LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w18 ʻOkatopa p. 22-26
  • Falala ki Hotau Taki Longomoʻuí—Ko e Kalaisí

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Falala ki Hotau Taki Longomoʻuí—Ko e Kalaisí
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
  • Lau ‘i he Ko e Taua Leʻo (Ako)
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • TATAKI ʻA E KAKAI ʻA E ʻOTUÁ KI HE FONUA ʻO E TALAʻOFÁ
  • ANGA-FĒFĒ HONO TATAKI ʻE KALAISI ʻA E MUʻAKI KAU KALISITIANÉ?
  • KEI TATAKI ʻE KALAISI ʻENE FAKATAHAʻANGÁ
  • ʻE LAVA FĒFĒ KE TAU POUPOU KI HE FAKAHINOHINO ʻA KALAISÍ?
  • TUI MO FALALA KI HOTAU TAKÍ
  • Meʻa Naʻe Manatuʻi ʻe Siosiuá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2002
  • Ngaahi Meʻa Mahuʻinga mei he Tohi Siosiuá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2004
  • Siosiua 1:9—“Ke Ke Malohi Koe bea Ke Loto Toʻa”
    Fakamatalaʻi ʻo e Ngaahi Konga Tohi Tapú
  • ʻOkú Ne Loto Ke Tau Lavameʻa
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2010
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2018
w18 ʻOkatopa p. 22-26
Tō ‘a Siosiua ki he kelekelé ‘i he‘ene fetaulaki mo e ‘eiki ‘o e kau tau ‘a Sihová

Falala ki Hotau Taki Longomoʻuí​—Ko e Kalaisí

“ʻOku taha pē homou Takí, ko e Kalaisí.”​—MĀT. 23:10.

HIVA: 14, 30

ʻOKÚ KE MANATUʻI?

  • Naʻe anga-fēfē hono tataki ʻe Sihova ʻa hono kakaí ʻi he taimi ʻo Siosiuá?

  • Ko e hā ʻoku tau ako mei he founga ʻo hono tataki ʻe Kalaisi ʻa e muʻaki kau Kalisitiané?

  • Ko e hā ʻoku lava ai ke tau falala kia Kalaisi ʻi hono tuʻunga ko hotau Taki ʻi he ʻaho ní?

1, 2. Ko e hā ʻa e ngāue kāfakafa naʻe maʻu ʻe Siosiua ʻi he hili ʻa e mate ʻa Mōsesé?

NAʻE tala ʻe Sihova kia Siosiua: “Ko Mōsese ko ʻeku sevānití kuo mate. Ko eni ke ke tuʻu hake ʻo kolosi ʻi Sioatani, ʻa koe mo e kakai kotoa ko ení, pea hū atu ki he fonua ʻoku ou foaki kiate kinautolú.” (Sios. 1:1, 2) Ko ha liliu lahi ē kia Siosiua, ʻa ia naʻá ne hoko ko e tauhi ʻo Mōsese ʻi he meimei taʻu ʻe 40!

2 Naʻe tataki ʻe Mōsese ʻa e kau ʻIsilelí ʻi ha taimi mātuʻaki fuoloa, ka ʻi he taimi ko ení ʻe tataki kinautolu ʻe Siosiua. Ko ia naʻá ne fifili nai pe ʻe tali ia ʻe he kakaí ke ne hoko ko honau taki. (Teu. 34:8, 10-12) ʻI he lave ki he Siosiua 1:1, 2, ʻoku pehē ʻi ha tohi maʻuʻanga fakamatala Fakatohitapu ko e taha ʻo e taimi faingataʻa mo fakatuʻutāmaki taha ki ha puleʻanga, ʻi he kuohilí pe ʻi he ʻahó ni, ko e taimi ko ia ʻoku fetongi ai ʻe ha taki ha taki ʻe taha.

3, 4. Naʻe anga-fēfē hono tāpuakiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa Siosiua ʻi heʻene falala kiate iá, pea ko e hā ʻa e fehuʻi ʻe lava ke tau ʻeké?

