Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • mwbr18 agosto págs. 1-8
  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias
  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias (2018)
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • AGOSTO 6-12
  • AGOSTO 13-19
  • AGOSTO 20-26
  • AGOSTO 27 - SEPTIEMBRE 2
Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias (2018)
mwbr18 agosto págs. 1-8

Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias

AGOSTO 6-12

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | LUCAS 17, 18

“Yuspärasir jaqëpjjañäni”

(Lucas 17:11-14) Jerusalén markar sarkasasti, Samariampi Galileampejj jikiski uka cheqwa jupajj pasawayäna. 12 Mä jiskʼa markar mantaskäna ukhajja, lepra usuni tunka chachanakaw jupar jikjjatapjjäna, ukampis jaya cheqarukiw saytʼasipjjäna. 13 Ukatsti akham sasaw jachʼat artʼapjjäna: “Jesús, Yatichiri, nanakat khuyaptʼayasipjjeta” sasa. 14 Jesusajj jupanakar uñjäna ukhajja, akham sarakïnwa: “Sacerdotenakamp uñjayasir sarapjjam” sasa. Jupanakajj sarasipkäna ukhaw lepra usut qollatäjjapjjäna.

nwtsty Lu 17:12, 14 textotak notanaka

lepra usuni tunka chachanakaw: Amuyatajja, Bibliajj qellqaskäna uka tiemponjja, lepra usuni jaqenakajj mä cheqanakwa juntuk jakasipjjäna, ukhamat maynit maynikam yanaptʼasiñataki (2Re 7:3-5). Moisesan Leyiparjamajja, lepra usuninakajj campamentot anqäjjänwa jakapjjañapäna, “qʼañütwa, qʼañütwa” sasaw arnaqasipjjañaparakïna (Le 13:45, 46). Jesusamp parlapkäna uka lepra usuni jaqenakajj Moisesan Leyip istʼapjjänwa, ukatwa Jesusar jakʼachasiñat sipansa, jaya cheqaruk saytʼasipjjäna.

Sacerdotenakamp uñjayasir sarapjjam: Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, Moisesan Leyipsa Aaronan familiapat jutiri sacerdotenakarusa respetompiw uñjäna, ukatwa lepra usuni chachanakarojj “sacerdotenakamp uñjayasir sarapjjam” sasin säna (Mt 8:4; Mr 1:44). Moisesan Leyiparjamajja, lepra usut qollasjjäna uka israelitajj cheqapunit qollatäjje janicha uk mä sacerdotempiw uñjayasiñapäna, templor sarasajj mä ofrenda loqtañaparakïna (Le 14:2-32).

(Lucas 17:15, 16) Jupanakat maynejj qollatäjjatap amuyasisajj kuttʼanïnwa, arnaqtʼasisaw Diosar jachʼañchäna. 16 Jesusan nayraqataparuw killptʼasïna, oraqer puriñkam altʼasisaw jupar yuspäräna. Ukhamarus uka jaqejj samaritano jaqënwa.

(Lucas 17:17, 18) Jesusasti sarakïnwa: “¿Janit tunka chachanakar qollaskänjja? ¿Kawkinkapjjarak llätunkanisti? 18 ¿Janit jupanakat maynis Diosar jachʼañchirejj kuttʼanipki? Yaqha markankir jaqekirakis kuttʼanejjä” sasa.

w08 10/1 pág. 24 párrs. 8, 9

¿Kunatsa yuspärasirïñasa?

¿Jesusajj kunjamakis jikjjataspachäna? ¿Llätunkanin jan kuttʼanitapatjja walikiw sispachänati? Kunjamtï Bibliajj saskakejja: “¿Janit tunkanïki kʼumarachatanakajja? ¿Kawkinkapjjesa llätunkanejja? ¿Aka yaqha jaya markankir sapakiti Diosar yupaychirejj kuttanejja?” sasaw Jesusajj jisktʼasïna (Lucas 17:17, 18).

