ʻOku Totonu ke Liliu Hoʻo Fakakaukaú?
ʻOKU fili ha kulupu ʻo e kau talavou Fakamoʻoni ke ʻalu ʻo sio faiva. ʻOku talanoa ki ai ʻa e tokotaha kotoa ʻi he ʻapiakó, ʻo pehē ʻoku lelei ʻaupito. ʻI heʻenau ʻalu ki he fale faivá pea sio ki he fakatātā tuʻuaki ʻo e faivá, ʻoku nau sio ki he ngaahi fuʻu meʻatau mo e kakai fefine ʻoku nau vala taʻetaau. Ko e hā ʻe fai ʻe he kau talavou Fakamoʻoní? Te nau hū ki loto ʻo sio he faivá?
ʻI he ʻaho kotoa pē ʻoku tau fai ʻa e ngaahi fili ʻe lava ke ne ʻai hotau vahaʻangatae mo Sihová ke mālohi ange pe vaivai ange. Te ke fili nai ke fai ha meʻa, ka ʻi he taimi te ke fakakaukau lahi ange ai fekauʻaki mo iá, ʻokú ke liliu hoʻo fakakaukaú pea fili ke fai ha meʻa kehe. ʻOkú ke faʻa fai ha ngaahi fili hala, pe fai ʻa e meʻa totonú?
Taimi ʻOku Totonu Ai ke ʻOua ʻe Liliu Hoʻo Fakakaukaú
ʻOku tau ʻofa lahi kia Sihova ʻo tau fakatapui ʻetau moʻuí kiate ia pea papitaiso. Naʻa tau fai ha palōmesi ke nofoʻaki faitōnunga kiate ia, pea ʻoku tau loto moʻoni ke tauhi ʻa e palōmesi ko iá. Ka ko hotau fili ko Sētane ko e Tēvoló te ne fai ʻa e meʻa kotoa te ne malavá ke maumauʻi ʻetau anga-tonú. (Fkh. 12:17) Naʻa tau fai ha fili ke tauhi mo talangofua kia Sihova. Kapau te tau liliu ʻetau fakakaukaú, ʻe lava ke mole ʻetau moʻuí.
Laka hake ʻi he taʻu ʻe 2,600 kuo maliu atú, naʻe faʻu ʻe he tuʻi Pāpilone ko Nepukanesá ha fuʻu ʻīmisi koula pea tuʻutuʻuni ki he tokotaha kotoa ke lotu ki ai. Ko ha taha pē naʻe fakafisi ʻe lī ia ki ha fōnise afi. Ko Setaleki, Mēsake mo ʻApitenikō ko ha kau talavou naʻa nau lotu kia Sihova pea loto ke fakahōifuaʻi ia. Ko ia naʻa nau fakafisi ke talangofua ki he tuʻí, pea naʻá ne lī kinautolu ki he fōnise afí. Naʻe fakahoko ʻe Sihova ha mana pea fakahaofi ʻenau moʻuí. Ka naʻa nau loto-lelei ke mate kae ʻikai talangataʻa ki he ʻOtuá.—Tan. 3:1-27.
Ki mui ai, naʻe ʻiloʻi ʻe he palōfita ko Tanielá kapau naʻe sio mai ʻa e niʻihi kehé ki heʻene lotu ki he ʻOtuá, ʻe lī ia ki he ʻana ʻo e fanga laioné pea mate fakamamahi. Ka naʻá ne hokohoko atu ke lotu tuʻo tolu he ʻaho. Naʻe ʻikai ke ne liliu ʻene fili ke lotu ki he ʻOtua moʻoní, pea ko hono olá, naʻe fakahaofi ia ʻe Sihova “mei he pesipesi ʻo e fanga laione.”—Tan. 6:1-28.
