Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias
JUNIO 5-11
BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | JEREMÍAS 51-52
“Jehová Diosan arupajj phoqasipuniwa”
(Jeremías 51:11) Tatitojj Babilonia marka tʼunjañ muni, Media oraqenkir reyinakan chuymaparusti uka pachpa tʼunjaña amtäwinakwa uskuraki. Ukaw Tatitun phoqsusïwipajja, jupan temploparu kuntejj lurapki ukanakatjja. ¡Jichhajj flechanakam wakichasipjjam! ¡Escudonakamsa sum katjjarupjjarakim!
(Jeremías 51:28) Markanakarusti nuwantapjjañapataki wakichapjjarakim. Media oraqenkiri reyinakarusa, apnaqerinakaparusa, jilïrinakaparusa, ukhamaraki jupan apnaqata taqe oraqenakarusa.”
it-2-S pág. 356 párrs. 2, 3
Medos, Media
Derrotan a Babilonia junto con los persas. En el siglo VIII a. E.C., el profeta Isaías predijo que Jehová levantaría contra Babilonia a “los medos, que consideran la plata misma como nada, y que, respecto al oro, no se deleitan en él. Y sus arcos harán añicos hasta a los jóvenes”. (Isa 13:17-19; 21:2.) Aquí el término “medos” puede muy bien incluir a los persas, uso semejante al que por lo general le daban los historiadores clásicos griegos para englobar en él tanto a los medos como a los persas. El que desdeñaran la plata y el oro probablemente indica que en el caso de Babilonia su motivo principal era la conquista más bien que el despojo, de manera que ningún soborno u oferta de tributo les compraría para que abandonasen su propósito. El arco era el arma principal tanto de los medos como de los persas. Los arcos solían ser de madera, aunque a veces eran de bronce o cobre. (Compárese con Sl 18:34.) Probablemente con arcos como estos se ‘hizo añicos a los jóvenes de Babilonia’ con una lluvia de flechas pulidas para penetrar profundamente. (Jer 51:11.)
Puede observarse que Jeremías (51:11, 28) hace referencia a los “reyes de Media” entre los que atacaron Babilonia. El uso del plural tal vez indique que incluso en el tiempo de Ciro aún existía un rey o reyes medos subordinados, una situación que de ningún modo era incompatible con la costumbre antigua. (Compárese también con Jer 25:25.) Por ejemplo, cuando un contingente aliado de medos, persas, elamitas y otras tribus vecinas capturó Babilonia, un medo llamado Darío fue “hecho rey sobre el reino de los caldeos”, por lo visto nombrado por el rey Ciro el persa. (Da 5:31; 9:1; véase DARÍO núm. 1.)
(Jeremías 51:30) Babilonia soldadonakasti janiw nuwaskjjapjjänti; pachpa perqanakapanakwa sayarjjapjjäna; chʼamanakapasti pistʼatäjjarakïnwa, warminakjamakëjjapjjarakïnwa. Markanakapasti uñisirinakan phoqhantatarakïnwa, utanakapas ninampi nakhayatarakïnwa.
it-2-S pág. 450 párr. 3
Nabonido
Es interesante lo que la crónica dice sobre la noche en que cayó Babilonia: “El ejército de Ciro entró en Babilonia sin combate”. Estas palabras probablemente signifiquen que no hubo un conflicto general, y concuerdan con la profecía de Jeremías de que ‘los hombres poderosos de Babilonia cesarían de pelear’. (Jer 51:30.)
(Jeremías 51:37) tʼunjata, mayjjaru montonthapitaw qhepararakini, qamaqenakan putunakaparu tukuyatarakïniwa, jaqensa jan mayampi jakkañaru tukuyatarakïniwa, taqenirusa sustjaskaña, ukhamarak ajjsarthapiyañaru tukuyatäniwa.
(Jeremías 51:62) Ukat sarakïta: ‘Tata, jumajj sistawa aka cheqa tʼunjañjjatjja, ukhamat jan khitis aka cheqan jukʼampi jakjjañapataki, janiraki jaqenakasa, uywanakasa, jumajj aka cheqa wiñay wasararu tukuyjjatam layku.’
it-1-S pág. 273 párr. 1
Babilonia
A partir de esa fecha memorable, 539 a. E.C., Babilonia fue decayendo y su gloria se desvaneció. En dos ocasiones se rebeló contra el emperador persa Darío I Histaspes, y en la segunda de ellas fue demolida. La ciudad, restaurada parcialmente, se rebeló contra Jerjes I y fue saqueada. Alejandro Magno pretendió hacer de ella su capital, pero murió de repente en 323 a. E.C. Nicátor la conquistó en 312 a. E.C. y transportó una gran parte de sus materiales a las orillas del Tigris con el fin de usarlos en la construcción de Seleucia, su nueva capital. Sin embargo, en tiempos cristianos primitivos aún existía la ciudad, que a la sazón contaba con una colonia de judíos, por lo que el apóstol Pedro decidió visitarla, como indica en una de sus cartas. (1Pe 5:13.) Las inscripciones allí encontradas muestran que el templo babilonio de Bel subsistía en el año 75 E.C. No obstante, parece ser que la ciudad había dejado de existir para el siglo IV E.C. Se había convertido en nada más que “montones de piedras”. (Jer 51:37.)
Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni
(Jeremías 51:25) Nayajj jumatakiw saytʼtjja, tʼunjiri qollu, jumasti taqe aka oraqpacharuw tʼunjaraktajja. Naya Tatituw ukjja arsta. Jichhajj amparajj aytä jumar mutuyañataki, qarqa parkinakatpach jumarojj qorumiyanirakïma, mä nakhantata qollururakiw tukuyäma.
it-2-S pág. 423 párr. 2
Monte, Montaña
Representan gobiernos. En el simbolismo bíblico, las montañas pueden representar reinos o gobiernos. (Da 2:35, 44, 45; compárese con Isa 41:15; Rev 17:9-11, 18.) Babilonia arruinó a otras naciones por medio de sus conquistas militares, de ahí que se le llame una “montaña ruinosa”. (Jer 51:24, 25.) Un salmo que relata los actos de Jehová contra ciertos hombres de guerra describe a Dios “envuelto en luz, más majestuoso que las montañas de presa”. (Sl 76:4.) Las “montañas de presa” quizás representen reinos agresivos. (Compárese con Na 2:11-13.) David dijo con respecto a Jehová: “Has hecho que mi montaña subsista en fuerza”, con lo que probablemente quería decir que Jehová había ensalzado el reino de David y lo había establecido firmemente. (Sl 30:7; compárese con 2Sa 5:12.) El hecho de que las montañas pueden representar reinos ayuda a entender el significado de lo que se describe en Revelación 8:8 como “algo semejante a una montaña grande que ardía en fuego”. Su parecido a una montaña ardiendo da a entender una forma de gobernación de naturaleza destructiva como el fuego.