Cheqpachansa, uka jaqenakajj suma chuymanïsipkänwa, Jesusar iyawsapjjatapsa jaqenakan istʼkañarakiw arsupjjatayna, ukat iyaw sasarakiw Jerusalenankir sacerdotenakan ukar sarapjjatayna. Ukat Jesusan luräwipatjja chuymanakapan wal yuspärapjjpachäna. Ukampis janiw Jesusar yuspärirejj kuttʼapkänti, ukatwa Jesusajj chuym wal usuyaspachäna. ¿Kunsa jiwasajj uka sarnaqäwit yateqaraksna? Kunapachatï maynejj jiwas layku kuna asksa lurki ukhajja, ¿kuns lurtanjja? ¿Jankʼakit yuspärtanjja? Inas yuspäratas uñachtʼayañatakejj mä jiskʼa qellqat kun apayañajj askïchispa jan ukajj yaqha ukhamanakwa lursna.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Lucas 17:7-10) ”Jumanakat maynin esclavopajj vacamp yapu luraskaspa jan ukajj ovej awatiskaspa ukhajja, ¿kunjamsa pampat purinipan esclavopar katoqaspa? ¿‘Jankʼakiy jutam, mesan qontʼasisin manqtʼasim’ saspati? 8 Janiwa. Jan ukasti akham saspawa: ‘Manqʼa wakicharapita, serviñ isimp uchasim, nayajj manqtʼasiñ umtʼasiñ tukuyjjä ukhakam servita, ukjjaruw jumajj manqʼaskäta, umaskäta’ sasa. 9 Lurañanakapamp phoqatap laykojja, ¿uka esclavopar yuspäraniti? Janiwa. 10 Ukhamasti jumanakajj lurañanak katoqapjjäta, taqe ukanakamp phoqapjjarakïta ukhajja, akham sapjjarakim: ‘Jan kunatak servir esclavöpjjtwa. Kuna lurañatï wakiskäna ukakwa lurapjjta’ sasa”.

nwtsty Lu 17:10 textotak nota

Jan kunatak servir esclavöpjjtwa: Griego arunjja, “jan valorani”. Uka arunakampejja, Jesusajj janiw esclavonakajj mä arunjja, discipulonakapajj janis kunatak servirïpkaspa janis valoranïpkaspa ukham amuyasipjjañap munkänti. Esclavonakajj humilde chuymanïpjjañapawa, luratanakapatsa janiw jachʼañchayasiñ suyapjjañapäkiti, ukwa Jesusajj arkirinakapar amuytʼayañ munäna. Yaqhep yatjjattʼat jaqenakarjamajja, “esclavonakakïtanwa, janiw suma uñjatäñasajj wakiskiti” sañatakiw Jesusajj uka arunak säna.

(Lucas 18:8) Nayasti sapjjsmawa: jupanakar cheqapar uñjasiñapatakejj jankʼakiw Diosajj yanaptʼani. Jaqen Yoqapajj purinkani ukhajja, ¿Diosar ukham confiyir jaqenak oraqen jikjjataniti?”.

nwtsty Lu 18:8 textotak nota

Diosar ukham confiyir jaqenak: Jesusajj kunjamtï viuda warmejj Diosar confiykäna ukham confiyañatwa parlaskäna (Lu 18:1-8). Jehová Diosar ukham confiyirinakajja, “Diosar orasiñajj yanaptʼistuwa, ajllitanakaparusa Diosajj yanaptʼapuniniwa” sasaw taqe chuym confiyapjje. Jesusajja, Diosar confiyasipkiti janicha uk jupanak pachpa amuyasipjjañapatakiw discipulonakapar ukham jisktʼpachäna, ukatwa uka jisktʼarus jan qhanañchkänti. Diosar confiyañasa orasiñas kunja wakiskirisa uka toqet parlir uñachtʼäwejj wal arkirinakapar yanaptʼpachäna, kuna laykutejj uka nayrakiw kuna jan walinakansa uñjasipjjani ukjjat jupanakamp parläna (Lu 17:22-37).

Biblia liyiñataki (Lucas 18:24-43)

AGOSTO 13-19

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | LUCAS 19, 20

“¿Tunka mina qollqenakat parlir uñachtʼäwit kunsa yateqsna?”

(Lucas 19:12, 13) Ukatwa jupajj akham säna: “Reyin mä yoqapaw reyit uttʼayatäñatakejj yaqha jaya markar saräna, ukatjja kuttʼanjjarakïnwa. 13 Ukampirus janïr sarkasajja, tunka esclavonakapar jawsasaw tunka mina qollqenak churäna, akham sasa: ‘Kuttʼaniñajkamajj negocionakwa uka qollqempejj lurapjjäta’ sasa.

jy pág. 232 párrs. 2-4

Jesusajj tunka mina qollqetwa parläna

Jupajj sänwa: “Reyin mä yoqapaw reyit uttʼayatäñatakejj yaqha jaya markar saräna, ukatjja kuttʼanjjarakïnwa” sasa (Lucas 19:12). Jaya markarojj walja tiempow sarañapäna. ‘Reyin yoqapajj’ Jesusänwa, jupaw “jaya markar”, mä arunjja alajjpachar sarañapäna, ukanwa Awkipajj Reyit uttʼayañapäna.

Uñachtʼäwirjamajja, ‘Reyin yoqapajj’ janïr sarkäna ukhajja, tunka esclavonakaparuw jawsthapiyäna, ukatjja sapa mayniruw mina qolIqenak akham sasin churawayäna: “Kuttʼaniñajkamajj negocionakwa uka qollqempejj lurapjjäta” sasa (Lucas 19:13). Mina sat qollqenakajja qollqe metalat luratänwa, wali valorani qollqerakïnwa. Mä jaqejj yapun kimsa phajjsi trabajkäna ukaruw mä mina pagapjjerïna.