3 Naʻe ʻi ai ha ʻuhinga lelei ke hohaʻa ai ʻa Siosiua. Ka naʻá ne falala kia Sihova pea vave ke muimui ʻi heʻene ngaahi fakahinohinó. (Sios. 1:9-11) Naʻe tāpuakiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa Siosiua ʻi heʻene falala kiate iá peá ne ngāueʻaki ha ʻāngelo ke ne tataki ʻa Siosiua mo e kau ʻIsilelí. ʻOku mātuʻaki ngalingali ko e ʻāngeló ni ko Folofola ia, ʻa e ʻAlo ʻuluaki fakatupu ʻo e ʻOtuá.​—ʻEki. 23:20-23; Sione 1:1.

4 Naʻe tokoniʻi ʻe Sihova ʻa e puleʻanga ʻIsilelí ke nau feʻunuʻaki lelei ki he ngaahi liliu naʻe hoko ʻi hono fakanofo ʻa Siosiua ko honau taki foʻoú. ʻI hotau ʻahó ni, ʻoku ʻi ai foki mo e ngaahi liliu lalahi ʻoku hoko. Te tau fifili nai, ‘ʻI he hanganaki laka ki muʻa ʻa e kautaha ʻa e ʻOtuá, ʻoku tau maʻu ha ʻuhinga lelei ke falala ai ki hotau Taki kuo fakanofó, ʻa Sīsū?’ (Lau ʻa e Mātiu 23:10.) Ke tali ʻa e fehuʻi ko ení, te tau sivisiviʻi ʻa e founga ʻo hono tataki ʻe Sihova ʻa hono kakaí ʻi he kuohilí lolotonga ha ngaahi taimi ʻo e liliu.

TATAKI ʻA E KAKAI ʻA E ʻOTUÁ KI HE FONUA ʻO E TALAʻOFÁ

5. Ko e hā ʻa e hokosia makehe naʻe maʻu ʻe Siosiua ofi ki Sielikō? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)

5 Hili pē ʻa e kolosi ʻa e kau ʻIsilelí ʻi Sioataní, naʻe maʻu ʻe Siosiua ha hokosia makehe. Naʻá ne fetaulaki mo ha tangata ʻokú ne toʻo ha heletā, ofi ki he kolo ko Sielikoó. Naʻe ʻeke ʻe Siosiua ki he tangatá: “ʻOkú ke kau mo kimautolu pe ko homau ngaahi filí?” Naʻe ʻohovale ʻa Siosiua ʻi hono tala ange ʻe he tangatá ko iá “ko e ʻeiki ʻo e kau tau ʻa Sihová,” ko ha ʻāngelo naʻe mateuteu ke ne maluʻi ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá. (Lau ʻa e Siosiua 5:13-15.) Neongo ʻoku pehē ʻe he fakamatala ʻi ha ngaahi feituʻu ko Sihova naʻe lea hangatonu kia Siosiuá, ʻoku hā ngali naʻe ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ha ʻāngelo ke ne lea maʻana, hangē ko ia naʻá ne faʻa fai ʻi he kuohilí.​—ʻEki. 3:2-4; Sios. 4:1, 15; 5:2, 9; Ngā. 7:38; Kal. 3:19.

6-8. (a) Ko e hā nai naʻe hā ngali faikehe ai ʻa e fakahinohino ʻe niʻihi ʻa e ʻāngeló? (e) ʻOku anga-fēfē ʻetau ʻiloʻi naʻe fakapotopoto ʻa e fakahinohinó pea haʻu ʻi he taimi totonu? (Sio foki ki he fakamatala ʻi lalo.)

6 Naʻe tala ʻe he ʻāngeló kia Siosiua ʻa e meʻa tofu pē naʻe fiemaʻu ke ne fai ke ikunaʻi ʻa Sielikoó. ʻI he ʻuluaki taimí, ko e niʻihi ʻo e ngaahi fakahinohinó naʻe hā ngali faikehe nai. Ko e fakatātaá, naʻe tala ʻe he ʻāngeló kia Siosiua ke ne kamu ʻa e kau sōtiá kotoa. Naʻe ʻuhinga ení heʻikai te nau malava ke faitau ʻi ha ngaahi ʻaho siʻi. Ko e taimi lelei taha moʻoni eni ke kamu ai ʻa e kau tangatá ni?​—Sēn. 34:24, 25; Sios. 5:2, 8.

