-10.