ʻOku tauhi foki ʻe he kau sevāniti ʻa e ʻOtuá he ʻaho ní ʻenau palōmesi naʻa nau fai kia Sihova ʻi he taimi naʻa nau fakatapui ai ʻenau moʻuí kiate ia. Naʻe fakafisi ha kulupu ʻo e fānau Fakamoʻoni ʻi ʻAfilika ke salute ki ha fakaʻilonga fakafonua ʻi ha kātoanga ʻa e ʻapiakó, pea naʻe fakamanamanaʻi ke tuli kinautolu. Ki mui ai, naʻe talanoa ʻa e minisitā akó ki he fānau ako Fakamoʻoní. Naʻe ʻikai ke nau ilifia, pea naʻa nau fakamatalaʻi anga-fakaʻapaʻapa ʻenau fili ke ʻoua ʻe saluté. Talu mei ai, naʻe ʻikai toe malanga hake ʻa e ʻīsiu ko ení. ʻOku lava ke nau ʻalu ki he akó ʻo ʻikai kei maʻu ʻa e tenge ko ení ke talangataʻa kia Sihova.
Naʻe fehangahangai foki ʻa Joseph mo ha ʻahiʻahi ʻi he taimi naʻe mate fakafokifā ai hono uaifí. Naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe he fāmili ʻo Joseph ʻene ngaahi fakaʻamu fekauʻaki mo e ngaahi fokotuʻutuʻu ki he putú. Ka ko e fāmili hono uaifí ʻoku ʻikai ke nau ʻi he moʻoní, pea naʻa nau loto ke fakakau ʻa e ngaahi tōʻonga ʻi he putú ʻa ia ʻoku taʻefakahōifua ki he ʻOtuá. ʻOku pehē ʻe Joseph: “ʻI he taimi naʻe ʻikai ke u fakangaloku aí, naʻa nau feinga ke tākiekina ʻeku fānaú, ʻa ia naʻa nau hanganaki tuʻumaʻu. Naʻe toe feinga ʻa e ngaahi kāingá ke fokotuʻutuʻu ha ʻāpō ʻi hoku ʻapí ʻo hangē ko e anga fakafonuá, ka naʻá ku tala ange kapau te nau vilitaki ke fai ha ʻāpō, heʻikai fai ia ʻi hoku ʻapí. Naʻa nau ʻiloʻi ko ha ʻāpō heʻikai fehoanaki ia mo ʻeku ngaahi tuí pe ko ia naʻe maʻu ʻe hoku uaifí, ko ia hili ha lāulea lahi naʻa nau fai ia ʻi ha feituʻu kehe.
“Lolotonga ʻa e taimi faingataʻa ko eni ʻo e mamahí, naʻá ku kōlenga ʻa e tokoni ʻa Sihová koeʻuhí ke ʻoua ʻe maumauʻi ʻe homau fāmilí ʻene ngaahi laó. Naʻá ne fanongo mai ki heʻeku lotú pea tokoniʻi kimautolu ke nofoʻaki tuʻumaʻu neongo ʻa e tengé.” Naʻe ʻikai ʻaupito fakakaukau ʻa Joseph mo ʻene fānaú ke liliu ʻenau fili ke talangofua kia Sihová.
Taimi ʻe Fiemaʻu Nai Ai ke Liliu Hoʻo Fakakaukaú
ʻI he taʻu 32, naʻe kole ʻe ha fefine ʻikai ko ha ʻIsileli kia Sīsū ke kapusi ha tēmeniō mei heʻene taʻahiné. Neongo naʻá ne toutou kole kiate ia, naʻe ʻikai ke ne tali ia. Naʻá ne fakamatala ki heʻene kau ākongá: “Naʻe ʻikai fekauʻi mai au ki ha toe faʻahinga ka ki he fanga sipi mole ʻo e fale ʻo ʻIsilelí.” Naʻe ʻikai tuku ʻa e kole ʻa e fefiné, ko ia naʻe pehē ʻe Sīsū kiate ia: “ʻOku ʻikai totonu ke toʻo ʻa e mā ʻa e fānaú ʻo lī ki he fanga kiʻi kulií.” Naʻá ne fakahaaʻi naʻá ne maʻu ʻa e tui lahi, ʻo pehē: “ʻIo, ʻEiki, ka ko hono moʻoní ʻoku kai ʻa e fanga kiʻi kulií mei he momo ʻoku ngangana mei he tēpile ʻa honau ʻeikí.” Naʻe liliu ʻe Sīsū ʻene fakakaukaú pea kapusi ʻa e tēmenioó mei heʻene taʻahiné.—Māt. 15:21-28.