(Jeremías 51:42) Jachʼa qotasti Babiloniarojj qʼalwa chhaqtayi, jachʼa mathapinakapampiw chhaqtayaraki.
it-2-S pág. 304 párr. 4
Mar
Ejércitos que inundan. Jeremías comparó el sonido de los que atacaron Babilonia con “el mar que está bullicioso”. (Jer 50:42.) Por consiguiente, cuando predijo que “el mar” subiría sobre Babilonia, debió referirse a la inundación de tropas de ataque bajo los medos y los persas. (Jer 51:42; compárese con Da 9:26.)
Biblia liyiñataki
(Jeremías 51:1-11) Tatitojj siwa: “Caldeonakataki, ukhamaraki Babiloniankirinakatakisa, mä tʼunjir thaywa apayanirakï. 2 Babilonia markarusti, uñisirinakapampejj kunjämatejj trigojj thayampi thalsutajja ukhamarakwa thalsuyäjja, markapsti jan mä jaqenwa jaytarakini. Kuna urutejj uka jachʼa aynachtʼañap urojj purinkani ukapachasti taqe toqetwa juparojj nuwantapjjani. 3 ¡Arco apnaqer jaqenakasti arconakap wakichasipjjpan! ¡Corasanakapsa uskuntasipjjarakpan! ¡Babiloniankiri waynanakatsti jan khuyaptʼayasipjjamti; ejercitoparusti qʼalpun tukjapjjam! 4 Caldeonakan taqe oraqenakapansti, jaqenakajj callenakanwa liwirtapjjani, 5 Israel markampi, Judá markampejja nayatakejj nayraqatan jucha lurapkchi ukasa, ukhamaraki jucha luratanakapampejj markanakapjja phoqhantapkchi ukasa, naya taqe chʼamani Tatitojja, Israelan Qollan Diosapajja, janiw jupanakarojj apanukkti. 6 “¡Babilonia markat jaltjjapjjam! ¡Khitis qhespiyaschini ukajj qhesppan! ¡Jan jupan juchap layku jiwapjjamti! Akaw nayan phoqsusiña horasajjajja, kunjämarutejj wakiski ukhamaruw churarakëjja. 7 Babiloniasti nayan amparajjanjja mä qori copjamänwa, taqe aka oraqpacharu umjayirirakïnwa. Markanakasti uka vino umapjjänjja, qʼalwa pʼeqsa muytayarakïnjja. 8 Ukampisa akatjamatwa Babiloniajj jiskʼa jiskʼa tʼunjat uñjasi. ¡Jichhajj jupatjam jachapjjam! Qollanak chhojjrinakapatakejj apanipjjam, uñjañäni, inacha qollasini.” 9 Babiloniarojj qollanakampi qolljjatatänwa, ukampisa janiw qollaskiti. ¡Pachparu apanukupjjam! Akat sarjjarakiñäni, sapa maynis markaparkama, Babilonian jachʼa juchanakapasti alajjpachkamaw purjjaraki, qenayanakkamaw makhataraki. 10 Tatituw jiwasan luräwinakasjja qhanaru apsu. Jichhajj Sionar sarjjapjjañäni, ukan jaktʼarakiñäni kuntejj Tatitu Diosasajj jiwasanakataki lurki ukanaka. 11 Tatitojj Babilonia marka tʼunjañ muni, Media oraqenkir reyinakan chuymaparusti uka pachpa tʼunjaña amtäwinakwa uskuraki. Ukaw Tatitun phoqsusïwipajja, jupan temploparu kuntejj lurapki ukanakatjja. ¡Jichhajj flechanakam wakichasipjjam! ¡Escudonakamsa sum katjjarupjjarakim!
JUNIO 12-18
BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | LAMENTACIONES 1-5
“Suytʼañajj aguantañatakiw yanaptʼistu”
(Lamentaciones 3:20, 21, NM) Sin falta se acordará tu alma y se inclinará sobre mí. 21 Esto es lo que traeré de vuelta a mi corazón. Por eso mostraré una actitud de espera.
(Lamentaciones 3:24, NM) “Jehová es la parte que me corresponde —ha dicho mi alma—, por eso mostraré una actitud de espera por él.”
w12-S 1/6 pág. 14 párrs. 3, 4
“Tu alma [...] se inclinará sobre mí”
A pesar de la tristeza que lo rodea, Jeremías demuestra tener mucha esperanza, pues clama a Jehová: “Sin falta se acordará tu alma y se inclinará sobre mí” (versículo 20). En efecto, Jeremías está absolutamente convencido de que Dios no los olvidará ni a él ni a ninguno de sus siervos arrepentidos. Ahora bien, ¿qué hará el Todopoderoso? (Revelación [Apocalipsis] 15:3.)
Jeremías está seguro de que Jehová “se inclinará” hacia quienes se arrepienten. Este versículo también se ha vertido así: “Tu alma condescenderá hasta mí” (Diccionario de figuras de dicción usadas en la Biblia, de Ethelbert W. Bullinger). ¡Qué imagen tan tierna! Jehová, “el Altísimo sobre toda la tierra”, está dispuesto a inclinarse, o condescender, para ayudar a sus siervos a corregir su situación y recuperar su favor (Salmo 83:18). Esta esperanza consuela el corazón afligido del fiel profeta Jeremías. Por eso está resuelto a esperar con paciencia a que Jehová decida intervenir para liberar a su pueblo arrepentido (versículo 21).