7 Mahalo pē naʻe fifili ʻa e kau sōtiá, ‘Te mau maluʻi fēfē homau fāmilí kapau ʻe ʻohofi ʻe he filí ʻa homau ʻapitangá?’ Ka naʻe hoko leva ha meʻa taʻeʻamanekina! ʻI he ʻikai ke ʻohofi ʻa e kau ʻIsilelí, naʻe ilifia ʻa e kau tangata ʻo Sielikoó ʻiate kinautolu. ʻOku tau lau: “Naʻe tāpuni malu ʻa Sielikō koeʻuhi ko e kau ʻIsilelí; naʻe ʻikai ha taha ʻe mavahe mei ai pea naʻe ʻikai ha taha ʻe hū ki ai.” (Sios. 6:1) Ko e ongoongó ni kuo pau pē naʻá ne ʻai ke toe falala lahi ange ai ʻa e kau ʻIsilelí ki he tataki ʻa e ʻOtuá!

8 Naʻe tala ʻe he ʻāngeló kia Siosiua ke ʻoua naʻa ʻohofi ʻe he kau ʻIsilelí ʻa Sielikō. ʻI hono kehé, naʻe pau ke nau laka takai ʻi he koló tuʻo taha ʻi he ʻaho ʻo feʻunga mo e ʻaho ʻe ono pea laka tuʻo fitu leva ʻi he ʻaho hono fitú. Naʻe fakakaukau nai ʻa e kau sōtiá, ‘He fakamole taimi moʻoni ē mo e ivi!’ Ka ko e Taki taʻehāmai ʻo ʻIsilelí naʻá ne ʻiloʻi ʻa e meʻa tofu pē naʻá ne faí! Ko e muimui pē ʻi heʻene fakahinohinó naʻe ʻai ke toe mālohi ange ai ʻa e tui ʻa e kau ʻIsilelí, pea naʻe ʻikai fiemaʻu ke nau tauʻi ʻa e kau sōtia ʻo Sielikoó.​—Sios. 6:2-5; Hep. 11:30.a (Sio ki he fakamatala ʻi lalo.)

9. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau muimui ʻi ha fakahinohino pē ʻoku tau maʻu mei he kautaha ʻa e ʻOtuá? ʻOmai ha fakatātā.

9 Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei he fakamatala ko ení? ʻOku fai ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻe he kautaha ʻa Sihová ha ngaahi meʻa ʻi ha founga foʻou, pea ʻoku ʻikai nai ke tau mahinoʻi maʻu pē ʻa hono ʻuhingá. Ko e fakatātaá, kuo ʻikai nai ke tau tui maʻu pē ko ha fakakaukau lelei ke ngāueʻaki ʻa e ngaahi meʻangāue fakaʻilekitulōniká ʻi he ako fakafoʻituituí, ʻi he ngāue fakafaifekaú, pe ʻi he ngaahi fakatahá. Ka ʻi he taimi ní ngalingali ʻoku tau sio ki he ʻaonga ʻo hono ngāueʻaki kinautolú kapau ʻoku ala lava. ʻI heʻetau sio ki he ola lelei ʻo e ngaahi liliu ko iá, ʻoku tupu ai ʻo toe mālohi ange ʻetau tuí pea tau hoko ai ʻo toe fāʻūtaha ange mo hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné.

ANGA-FĒFĒ HONO TATAKI ʻE KALAISI ʻA E MUʻAKI KAU KALISITIANÉ?

