KAVEINGA TEFITO | KAU ʻĀNGELÓ—ʻOKU NAU ʻI AI MOʻONI? ʻUHINGA ʻOKU MAHUʻINGA AÍ
ʻOku ʻI Ai ha Kau ʻĀngelo Kovi?
ʻIo, ʻoku ʻi ai ʻa e kau ʻāngelo kovi. Ko ʻenau haʻú mei fē? Manatuʻi naʻe fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngeló fakataha mo e meʻaʻofa ko e tauʻatāina ke filí. ʻI he taimi siʻi hili hono fakatupu ʻa e ʻuluaki tangatá mo e fefiné, ʻa ʻĀtama mo ʻIví, naʻe ngāuehalaʻaki ʻe ha meʻamoʻui laumālie haohaoa ʻa ʻene tauʻatāina ke filí pea kamata ai ʻa e angatuʻu ʻi he māmaní. Naʻá ne lavameʻa ʻi heʻene ʻai ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ke na angatuʻu ki he ʻOtuá. (Sēnesi 3:1-7; Fakahā 12:9) ʻOku ʻikai ke fakahaaʻi pau mai ʻe he Tohi Tapú ʻa e hingoa ʻo e meʻamoʻui laumālie ko ení pe ko hono tuʻunga naʻá ne maʻu ʻi hēvaní ki muʻa ke ne angatuʻú. Ka ʻi he hili ʻene angatuʻú, ʻoku feʻungamālie hono ui ia ʻe he Tohi Tapú ko Sētane, ʻa ia ʻoku ʻuhingá ko e “Tokotaha Fakafepaki,” mo e Tēvolo, ʻoku ʻuhingá ko e “Tokotaha Laukovi Loi.”—Mātiu 4:8-11.
Ko e meʻa fakamamahí, naʻe ʻikai ngata ai ʻa e angatuʻu taʻefakaʻotuá. ʻI he ʻaho ʻo Noá ko ha kau ʻāngelo ʻoku ʻikai fakahaaʻi honau tokolahí naʻa “nau liʻaki honau nofoʻanga totonú” ʻi he fāmili fakahēvani ʻo e ʻOtuá. Naʻa nau ʻalu hifo ki he māmaní pea nau ʻai ha ngaahi sino fakakakano ke tuli ai ki he ʻalunga taʻetaau mo fulikivanu, ʻo nau mavahe ai mei he taumuʻa ʻo ʻenau ʻi aí.—Sute 6; Sēnesi 6:1-4; 1 Pita 3:19, 20.
Ko e hā naʻe hoko ki he kau ʻāngelo fulikivanu ko ení? ʻI hono ʻomai ʻe he ʻOtuá ha fuʻu lōvai ke ne fakamaʻa atu ʻa e māmaní, naʻá nau liliu sino ʻo nau toe foki ki he nofoʻanga laumālié. Kae kehe, naʻe ʻikai fakaʻatā ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngelo kovi ko ení ke nau toe foki ki honau “muʻaki tuʻunga naʻe ʻonautolú.” ʻI hono kehé, naʻá ne taʻofi kinautolu ʻi ha tuʻunga māʻulalo ʻo e “fakapoʻuli matolu [fakalaumālie],” ʻoku ʻiloa ko Tātalusi. (Sute 6; 2 Pita 2:4) Ko e fanga tēmeniō ko ení kuo nau ʻai kinautolu ki he malumalu ʻo e pule ʻa Sētane ko e Tēvoló, “ko e pule ia ʻo e fanga tēmenioó,” ʻa ia “ʻokú ne hanganaki fakapuli mai ko ha ʻāngelo ia ʻo e māmá.”—Mātiu 12:24; 2 Kolinitō 11:14.
ʻOku akoʻi mai ʻe he Tohi Tapú ko e Puleʻanga Faka-Mīsaia ʻo e ʻOtuá, ko ha founga-pule fakahēvani, naʻe fokotuʻu ʻi he 1914.a Hili ʻa e meʻa mahuʻinga ko iá, naʻe lī hifo ʻa Sētane mo e fanga tēmenioó mei hēvani pea taʻofi kinautolu ʻi he feituʻu ʻo e māmaní. Ko e fakautuutu ʻa e fulikivanú mo e ʻulungaanga taʻetāú ʻa ia ʻokú ne fakameleʻi hotau palanité ko ha fakamoʻoni ia ʻo ʻenau tākiekina faisāuni mo fakatupu ʻauhá.—Fakahā 12:9-12.
Kae kehe, ko e tupulaki ʻa e koví mo e tōtuʻa ʻo e fakamālohí ʻokú ne fakapapauʻi ʻoku ofi ʻa e ngataʻanga ʻo ʻenau pule fakamālohí. Kuo vavé ni ke toʻo atu ʻa e ngaahi meʻamoʻui laumālie anga-fakamamahí ni. ʻI he hili ʻa hono puleʻi ʻe he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ha māmani palataisi ʻi he taʻu ʻe 1,000, ko e kau laumālie anga-fulikivanu ko ení ʻe toe ʻoange honau faingamālie fakaʻosi taimi nounou ke tesiʻi ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. Hili iá, ʻe fakaʻauha leva kinautolu ʻo taʻengata.—Mātiu 25:41; Fakahā 20:1-3, 7-10.
a Ki ha fakamatala lahi ange ʻo fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, sio ki he vahe 8 ʻo e tohi Ko e Hā ʻOku Akoʻi Moʻoni ʻe he Tohi Tapú? ko e pulusi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻOku toe ala maʻu ʻi he www.jw.org.