Nayaw juman herenciamäyäjja
8 Taqpach levitanakarus Jehová Diosajj sum uñjkchïnjja, janirakiw maynitsa armaskänti. Ukatwa yaqhepajj akham sapjjäna: “Nayatakejj Tatitukiw taqe kunajja” sasa (Lam. 3:24). Mayni levitajj wali sumwa music tocañsa ukat machaq musicanak apsuñsa yatïna. Jupaw Davitan urunakapanjja cantirinakjjarojj pʼeqtʼäna, Asaf satänwa, jan ukajja, inas familiapächïna (1 Cró. 6:31-43). Uka levitajj jan wali jaqenak uñjasaw llakisïna sasaw Salmo 73 qellqatanjj parli. Kunjamsa ñanqha jaqenakajj sumaki sarnaqtʼasipjjäna uk uñjasaw chuym usuyasïna. Ukatwa akham säna: “¡Inamayakiw chuyma qʼomachasitajjajja! ¡Inamayakiw amparanakajj ñanqhat jareqasitajjasa!” sasa. Amuyatajja, janiw Jehová Diosar taqe chuym atinisjjänti, janis Diosar loqtañajj askïkaspa ukham amuyäna. Ukampis Diosan qollan temploparuw mantäna (Sal. 73:2, 3, 12, 13, 17).
(Lamentaciones 3:26, 27, NM) Bueno es que uno espere, aun callado, la salvación de Jehová. 27 Bueno le es al hombre físicamente capacitado llevar el yugo durante su juventud.
w07-S 1/6 pág. 11 párrs. 3, 4
Puntos sobresalientes del libro de Lamentaciones
3:21-26, 28-33. ¿Cómo podemos aguantar hasta el sufrimiento más intenso? Jeremías nos da la respuesta. No debemos olvidar que los actos de bondad amorosa de Jehová son abundantes y que sus misericordias son muchas. Hay que recordar asimismo que el solo hecho de estar vivos es motivo suficiente para no perder la esperanza, y que es preciso ser pacientes y esperar la salvación de Jehová en silencio, sin quejarnos. Además, debemos ‘poner la boca en el mismísimo polvo’, es decir, someternos humildemente a las pruebas reconociendo que si Dios las permite, es por una buena razón.
3:27. Las pruebas de fe que sobrevienen en la juventud quizás impliquen aguantar penalidades y burlas; pero “bueno le es al hombre [...] llevar el yugo durante su juventud”. ¿Por qué? Porque aprender a llevar el yugo del sufrimiento en la juventud lo prepara para afrontar los problemas que surjan más adelante en la vida.
Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni
(Lamentaciones 2:17) Tatitusti amtäwinakampejja phoqhewa, arsutanakapsa phoqharakiwa. Kuntejj nayratpacha tʼunjañ amtkän ukjja, jichhajj jan khuyaptʼayasisaw tʼunjawayi. Uñisirinakamampisa larusiyaraktamwa, uñisiriman chʼamapsa jachʼaruw aptaraki.
w07-S 1/6 pág. 9 párr. 4
Puntos sobresalientes del libro de Lamentaciones
2:17. ¿Qué “dicho” en particular tocante a Jerusalén realizó Jehová? Al parecer, aquí se hace referencia a Levítico 26:17, donde dice: “Fijaré mi rostro contra ustedes, y ciertamente serán derrotados delante de sus enemigos; y simplemente los pisotearán aquellos que los odian, y ustedes realmente huirán cuando nadie los esté persiguiendo”.
(Lamentaciones 5:7) Awkinakasaw jucha lurapjjänjja, ukampisa jiwasaw jichhajj uka juchanakatjja tʼaqhesipjjtanjja.
w07-S 1/6 pág. 10 párr. 5
Puntos sobresalientes del libro de Lamentaciones
5:7. ¿Pide cuentas Jehová a la gente por los errores de sus antepasados? No, Jehová no castiga directamente a la gente por los pecados de sus antepasados. “Cada uno de nosotros rendirá cuenta de sí mismo a Dios”, sostiene la Biblia (Romanos 14:12). No obstante, las consecuencias de tales errores pueden perdurar y afectar a las nuevas generaciones. Por ejemplo, la idolatría de los israelitas hizo difícil que hasta los fieles de tiempos posteriores siguieran la senda de la rectitud (Éxodo 20:5).
Biblia liyiñataki
(Lamentaciones 2:20-3:12) Tatay, nanakar uñtanipjjeta, amuytʼarakim, janipuniw khitirusa nanakarjamajj lurjktati. ¿Taykanakansti wakisipunpachati ñuñuskiri wawanakaparu manqʼantasiñapasti? ¿Sacerdotenakansa, profetanakansa qollan utaman jiwarayatäñapapuniti wakispacha? 21 Callenakansti waynanakampi, chuymani jaqenakampikiw jiwarata liwirtasipki; markajjankiri waynanakasa, tawaqonakasa, espadampi jiwarayataw uñjasipjje, colerasiñama urunsti jiwarayañkamaw chhojjriñchjaraktajja; ¡jan khuyaptʼayasisaw jiwarayaraktajja! 22 Jan waltʼañanaksti uksata aksatwa apayaniraktajja, mä fiestarusa jutapkaspa ukhamaw purintanipjjarakejja; Tatay, juman colerasiñama urunsti, janiw khitis qhespkarakiti. Kawkïrinakarutejj nayajj uywkta, yatichkarakta, ukanakarusti uñisirinakaw jiwayawayjjaraki.