10. Ko hai moʻoni naʻá ne fokotuʻutuʻu ʻa e fakataha mahuʻinga ʻa e kulupu pule ʻi Selusalemá ʻo fekauʻaki mo e kamú?

10 ʻI he taʻu nai ʻe 13 hili ʻa e hoko ha Senitaile taʻekamu ko Koliniusi ko ha Kalisitiané, naʻe kei pehē pē ʻe he kau Kalisitiane Siu ʻe niʻihi naʻe fiemaʻu pau ʻa e kamú. (Ngā. 15:1, 2) ʻI he kolo ko ʻAniteoké, naʻe fakakikihi ai ʻa e fanga tokouá fekauʻaki mo e meʻá ni. Ko ia naʻe fokotuʻutuʻu ʻa e kau mātuʻá ke ʻalu ʻa Paula ʻo ʻeke ʻa e meʻá ni ki he kulupu pule ʻi Selusalemá. Ka ko hai moʻoni naʻá ne fai ʻa e fokotuʻutuʻu ke ne ʻalú? Naʻe fakamatala ʻa Paula: “Naʻá ku ʻalu haké koeʻuhí ko ha meʻa fakahā.” ʻOku hā mahino, ko Kalaisi naʻá ne tataki ʻa e ngaahi meʻá koeʻuhi ke tali ʻa e fehuʻí ʻe he kulupu pulé.​—Kal. 2:1-3.

Kulupu pule ‘i he ‘uluaki senitulí

Ko Kalaisi ʻa e Taki ʻo e muʻaki fakatahaʻanga Kalisitiané (Sio ki he palakalafi 10, 11)

11. (a) Ko e hā naʻe kei tui ki ai ʻa e kau Kalisitiane Siu ʻe niʻihi ʻo fekauʻaki mo e kamú? (e) Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Paula naʻá ne poupou anga-fakatōkilalo ki he kau mātuʻa ʻi Selusalemá? (Sio foki ki he fakamatala ʻi lalo.)

11 Naʻe tataki ʻe Kalaisi ʻa e kulupu pulé ke ne fakamahinoʻi naʻe ʻikai fiemaʻu ke kamu ʻa e kau Kalisitiane ʻikai ko e Siú. (Ngā. 15:19, 20) Kae kehe, ʻi ha ngaahi taʻu ki mui ai, naʻe hokohoko atu hono kamu ʻe he kau Kalisitiane Siu tokolahi ʻa honau ngaahi fohá. Pea naʻe fanongo ʻa e kau mātuʻa ʻi Selusalemá ki ha talanoa naʻe sasala holo ʻo pehē naʻe ʻikai ke fakaʻapaʻapaʻi ʻe Paula ʻa e Lao ʻa Mōsesé. Ko ia naʻe kole ai ʻe he kau mātuʻá kia Paula ke ne fai ha meʻa ʻe fakahaaʻi ai ʻokú ne fakaʻapaʻapa ki he Laó.b (Sio ki he fakamatala ʻi lalo.) (Ngā. 21:20-26) Naʻa nau tala ange ke ne ʻalu mo e kau tangata ʻe toko fā ki he temipalé koeʻuhi ke sio mai ʻa e kakaí ʻoku fakaʻapaʻapa ʻa Paula ki he Laó. Naʻe mei lava pē ke pehē ʻe Paula: ‘ʻOku ʻikai ke ʻuhinga lelei eni! Ko e hā ʻoku mou kole mai ai ke u fai ení? Ko e kau Kalisitiane Siu ʻoku ʻikai te nau mahinoʻi ʻa e ʻīsiu fekauʻaki mo e kamú ʻoku ʻi ai ʻenau palopalemá.’ Ka naʻe mahinoʻi ʻe Paula naʻe fiemaʻu ʻe he kau mātuʻá ke fāʻūtaha ʻa e kau Kalisitiane kotoa pē, ko ia naʻá ne muimui anga-fakatōkilalo ʻi heʻenau fakahinohinó. Ka, te tau fifili nai pe ko e hā naʻe fakaʻatā ai ʻe Sīsū ʻa e kamú ke hokohoko atu ʻene hoko ko ha palopalema ʻi ha taimi lōloa pehē, neongo kuo ngata ʻa e Lao ʻa Mōsesé ʻi he taimi naʻe pekia ai ʻa Sīsuú.​—Kol. 2:13, 14.