ʻI he loto-lelei ke liliu ʻene fakakaukaú ʻi heʻene feʻungamālié, naʻe faʻifaʻitaki ʻa Sīsū kia Sihova. Ko e fakatātaá, ʻi he taimi naʻe talangataʻa ai ʻa e kau ʻIsilelí kia Sihova ʻi he lotu ki ha kiʻi pulu koulá, naʻá ne fili naʻa nau tuha mo e maté. Ka ʻi he taimi naʻe kōlenga ai ʻa Mōsese ke ʻoua ʻe tāmateʻi kinautolú, naʻe loto-lelei ʻa Sihova ke liliu ʻene fakakaukaú.—ʻEki. 32:7-14.
Hangē ko Sihova mo Sīsuú, naʻe loto-lelei ʻa e ʻapositolo ko Paulá ke liliu ʻene fakakaukaú. ʻI heʻene ʻuluaki fononga fakamisinalé, naʻe liʻaki ia ʻe Maʻake. ʻI he ʻuhingá ni, naʻe ʻikai loto ʻa Paula ke ʻave ʻa Maʻake ʻi haʻane toe fononga pē. Ka ki mui ai ʻoku hā ngali naʻe sio ʻa Paula kuo matuʻotuʻa ʻa Maʻake pea ʻe malava ke ne ʻaonga lahi. Ko ia naʻe pehē ʻe Paula kia Tīmote: “ʻOmi ʻa Maʻake ʻi hoʻo haʻú, he ʻokú ne ʻaonga kiate au ʻi he ngāue fakafaifekaú.”—2 Tīm. 4:11.
Ko e hā ʻoku tau ako mei he ngaahi meʻa kotoa ko ení? Ko Sihova, neongo ʻoku haohaoa, ʻokú ne loto-lelei ke liliu ʻene fakakaukaú koeʻuhí ʻokú ne faimeesi, anga-kātaki mo ʻofa. ʻOku ʻikai ke tau haohaoa, pea ʻoku ʻikai ke tonu maʻu pē ʻetau sio ki he ngaahi meʻá. Ko ia ʻoku ʻi ai ʻa e ʻuhinga lahi ange kia kitautolu ke liliu ʻetau fakakaukaú ʻi ha ngaahi taimi. Ko e fakatātaá, ʻe lava ke liliu ʻetau fakakaukau ki he niʻihi kehé ʻi he taimi ʻoku tau mahinoʻi ange ai honau tuʻungá.
ʻE fiemaʻu nai ʻi he taimi ʻe niʻihi ke liliu ʻa e anga ʻetau fakakaukau fekauʻaki mo e ngaahi taumuʻa fakateokalatí. Te tau ako nai ʻa e Tohi Tapú mo ʻalu ki he ngaahi fakatahá, ka ʻoku tautoloi nai ʻetau papitaisó. Pe te tau malava nai ke tāimuʻa kae toumoua ke kamata. Heʻikai nai loto ha tokoua ke ngāue ko ha sevāniti fakafaifekau pe ko ha mātuʻa ʻi he fakatahaʻangá. (1 Tīm. 3:1) Kuo faifai ange ʻo ke ongoʻi pehē? ʻOkú ke fakakaukau ʻe lava ke ke liliu hoʻo fakakaukaú? ʻOku fakaafeʻi koe ʻe Sihova ke maʻu ʻa e ngaahi monū ko ení pea fiefia ʻi he ngāue ki he ʻOtuá mo e niʻihi kehé.