3 Nayaw jachʼa tʼaqhesïwinakjja katoqta, Tatitun colerasiñapaw nayarojj yaticharakitu. 2 Chʼamaka toqenakaruw irparakitu, chʼamaka thakinakanwa sarnaqayarakitu. 3 Mayampi mayampwa sapa kuti, nayataki amparapjja aytani. 4 Janchejjsa qʼalwa chuymankipstayjje, chʼakhanakajjsa qʼalwa tʼunjarakitu, 5 nayarusti tʼaqhesiñampi jachañanakampiw perqampjama muyuntayarakitu; 6 chʼamaka toqenakanwa utjayarakitu, kawkïrinakatejj nayrajj jiwarjjapjje ukanakar uñtata. 7 Jan mistuñani perqampiw muyuntayarakitu, jathi cadenanakampiw tʼaqhesiyarakitu; 8 yanapa mayisa arnaqaskchïyäta ukasa, janiw mayisitajjarojj istʼkänti, 9 Sarañajjarusti qalampiw perqantarakitu, ¡thakejjsa maysaruw uñtayaraki! 10 Jupasti nayatakejj mä imantata leonjamawa, manqʼantañ muniri osor uñtatarakiwa. 11 Thakitjja maysaruw saranukuyitu, chʼiyanoqarakituwa, ¡jachʼa ajjsarañampiw phoqhantarakitu! 12 Flechanakapa wakichtʼasisasti, flechtʼañatakiw saytʼayitu.
JUNIO 19-25
BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | EZEQUIEL 1-5
“Ezequielajj Diosan yatiyäwinakap kusisitaw yatiyäna”
(Ezequiel 2:9-3:2) Ukatsti nayajj uñjaraktwa mä ampara naya toqeru loqtasinkiri, uka amparasti mä qellqata rollo aptʼatänwa. 10 Uka amparajj nayan nayraqatajjanwa uka rolljja janatati, uka rollosti purapäjjaru qellqsutänwa. Uka qellqanakasti jachañanaka, tʼaqhesiñanaka, ajjsarañanaka ukanakänwa.
3 Ukatsti sarakituwa: “Jumasti, chacha, aka qellqjja manqʼantam, ukat jankʼaki Israel markaru parliri saram” sasa. 2 Nayasti lakajj ansatatta, ukatwa jupajj uka qellqata nayarojj manqʼantayitu.
Utat uta yatiyasax kunjamsa jan waltʼäwinakar atipjsna
6 Jan ajjsaras yatiyaskakiñatakejj kunas yanaptʼistaspa ukajj Ezequiel libron qhanañchasiski. Mä visionanjja Jehová Diosaw mä rollo purapjjaru qellqsuta Ezequielarojj churäna, uka qellqatansti “jachañanaka, tʼaqhesiñanaka, ajjsarayañanaka” ukanakanïnwa ukatsti manqʼantañamaw sasaw säna. Ukat sarakïnwa: “Jichhasti aka qellqata manqʼantam, kuntejj nayajj jumar churksma uka, ukampi sistʼasirakim” sasa. ¿Kun sañs muni aka visionajja? Kuntï Ezequielajj yatiyañapäkän uk manqʼantkaspas ukhamäñapänwa. Mä arunjja chuymaparuw puriñapäna. Ukat jupa pachpaw akham säna: “Nayasti uka qellqjja manqʼanttwa, miskʼit sipansa jukʼampi mojjsarakïnwa lakajjanjja” sasa. Diosan arunakapat yatiyañajja Ezequielatakejj wali sumänwa; miskʼsa manqʼantkaspa ukhamänwa. Janiw kuntï yatiykan ukarojj jaqenakajj istʼañ munapkänti, ukampis aka profetatakejj Jehová Diosan sutipjjaru parlañasa ukat arunakapat yatiyañasa wali askipunïnwa (Ezequiel 2:8–3:4, 7-9 liytʼasiñapawa).
7 Aka visionatjja jichha tiempon jakasir Diosan loqtirinakapajj wali askinakwa yateqtanjja, kunattejj jupjamarakiw jan yäqasiri jan istʼasir jaqenakar yatiyaraktanjja. Yatiyäwisajj Jehová Diosan wali aski churäwiparjam uñjaskakiñatakejj Arupat liyiña ukat yatjjataña ukaw yanaptʼistaspa. Jiwasatï Bibliat awisaki ukat janirak sum yatjjatkañäni ukhajja janirakiw Diosan Arupat kuna yateqatasas chuymasan utjkaniti. Ukhamajja, ¿Biblia sum liyiñatakisa ukat sapüru jukʼamp yatjjatañatakisa jumajj chʼamachasismati? Diosan Arupat liytʼasajja, ¿sapüru uka toqet lupʼismati? (Sal. 1:2, 3.)
it-1-S pág. 823
Entrañas
Los intestinos asimilan el alimento físico. Este hecho se usó como metáfora para representar la asimilación mental o espiritual cuando se le dijo a Ezequiel en visión que se comiese un rollo y llenara sus entrañas (heb. me·ʽím) de él. Ezequiel adquiriría fuerza espiritual al meditar en las palabras escritas en el rollo y retenerlas en su memoria. De este modo se le alimentó espiritualmente y se le proveyó un mensaje que debía transmitir. (Eze 3:1-6; compárese con Rev 10:8-10.)
(Ezequiel 3:3) Ukatsti sarakituwa: “Jichhasti aka qellqata manqʼantam, kuntejj nayajj jumar churksma uka, ukampi sistʼasirakim” sasa. Nayasti uka qellqjja manqʼanttwa, miskʼit sipansa jukʼampi mojjsarakïnwa lakajjanjja.
w07-S 1/7 pág. 12 párr. 3
Puntos sobresalientes del libro de Ezequiel (parte 1)
2:9–3:3. ¿Por qué le resultó dulce a Ezequiel el rollo de endechas y gemidos? Lo que hizo que el rollo le resultara de un sabor dulce fue su actitud ante la misión encomendada. Apreciaba mucho su servicio como profeta de Jehová.
Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni
(Ezequiel 1:20, 21) Uka pusinisti, kawksarutejj Diosan chʼamapajj jupanakaru apañ munkäna uksaruw aparakïna, ruedanakasti jupanakampi chikarakiw kawksarusa sarapjjäna. Uka ruedanakasti uka pusinin jakañapan jakañapanirakïnwa. 21 Kunapachatejj uka pusinejj onjjtapjjän ukkhasti uka ruedanakajj ukanak chikarakiw onjjtapjjäna, kunapachatejj uka pusinejj saytʼapjjäna ukapachasti ruedanakajj ukanakampi chikarakiw saytʼapjjäna; kunapachatejj uka pusinejj oraqet sartapjjän ukkhasti uka ruedanakajj uka pusinimpi chikarakiw sartapjjänjja, uka ruedanakasti uka pusinin jakañapan jakañapanirakïnwa.