12. ʻOku ngalingali ko e hā naʻe fakaʻatā ai ʻe Kalaisi ke mahili atu ʻa e taimi ki muʻa ke ne fakaleleiʻi kakato ʻa e ʻīsiu fekauʻaki mo e kamú?

12 ʻOku fiemaʻu ha taimi ke feʻunuʻaki ai ki ha mahino foʻou. Naʻe fiemaʻu ʻa e taimi ki he kau Kalisitiane Siu ʻe niʻihi ke nau tali ʻa e moʻoniʻi meʻa ko ia ʻoku ʻikai te nau kei ʻi he malumalu ʻo e Laó. (Sione 16:12) Naʻa nau faʻa fakakaukau ko e kamú ko ha fakaʻilonga ia ʻo ha vahaʻangatae makehe mo e ʻOtuá. (Sēn. 17:9-12) Naʻe ilifia ʻa e niʻihi naʻa fakatangaʻi kinautolu ʻi he ngaahi komiunitī Siú ʻi heʻenau kehé. (Kal. 6:12) Ka naʻe ʻoange ʻi ha taimi ʻe Kalaisi kiate kinautolu ʻa e fakahinohino lahi ange ʻi he ngaahi faitohi meia Paulá.​—Loma 2:28, 29; Kal. 3:23-25.

KEI TATAKI ʻE KALAISI ʻENE FAKATAHAʻANGÁ

13. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau poupou ki he founga ʻo hono tataki kitautolu ʻe Kalaisi ʻi he ʻaho ní?

13 ʻOku kei Taki pē ʻa Kalaisi ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiane ʻi he ʻaho ní. Ko ia kapau ʻoku fai ʻe he kautahá ha liliu ʻoku ʻikai te ke mahinoʻi, fakakaukau fekauʻaki mo e founga ʻo hono tataki ʻe Kalaisi ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí. ʻI he taimi ʻo Siosiuá pe ʻi he taimi ʻo e kau ʻapositoló, kuo ʻomai maʻu pē ai ʻe Kalaisi ʻa e tataki fakapotopoto ke maluʻiʻaki ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá, ʻai ʻenau tuí ke toe mālohi ange, pea tokoniʻi kinautolu ke nau kei fāʻūtaha ai pē.​—Hep. 13:8.

14-16. ʻOku anga-fēfē hono fakamoʻoniʻi ʻi he fakahinohino mei he “tamaioʻeiki anga-tonu mo potó” ʻoku loto ʻa Kalaisi ke tokoniʻi kitautolu ke tau tauhi ke mālohi ʻetau tuí?

14 ʻI he ʻahó ni, ʻoku ʻomai ai ʻe he “tamaioʻeiki anga-tonu mo potó” kiate kitautolu ʻa e fakahinohino ʻoku tau fiemaʻú ʻi he taimi tofu pē ʻoku tau fiemaʻu ai iá. (Māt. 24:45) ʻOku fakamoʻoniʻi ʻi he fakahinohino ko ení ʻoku tokanga mai ʻa Sīsū kiate kitautolu. Ko Marc, ʻa ia ʻoku ʻi ai ʻene fānau ʻe toko fā, ʻokú ne pehē: “ʻOku feinga ʻa Sētane ke fakavaivaiʻi ʻa e ngaahi fakatahaʻangá ʻaki hono ʻohofi ʻa e ngaahi fāmilí. ʻI he fakalototoʻa he taimí ni ke fai ha lotu fakafāmili ʻi he uike taki tahá, ʻoku māʻalaʻala ʻa e pōpoakí ki he ngaahi ʻuluʻi fāmilí​—maluʻi homou fāmilí!”