Ko hono liliu hoʻo fakakaukaú ʻe iku atu ki ha tāpuaki
Ko Ella, ko ha tokotaha Pēteli ʻi ʻAfilika, ʻokú ne pehē: “ʻI heʻeku ʻuluaki haʻu ki Pētelí, naʻe ʻikai ke u ʻiloʻi pe te u nofo fuoloa ai. ʻOku ou maʻu ʻa e holi ke ngāue ʻaufuatō kia Sihova, ka naʻá ku toe ongoʻi vāofi ʻaupito mo hoku fāmilí. ʻI he kamataʻangá, naʻá ku taʻelata moʻoni! Ka, naʻe fakalototoʻaʻi au ʻe hoku kaungālokí, ko ia naʻá ku fili ke nofo. Hili hono fakamoleki ʻa e taʻu ʻe hongofulu ʻi Pēteli, naʻá ku loto ke hokohoko atu ʻi he fuoloa taha ʻe ala lavá ke ngāue maʻa hoku fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ʻaki ʻa e kei nofo ai pē ʻi hoku vāhenga-ngāue ʻi Pētelí.”
Taimi Kuo Pau Ai ke Liliu Hoʻo Fakakaukaú
ʻOku ʻi ai ʻa e ngaahi taimi kuo pau ke liliu fakaʻaufuli ʻetau fakakaukaú. Ko e fakatātaá, naʻe hoko ʻa Keini ʻo meheka koeʻuhi ko hono tokouá pea “ʻita ʻaupito.” Naʻe ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá naʻe teu ke fai ʻe Keini ha meʻa kovi pea naʻá ne fakatokanga kiate ia ke mapuleʻi ʻene ʻitá. Naʻe pehē ʻe he ʻOtuá ko angahala naʻe “ʻi he matapa.” Ka ʻi he ʻikai liliu ʻene fakakaukaú mo e tōʻongá, naʻe tukunoaʻi ʻe Keini ʻa e fakatokanga ʻa e ʻOtuá. Ko e nunuʻa fakamamahí naʻe fakapoongi ʻe Keini hono tokouá!—Sēn. 4:2-8.
Fēfē kapau naʻe liliu ʻe Keini ʻene fakakaukaú?
ʻE lava ke tau ako foki mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Tuʻi ʻŪsaiá. ʻI he kamatá, naʻá ne talangofua mo maʻu ha vahaʻangatae lelei mo Sihova. Ka ko e meʻa fakamamahí, naʻá ne fuʻu hīkisia. Naʻá ne ʻalu ki he temipalé ke tutu ʻinisēnisi, neongo ko e kau taulaʻeikí pē naʻe ʻatā ke nau fai iá. Naʻe fakatokanga ʻa e kau taulaʻeikí kiate ia ke ʻoua te ne fai pehē, ka naʻe ʻikai ke ne liliu ʻene fakakaukaú. Naʻe ‘ʻita’ ʻa ʻŪsaia pea tukunoaʻi ʻenau fakatokangá. Ko ia naʻe taaʻi ia ʻe Sihova ʻaki ʻa e kilia.—2 Kal. 26:3-5, 16-20.
Ko ha fakatātā ʻi onopooni ʻo ha taha naʻe fiemaʻu ke liliu ʻene fakakaukaú ko Joachim, naʻá ne papitaiso ʻi he 1955 ka naʻe tuʻusi ia ʻi he 1978. Laka hake he taʻu ʻe 20 ki mui ai, naʻá ne liliu ʻene fakakaukaú, fakatomala pea foki ki he moʻoní. ʻI he taimi naʻe ʻeke ange ai ʻe ha mātuʻa pe ko e hā naʻá ne tatali ai ʻo fuʻu fuoloá, naʻe pehē ʻe Joachim: “Naʻá ku ʻita mo hīkisia. ʻOku ou fakaʻiseʻisa ʻi heʻeku tatali ʻo fuʻu fuoloá. Lolotonga hono tuʻusi aú, naʻá ku ʻilo naʻe akoʻi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻa e moʻoní.”
ʻOku toe fiemaʻu nai ke liliu ʻetau ngaahi filí mo e ngaahi tōʻongá ʻi he taimi ʻe niʻihi. ʻI he taimi ʻoku tau loto-lelei ai ke fai ení, ʻe hōifua mai ʻa Sihova kiate kitautolu.—Saame 34:8.