(Ezequiel 1:26-28) Uka patansti, mä qonuña uñjarakta safiror uñtata, uka qonuña patansti mayniw qontʼatäskarakïna mä jaqer uñtata. 27 Uka jaqesti, cinturat amstarojj mä suma kʼajkiri metalar uñtataw kʼajarakïna, ninan muytata, cinturat aynacharusti ninakamakirakïnwa. Uka muytatansti mä qhanaw qhanarakïnjja, 28 uka qhanasti kürmir uñtatarakïnwa, kunapachatejj kürmejj jalluna qenay taypin uñstkis ukhama. Ukhamwa nayajj uñjta Tatitun kʼajkir kankañapjja. Ukanak uñjasasti nayajj oraqer puriñkamaw pʼeqejj altʼasirakta.
w07-S 1/7 pág. 11 párr. 6
Puntos sobresalientes del libro de Ezequiel (parte 1)
1:4-28. ¿Qué representa el carro celestial? Representa la parte celestial de la organización de Jehová compuesta por seres espirituales fieles. Su fuerza motriz es el espíritu santo, y su Conductor —Jehová— es indescriptiblemente glorioso. Un hermoso arco iris simboliza la calma que emana de Dios.
(Ezequiel 4:1-7) “Jumasti, chacha, mä adobe ittam, ukatsti juman nayraqatamaru itnoqam, uka adoberusti Jerusalén marka dibujarakim. 2 Ukatsti uka markarojj walja ejercitompi guerran nuwasiñ yänakampi muyuntayarakim, ukhamaraki mä amsta cheqa wakicharakim uka marka uñtañataki, ukhamat mä ejercitompi muyuntata markäkaspas ukhama uñtasiñapataki. 3 Ukatsti hierrot lurat mä jachʼa thuru lata aptam; uksti jumampi, ukhamaraki markampi taypiru uskum mä perqäkaspas ukhama, ukat marka uñkatasiru saytʼasim nuwantañatakjama. Ukasti israelitanakatakejj mä unañchäwïnina. 4 “Jumasti chʼeqäjja toqetwa iknoqarakïta, jumjjarusti Israel markan juchapwa apjjatasirakïta. Ukham chʼeqäjjarupuniw iknoqäta, jumjjaru jupanakan juchapa apjjatasisa, 5 kimsa pataka llätunk tunka urunakaw ukham ikïta, sapa uru ikitasti Israel markan mä mara jucha lurataparüniwa. 6 Kunapachatejj ukham chʼeqäjja toqet ikiñ tukuyjjäta ukapachasti kupi toqet ikirakïta, ukatsti jumjjarojja Judá markan juchapa apjjatasirakïta, pusi tunka ururakiw ukham ikïta. Sapa urusti mä mara jucha lurataparüniwa. 7 Ukatsti Jerusalén marka toqeruw jithikipstjjarakïta, uka markasti uñisirinakapan muyuntatäjjaniwa, amparanakamajj qʼalalarakïniwa, ukatsti nayan sutejj-jjaruw parläta uka markataki.
w07-S 1/7 pág. 12 párr. 4
Puntos sobresalientes del libro de Ezequiel (parte 1)
4:1-17. ¿Representó realmente Ezequiel la escena que describía el cercano asedio de Jerusalén? El hecho de que Ezequiel le suplicara a Jehová que le permitiera cocinar con otro combustible y que se le concediera su petición indica que Ezequiel realmente representó la escena. Se recostó sobre su lado izquierdo por los trescientos noventa años de culpa del reino de diez tribus, desde su inicio en el 997 antes de nuestra era hasta la destrucción de Jerusalén en el 607. Después se recostó sobre su lado derecho por los cuarenta años de pecado de Judá, que iban desde el nombramiento de Jeremías como profeta en el 647 hasta el 607. Durante todo este período de cuatrocientos treinta días, Ezequiel subsistió con muy poco alimento y agua, apuntando proféticamente al hambre que habría durante el sitio de Jerusalén.
Biblia liyiñataki
(Ezequiel 1:1-14) (Combinado con el versículo 3) 2 (Combinado con el siguiente versículo) 3 Naya, sacerdote Ezequiel, Buzi sat jaqen yoqapa, mä uruw nayajj Quebar siski uka jawira thiyan saytʼata, ukankaskäyäta, Babilonia oraqena, kawkïrinakatejj uka jaya markaru preso apatäpkäna ukanakampi chika. Ukhamäkiriruw alajjpachajj jistʼartäna ukatsti Diosarojj tronopjjan qontʼata uñjarakta. Uka urojj phesqa uru saraqatänwa pusïri phajjsita, kimsa tunka mararakïnwa Joaquín reyejj preso apatäkän ukatjja niya phesqa mararakejjänwa. Tatitusti nayjjaruw amparapjja loqjjatitu. 4 Ukatsti uñjaraktwa amsta toqet mä jachʼa tutuka thayar uñtata jutaskiri; mä jachʼa qenayatsti ninarakiw mistuskäna llijullijur uñtata, ukaru muytatasti mä jachʼa qhanaw qhanaskarakïna. Uka nina taypinsti mayaw kʼajaskarakïna mä suma metaläkaspas ukhamaw llijunïna, 5 uka chika taypinsti mayninakaw utjarakïna mä pusi jaqenakäkaspas ukhama. 6 Ukanakatsti sapa mayniw pusi ajanuni ukhamaraki pusi chheqhanakani ukhamapjjäna, 7 charanakapasti cheqakirakïnwa, kayu sillunakapasa vaca qallun sillunakapjamarakïnwa, ukasti mä suma llijkiri broncëkaspas ukhamaw qhanarakïna. 8 (Combinado con el siguiente versículo) 9 Uka pusi ajanupata ukhamaraki uka pusi chheqhanakapat sipansti, uka pusinisti jaqe amparat amparanakanïpjjarakïnwa, pusi chheqhanakap kʼuchuna. Chheqhanakapasti jupanakkamaw jikthaptapjjarakïna. Sarasasti janiw qheparu uñtanipkarakïnti jan ukasti nayraqataruw sarapjjänjja. 10 Uka pusinin ajanunakapasti akhamarakïnwa: Nayräjja ajanusti jaqe ajanurakïnwa, kupi toqe ajanusti mä leonana ajanupjamaraki, chʼeqa toqe ajanusti, mä orqo vacan ajanupjamaraki, qhepäjja ajanusti mä jachʼa siweqʼara jamachʼin ajanupjamarakïnwa. 11 Chheqhanakapasti amsta toqeruw janatattapjjarakïna. Ukanakat paninisti jupanakkamaw jikintasipjjarakïna, payïrimpisti cuerponakapwa imantasipjjarakïnjja. 12 Taqenis nayra toqeruw sarapjjarakïna, sarasasti janiw qheparu kutikipstanipkarakïnti. Kawksarutejj Diosan chʼamapajj jupanakaru apkänsa uksaruw sarapjjarakïna. 13 Uka pusinisti mä sankʼiri kʼilliminakjamarakïnwa, jan ukajj mä nina wiyar uñtataw uksa aksa sarnaqapjjarakïna uka taypinjja; uka ninasti walpun kʼajarakïna, ukatsti uka nina taypitjja llijullijunakarakiw mistunïna. 14 Uka pusinisti jankʼakiw jutapjjäna sarapjjarakïna mä llijullijunakäpkaspas ukhama.