15 ʻI heʻetau sio ki he founga ʻo hono fakahinohinoʻi kitautolu ʻe Kalaisí, te tau mahinoʻi ai ʻokú ne loto ke tokoniʻi kitautolu ke tauhi ke mālohi ʻetau tuí. Ko e fakatātaá, ʻoku pehē ʻe ha mātuʻa ko Patrick: “ʻI he ʻuluaki taimí, naʻe fakalotosiʻi ki he niʻihi ʻa e fakataha ʻi he fanga kiʻi kulupu ki he ngāue fakamalanga ʻi he fakaʻosinga uiké.” Ka ʻokú ne pehē ko e liliú ni ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e anga ʻo e tokanga ʻa Sīsū ki he tokotaha kotoa ʻi he fakatahaʻangá. Ko e fakatātaá, ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻe niʻihi ʻa ē ʻoku nau mā pe ʻikai faʻa ʻalu ʻi he ngāue fakamalangá ʻoku nau ongoʻi ʻoku fiemaʻu lahi ange kinautolu pea ʻoku ʻi ai honau ʻaonga. ʻOku fakaivimālohiʻi ʻe he meʻá ni ʻa ʻenau tuí.

16 ʻOku toe tokoniʻi kitautolu ʻe Kalaisi ke tau nofoʻaki tokangataha ki heʻetau ngāue fakamalangá, ʻa ia ko e ngāue mahuʻinga taha ia ʻoku fai ʻi he māmaní he ʻaho ní. (Lau ʻa e Maʻake 13:10.) Ko André, ko ha mātuʻa foʻou, ʻokú ne feinga maʻu pē ke muimui ʻi ha fakahinohino foʻou pē mei he kautaha ʻa Sihová. ʻOkú ne pehē: “Ko e fakatokosiʻi ʻo e kau ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻá ʻoku fakamanatu mai ai ʻa e fakavavevave ʻo e taimí mo e fiemaʻu ke fakahangataha hotau iví ki he ngāue fakamalangá.”

ʻE LAVA FĒFĒ KE TAU POUPOU KI HE FAKAHINOHINO ʻA KALAISÍ?

17, 18. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau tokangataha ki he ngaahi founga ʻoku tau maʻu ʻaonga ai mei he feʻunuʻaki ki he ngaahi liliú?

17 Ko e fakahinohino ʻoku tau maʻu meia Sīsū Kalaisi, ko hotau Tuʻi ʻoku pulé, ʻe tokoniʻi ai kitautolu ʻi he taimí ni pea ʻi he kahaʻú. Feinga ke tokangataha ki he ngaahi founga kuó ke maʻu ʻaonga ai koeʻuhi ko hoʻo feʻunuʻaki ki he ngaahi liliu fakamuimuí. Lolotonga hoʻo lotu fakafāmilí, ʻe lava ke ke lāulea ai ki he founga ʻo hono tokoniʻi ho fāmilí ʻi he ngaahi liliu ʻi he fakatahá pe ʻi he ngāue fakafaifekaú.

Ngāue‘aki ‘e ha tamai mo e foha ‘a e me‘angāue faka‘ilekitulōniká lolotonga ‘a e lotu fakafāmilí; fiefia ‘a e ongo mātu‘á he‘ena sio ki he tokoni‘i ‘e hona fohá ha tuofefine ‘i hono ngāue‘aki ‘ene me‘angāue faka‘ilekitulōniká ‘i ha fakataha ‘a e fakataha‘angá

ʻOkú ke tokoniʻi ho fāmilí mo e niʻihi kehé ke nau feʻunuʻaki ki he ngaahi liliu ʻi he kautaha ʻa Sihová? (Sio ki he palakalafi 17, 18)

18 Kapau te tau manatuʻi ko e muimui ʻi he fakahinohino mei he kautaha ʻa Sihová ʻoku iku ki he ngaahi ola lelei lahi, ʻe faingofua ange ai ke muimui ʻi he fakahinohino ko iá pea hoko ai ʻo fiefia. Ko e fakatātaá, koeʻuhi ʻoku ʻikai ke tau toe pulusi ha ʻū tohi lahi ʻo hangē ko ia ki muʻá, ʻoku tau fakahaofi ai ʻa e paʻangá. Pea koeʻuhi ko ʻetau ngāueʻaki ʻa e ngaahi tekinolosia foʻoú, ʻoku malava ai ke tau aʻu ki he kakai tokolahi ange mo e ongoongo leleí. ʻE lava ke tau ngāueʻaki fakafoʻituitui lahi ange ʻa e ʻū tohi fakaʻilekitulōniká mo e mītiá? Ko e founga eni ʻe taha ʻe lava ke tau poupou ai kia Kalaisí, ʻa ia ʻokú ne fiemaʻu mai ke tau ngāueʻaki fakapotopoto ʻa e ngaahi koloa ʻa e kautahá.

19. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau poupou ki he fakahinohino ʻa Kalaisí?

19 ʻI heʻetau poupou ki he fakahinohino ʻa Kalaisí, ʻoku tau tokoniʻi ai hotau fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ke nau maʻu ha tui mālohi ange pea hoko ai ʻo toe fāʻūtaha ange. ʻOku pehē ʻe André fekauʻaki mo e ngaahi liliu fakamuimui ʻi he tokolahi ʻo e fāmili Pēteli ʻi māmani lahí: “Ko e loto-lelei kuo fakahāhā ʻe he kau ngāue Pēteli ki muʻa ʻa ē naʻa nau feʻunuʻaki ki he ngaahi liliu ko iá ʻokú ne fakatupu ʻiate au ʻa e falala mo e fakaʻapaʻapa. ʻOku nau hanganaki laka fakataha mo e saliote ʻa Sihová ʻi hono maʻu ʻa e fiefia ʻi ha vāhenga-ngāue pē ʻoku ʻoange kiate kinautolu.”

TUI MO FALALA KI HOTAU TAKÍ

20, 21. (a) Ko e hā ʻoku lava ai ke tau falala kia Kalaisi, ko hotau Takí? (e) Ko e hā ʻa e fehuʻi te tau lāulea ki ai ʻi he kupu hono hokó?

20 Kuo vavé ni ke hanga ʻe hotau Takí, ʻe Sīsū Kalaisi ʻo “fakakakato ʻene ikuná” pea “fakahoko ha ngaahi meʻa fakamanavahē.” (Fkh. 6:2; Saame 45:4) Ka naʻa mo e taimí ni ʻokú ne teuʻi kitautolu ki he moʻui ʻi he māmani foʻoú pea ki he ngāue te tau fai aí, ʻi heʻetau akoʻi ʻa e faʻahinga ʻe toetuʻú pea tokoni ki hono ngaohi ʻa e māmaní ke hoko ko ha palataisí.

21 ʻI heʻetau falala ki hotau Takí mo e Tuʻí tatau ai pē pe ko e hā ʻoku hokó, te ne tataki kitautolu ki he māmani foʻoú. (Lau ʻa e Saame 46:1-3.) ʻI he ʻahó ni, ʻoku lava ke faingataʻa ʻa e ngaahi liliú, tautefito ʻi he taimi ʻoku uesia ai kitautolu ʻi he ngaahi founga taʻeʻamanekiná. ʻI heʻene hoko iá, ʻe lava fēfē ke tau tauhi maʻu ʻa e nonga ʻo e fakakaukaú mo e tui mālohi kia Sihová? Te tau lāulea ki he fehuʻi ko iá ʻi he kupu hono hokó.

a ʻI he toetoenga maumau ʻo Sielikoó, naʻe maʻu ai ʻe he kau keli fakatotoló ha uite lahi fau ʻa ia naʻe toli ʻe he kakaí ka naʻe ʻikai te nau kai. ʻOku poupouʻi ʻe he meʻá ni ʻa e fakamatala ʻi he Tohi Tapú, ʻa ia ʻoku tala mai ai naʻe taimi nounou ʻa hono ʻākoloʻí pea ʻikai fakaʻatā ke kai ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e uite ʻi Sielikoó. Koeʻuhi ko e taimi utu-taʻú eni, ko ha taimi lelei ia ke ikunaʻi ai ʻe ʻIsileli ʻa e fonuá he naʻe lahi ʻa e meʻakai ʻi he ngaahi ngoué.​—Sios. 5:10-12.

b Sio ki he puha “Fetaulaki Anga-Fakatōkilalo ʻa Paula mo ha ʻAhiʻahi” ʻi he Taua Leʻo, Maʻasi 15, 2003, peesi 24.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share