JUNIO 26 - JULIO 2
BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | EZEQUIEL 6-10
“¿Salvasiñatakejj chimpu katoqätati?”
(Ezequiel 9:1, 2) Nayasti mä jachʼa aru istʼarakta ukasti akham sarakituwa: “Khitinakatejj aka markaru mutuyapkani ukanakajj niyaw purinjje, sapa maynis tʼunjaña armanakapa aytʼatkamakïpjjewa” sasa. 2 Ukhamasti uñjaraktwa sojjta jaqenakaru amsta toqenkkisa uka jachʼa punkunjam mantasinipkiri, sapa maynis tʼunjañataki mä jachʼa thuru lawa aptʼatkama. Jupanak chikasti taypinjama mayni jaqew jutarakïna, lino isimpi isthapita, cinturaparusti qellqaña yänaka aptʼatarakïnwa. Mantasinsti, broncet luratäkis uka altar jakʼaruw saytʼasipjjarakïna.
Aka revista liytʼirinakan jisktʼäwinakapa
Ezequiel profetajj mä visionan uñjkäna uka qellqañ yänak aptʼat jaqesa, thuru lawa aptʼatäpkäna uka sojjta jaqenakasa, ¿khitinakampi sasisa?
▪ Taqe jupanakasti, angelanakampi sasiwa, jupanakaw Jerusalén marka tʼunjañatak yanaptʼapjjäna, niyarakiw jupanakajj Supayan apnaqata akapachar Armagedonan tʼunjapjjarakini. ¿Kunatsa ukham amuyjjtanjja?
Jerusalén markajj 607 nayrïr pacha maran janïr tʼunjatäkipanjja, kunas pasañapäna ukwa Jehová Diosajj Ezequielar mä visionan uñjayäna. Kuna jan walinaksa uka markan lurasipkäna ukwa uñjäna. Ukatjja sojjta jaqenakaruw “sapa maynis tʼunjañataki mä jachʼa thuru lawa aptʼatkama” uñjarakïna. Ukatsti, ‘lino isimpi isthapita, qellqañ yänak aptʼata’ mä jaqeruw uñjarakïna (Eze. 8:6-12; 9:2, 3). Qellqañ yänak aptʼat jaqerusti, Diosajj akham sänwa: “Jerusalén marka muytam, kawkïrinakatejj aka markan jan wali luräwinakap layku wali llaktʼatäsipki ukanakaru mä chimpu paranakaparu uskurakim” sasa. Tʼunjañataki lawa aptʼatäpkäna uka sojjta jaqenakarusti, khitinakatï jan chimpunïpkäna taqe ukanakar jiwarayapjjañapatakiw mayirakïna (Eze. 9:4-7). ¿Kunsa uka visionat yateqsna? ¿Khitis qellqañ yänak aptʼata jaqejja?
Uka visionjja, 612 nayrïr pacha maranwa Ezequielajj uñjäna. Uka profeciajja, phesqa maranak qhepata, kunapachatï babilonionakajj Jerusalén marka tʼunjapkäna ukhaw nayrïr kuti phoqasïna. Ukhamatwa Jehová Diosajj jan istʼasiri jaqenakaru babilonionakampi tʼunjayäna (Jer. 25:9, 15-18). Ukampis Jehová Diosan munañaparjam sarnaqerinakajj janiw tʼunjatäpkänti jupanakarojj Diosaw qhespiyäna.
Visionanjja, Ezequielajj janiw khitirus cheqpachapun chimptʼkänti, ni Jerusalén marka tʼunjañatakis yanaptʼkänti. Jan ukasti, angelanakaw uka marka tʼunjañatakejj pʼeqtʼapjjäna. Uka visionajja, kunas alajjpachan pasäna ukwa amuytʼayistu. Jehová Diosaw angelanakarojj jan wali jaqenakar tʼunjapjjañapatak waktʼayañataki mayïna, suma chuyman jaqenakar qhespiyapjjañapatakis mayirakïnwa.
Uka profeciajj jichha tiemponwa phoqasirakini. Qellqañ yänak aptʼatäki uka jaqejja, aka oraqenkasipki uka ajllit cristianonakampi sasiwa sasaw nayrajj amuyayätanjja. Ukatsti, Diosan suma yatiyäwinakap istʼapkistu ukhaw jaqenakajj qhespiyasiñatak chimpu katoqapjje sasaw qhanañchayätanjja. Ukampis uka toqet jukʼamp yatjjatasajja, jan ukhamätapwa amuyjjtanjja. Mateo 25:31-33 qellqatarjamajja, Jesusaw jaqenakarojj jachʼa tʼaqhesiñ urun juzgani. Uka tiemponsti uwijanakjam uñtʼatäpkani ukanakajja qhespiyatäpjjaniwa, cabritonakjam uñtʼatäpkani ukanakasti tʼunjatäpjjarakiniwa.
Ezequielajj uñjkäna uka visionatjja, ¿kunsa yateqsna? Uk jichhajj phesqa toqet uñjañäni.
1) Jerusalén markajj janïr tʼunjatäkäna ukhajja, Ezequiel profetajj Jeremías ukhamarak Isaías profetanakjamarakiw Jerusalén markan tʼunjäwipat yatiyäna. Jichhürunakansti, Jehová Diosajj mä qawqha ajllitanak toqew janïr jachʼa tʼaqhesiña uru purinkipan yatiyaskaraki, yatichaskaraki. Cheqansa Diosan taqe servirinakapaw uka yatiyäwinak yatiyasipki (Mat. 24:45-47).
2) Jupanakasti, Ezequiel chachjamarakiw jaqenakarojj qhespipjjañapatak jan chimpupkiti. Jan ukasti angelanakan yanaptʼatäsajj kunas jutïr urunakan pasani uka toqetwa yatiyapjje (Apo. 14:6).
3) Ezequiel profetajj jakkäna uka tiempon qhespirinakajja, janiw paranakapan cheqpach mä chimpunïpkänti. Jutïrinsa janirakiw cheqpachapun mä chimpu katoqapkaniti. Ukhamasti jachʼa tʼaqhesïwi urun qhespiñatakejja, ¿kunsa jaqenakajj lurapjjañapa? Akapachan tʼunjatäñap yatisajja, Jesusatwa yateqasipjjañapa, jakäwipsa Diosaruw katuyasipjjañapa, ukatsti Criston jilanakaparu yanaptʼasajja, Diosan Reinopat yatiyiriw sarapjjañapa (Mat. 25:35-40). Ukhamatwa jachʼa tʼaqhesïwi urunjja, qhespiñatak chimpu katoqapjjani.
4) Qellqañ yänak aptʼata jaqejja Jesusampi sasiwa. Jachʼa tʼaqhesïwi urunjja, uwijanakjam uñtʼatäpkani uka walja jaqenakaruw chimptʼani. Ukhamatwa jupanakajj aka oraqen wiñayataki jakapjjani (Mat. 25:34, 46).
5)Thuru lawa aptʼatäpkäna uka sojjta jaqenakajja, angelanakampi sasiwa. Jupanakajja Jesusan pʼeqtʼataw taqe markanakar tʼunjapjjani, ukatsti jan walinaksa chhaqtayapjjarakiniwa (Eze. 9:2, 5-7; Apo. 19:11-21).
Jehová Diosajj janipuniw aski jaqenakarojj jan wali jaqenakampi chikajj tʼunjkaniti, ukwa Ezequielan visionapat amuytanjja (2 Ped. 2:9; 3:9). Jaqenakar yatiyir sarañajj kunja wakiskirisa uksa amtayarakistuwa. Akapacha janïr tʼunjatäkipanwa taqenejj uka toqet yatipjjañapa (Mat. 24:14).
(Ezequiel 9:3, 4) Ukatsti Israelan Diosapana jachʼa kʼajkiri kankañapasti, uka chheqhaninak patatwa sartawayarakïnjja, kawkhankapkäntejj ukata, ukatsti templo mantañäki uksaruw sarapjjäna. Tatitusti uka lino isimpi isthapitäkän uka jaqeruw jawsarakïna, kawkïritejj cinturaparojj qellqañ yänaka apki ukaru. 4 Juparojj sarakiwa: “Jerusalén marka muytam, kawkïrinakatejj aka markan jan wali luräwinakap layku wali llaktʼatäsipki ukanakaru mä chimpu paranakaparu uskurakim” sasa.
(Ezequiel 9:5-7) (Combinado con el siguiente versículo) 6 Ukatsti mayni jaqenakaru parljjayiri istʼarakta: “Jupan qhepap sarapjjam Jerusalén marka uñatatiri, ukatsti nayan templojjat qalltasina, jan khuyaptʼayasisa jiwarayapjjam awkinakaru, waynanakaru, tawaqonakaru, wawanakaru ukhamaraki warminakarusa. Ukampisa kawkïritejj mä señalanïkani ukarusti janipuni llamktʼapjjamti” sasa. Ukhamasti jupanakajj kawkïri awkinakatejj templo nayräjjankapki ukanakatwa qalltapjjäna. 7 Ukatsti jupanakarojj sarakïnwa: “Jichhajj temploru sarapjjam, uka temploru qʼañuchjapjjarakim; uta anqäjjanakaparusa jaqe jiwatanakampi phoqhantapjjam” sasa. Ukhamasti jupanakajj mistuwayasinjja jaqenakaru jiwarayañwa qalltapjjäna.
Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni
(Ezequiel 7:19) Qollqenakapsa callenakaruw willtapjjani, qorinakapsa qʼañu tʼunanakäkaspas ukhamwa wartapjjarakini. Tatitun colerasiñapa urojj purinkani uka urusti janiw qoripasa ni qollqepasa jupanakarojj qhespiykaniti. Uka qorinakajj janirakiw manqʼat awtjata purakanakapsa phoqtʼkaniti, uka qorir munasaw ñanqha lurañanakaru puripjje.
Diosan yatichäwipajj janiw akapachan yatichäwinakapjamäkiti
10 Jehová Diosakiw jutïr urunakatak sum wakichtʼasiñ yanaptʼistaspa, kunattejj jupaw kunas jutïrin pasani uk sum yati. Cheqansa, kunanakas jutïr urunakan jaqenakar pasani uk Jupakiw yati (Isa. 46:9, 10). “Jakʼankiwa Tatitun khä jachʼa urupajja” sasaw Bibliajj qhanañchistu (Sof. 1:14). Ukat uka uruw Proverbios 11:4 qellqatan jikjjataski uka arunakajj phoqasini, ukanjj akham siwa: “Taripäwi urun qamir kankañajj maynirojj janiw yanapkaniti, ukampis cheqa kankañajja jiwañatwa qhespiyani”. Jehová Diosajj Supayan aka ñanqha pachapar tʼunjani ukhajja, Jupampi askit uñjatäñaw taqe kunat sipansa jukʼampi wakiskirïnejja. Qollqejj inamayäniwa, kunjamatï Ezequiel 7:19 qellqatan siskejja: “Qollqenakapsa callenakaruw willtapjjani, qorinakapsa qʼañu tʼunanakäkaspas ukhamwa wartapjjarakini”. Ukanak yatiñaw jichhatpach suma amuyumpi sarnaqañ yanaptʼistani.
(Ezequiel 8:12) Ukatsti sarakituwa: “¿Uñjtati kuntejj jamasan Israelankiri jilïri jaqenakajj lurapki ukjja? ¿Sapa maynis idolonakapan tʼojjonakapanjja? Jupanakasti amuyapjjarakiwa nayajj janis ukanaka uñjkirista ukhama, ukhamaraki aka markarojj apanukkiristsa ukhamwa amuyapjjaraki” sasa.
¿Diosan qollan ajayupamp irpayasisktanti?
14 Iyawsawinïsajj Jehová Diosan utjatapat janiw pächasktanti. Jiwasatï Diosajj janis utjkaspa ukham pächasiñänejja, jan kunakiw juchar purtʼassna. Kunanakas Ezequiel profetan tiemponakan pasäna ukanakat amuytʼañäni. Markapankir jaqenakajj kuna ajjtaskañanaksa jamasat lurasipkäna ukanakwa Jehová Diosajj Ezequiel profetar akham yatiyäna: “¿Uñjtati kuntejj jamasan Israelankiri jilïri jaqenakajj lurapki ukjja? ¿Sapa maynis idolonakapan tʼojjonakapanjja? Jupanakasti amuyapjjarakiwa nayajj janis ukanaka uñjkirista ukhama, ukhamaraki aka markarojj apanukkiristsa ukhamwa amuyapjjaraki” sasa (Eze. 8:12). ¿Kunatsa uka jan walinak lurapjjäna uk amuytanti? Kuntï lurapki ukanak Jehová Diosajj janis uñjkaspa ukham amuyapjjäna, mä arunjja, Diosajj janis cheqpachapun utjkaspa ukhamwa amuyapjjäna.
Biblia liyiñataki
(Ezequiel 8:1-12) Sojjtïri phajjsina, phesqa uru saraqatarusti, sojjtïri maranjja, nayajj utajjan qontʼataw jikjjatasiskäyäta Judá oraqenkir jilïri jaqenakampi. Ukat akatjamatwa Tatitojj amparapa nayjjaru loqjjatitu. 2 Ukatsti uñjaraktwa mayni, mä jaqeru uñtata. Cinturapat aynacharusti ninäkaspas ukhamwa uñjarakta, ukat amstarusti mä suma lliphipkiri metalar uñtataw kʼajarakïna. 3 Uka jaqesti kunatejj amparapjamäkäna uk loqtanisaw ñikʼutat katuntitu. Ukatwa Diosan chʼamapajj alayaru waytitu, ukatsti kuna unañchäwinaktejj Diosajj uñachtʼaykitu, uka toqwa Jerusalén markaru irpitu, ukatsti marka manqhana punku cheqaruw saytʼayarakitu, kawkïri punkutejj amsta toqenkki ukkharu, uka cheqankarakïnwa kawkïri idolotejj Tatituru colerayki ukajja. 4 Ukankarakïnwa Israelan Diosapan kʼajkiri kankañapajja, kunjämtejj nayajj wasara pampa toqen uñjkäyät ukhama. 5 Ukatsti sarakituwa: “Amsta toqer uñtam” sasa. Nayasti amsta toqeruw uñtta, mantañawjansti, altar jakʼankki uka punku cheqanjja Tatitur colerayiri mä ídolo uñjarakta. 6 Ukatsti sarakituwa: “¿Uñjtati kuna ajjtaskañ luräwinaktejj israelita jaqenakajj lurapki ukanakjja, ukhamaraki nayarusa qollan templopjjata jayaru apanukupkitu uksa? Jïsa, ukampis jichhajj jukʼampi jan wali yänakampwa uñjäta” sasa. 7 Ukjjarojj uta anqäjja toqeru mantañäkis uka punkuruw irparakitu. Uka perqansti mä jachʼa pʼiya uñjarakta. 8 Ukatsti sarakituwa: “Uka perqan uka pʼiyapjja jukʼampi jachʼa pʼiysum” sasa. Nayasti uka pʼiyjja jukʼampi jachʼaruw tukuyta, ukatsti mä mantaña jikjjatarakta. 9 Ukatsti sarakituwa: “Mantam, ukanwa uñjäta kuna ajjtaskañ luräwinaktejj ukan lurapki ukanaka” sasa. 10 Nayasti manttwa, ukat uka perqa irampachansti kunayman casta katarinakan uñnaqanakapa qellqsuta uñjarakta, ukhamaraki yaqha casta qʼañu animalanaksa, ukhamaraki Israel markan taqe idolonakapsa. 11 Ukansti paqallqo tunka israelita jilïri jaqenakawa ukankasipkäna, ukankaskarakïnwa Jaazanías sat jaqesa, kawkïritejj Safán sat jaqen yoqapäkän uka, jupanakasti uka idolonakaruw yupaychasipkarakïna. Sapa maynis mä incensario waytʼatkamakïpjjänwa, ukanakatsti incienso jiwqʼew wali mistuskarakïna. 12 Ukatsti sarakituwa: “¿Uñjtati kuntejj jamasan Israelankiri jilïri jaqenakajj lurapki ukjja? ¿Sapa maynis idolonakapan tʼojjonakapanjja? Jupanakasti amuyapjjarakiwa nayajj janis ukanaka uñjkirista ukhama, ukhamaraki aka markarojj apanukkiristsa ukhamwa amuyapjjaraki” sasa.