Esclavonaka sasajj jupanakat parlaskatapjja discipulonakajj amuyasipjjpachänwa, Jesusajj ‘jumanakaw cosecha apthapirinakäpjjtajja’ sasaw jupanakar säna (Mateo 9:35-38). Ukampis janiw granonak apthapisin apanipjjam sañ munkänti, jan ukasti yaqha discipulonak jikjjatañaw cosechar uñtasitänjja, uka discipulonakaw Diosan Reinopan apnaqapjjarakispäna. Uk lurañatakejja, discipulonakajj tiempo apstʼasipjjäna, qollqe irtapjjäna, walpun chʼamachasipjjäna.

(Lucas 19:16-19) Ukhamasti akham sasaw nayrïrejj jupan ukar purinïna: ‘Tata, churkista uka mina qollqempejj tunka mina qollqenakwa ganta’ sasa. 17 Jupasti sarakïnwa: ‘Suma esclavo, ¡walik ukham lurtajja! Mä jukʼa katoqasas suma phoqerïtamwa uñachtʼaytajja, ukhamajj tunka markanakjjaruw jumajj apnaqäta’ sasa. 18 Ukjjarusti akham sasaw payïrejj jutarakïna: ‘Tata, churkista uka mina qollqempejj phesqa mina qollqenakwa ganta’ sasa. 19 Juparusti sarakïnwa: ‘Jumajj ukhamarakiw phesqa markanakjjar apnaqäta’ sasa.

jy pág. 232 párr. 7

Jesusajj tunka mina qollqetwa parläna

Discipulonakatï wal chʼamachasiri uka esclavonakar uñtasitäpjjatap amuyasipjjchïna ukhajja, luratanakapajj kunjamsa Jesusar kusisiyani uk yatisajj kusisipjjpachänwa. Wal trabajipjjatapatjja, jan pächasisaw bendición katoqañ suyapjjpachäna. Cheqas janiw taqpach discipulonakajj igualäpkänti, sapa mayniw kunaymanin jakasipjjäna, yaqhepajj mä kunsa wali sum lurtʼañ yatipjjäna, yaqhepasti janiraki. Ukampis Jesusajj Reyit uttʼayatäjjasajja, discipulonakan luratanakaparojj wali askitwa uñjañapäna, kunjamsa discipulonak jikjjatañatakejj chʼamachasipjjäna uk uñjasas bendisiñaparakïnwa (Mateo 28:19, 20).

(Lucas 19:20-24) Yaqha esclavow jutarakïna, akham sasaw jupar säna: ‘Tata, akäskiw churawaykista uka mina qollqemajja, mä pañor chintʼasaw imarapsma. 21 Cheqansa jumar ajjsarañatwa ukham lurta, jumajj wali qhoru jaqëtawa. Kuntï jumajj jan uchkta ukwa apthaptajja, kuntï jan phawkta ukwa yawthapiraktajja’ sasa. 22 Ukjjarusti jupajj sarakïnwa: ‘Jan wali esclavo, arsutamarjamaw nayajj juchañchsma. Nayan qhoru jaqëtajsa, kuntï nayajj jan uchkta uk apthapitajsa, kuntï jan phawkta uk yawthapitajsa, ¿sumti jumajj yatiskayäta? 23 Ukhamajj ¿kunatsa qollqej mä bancor jan ucharapkista? Purinisajj interesampwa apsusiriskayätjja’ sasa. 24 ”Ukatjja khitinakatï uka jakʼan saytʼatäsipkäna ukanakarojj akham sasaw jupajj säna: ‘Uka mina qollqe jupat aparapjjam, kawkïritejj tunka mina qollqenïki ukar churapjjam’ sasa.

jy pág. 233 párr. 2

Jesusajj tunka mina qollqetwa parläna

Reyin qollqep jan jiltayatapatjja, uka esclavojj mina qollqjja aparayasïnwa. Apostolonakajj Jesusajj Diosan Reinopan Reyjam apnaqaspa ukwa suyasipkäna. Ukhamajj kuntï Jesusajj qhepa esclavot siskäna uk istʼasajja, jan jayrasis trabajiñatakiw amtapjjpachäna, ukhamat Reinor mantañataki.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Lucas 19:43) Urunakajj purininiwa, ukhaw enemigonakamajj ari puntani jachʼa lawanakampi muyuntayapjjätam, taqe toqetwa jumarojj jarkʼantapjjätam.

nwtsty Lu 19:43 textotak nota

ari puntani jachʼa lawanakampi muyuntayapjjätam: Aka textonakwa Griego Arut Qellqatanakan kjárax siski uka griego arojj uñsti. Ukajj “poste” jan ukajj “mä cheq jarkʼantañatak ari puntan lawa” sañwa muni. Soldadonakajj ari puntani lawanakampi markanak muyuntayapjjerïkäna ukjjat parlañatakiw uka arojj apnaqasirakispa. Jesusan arunakapajj 70 maranwa phoqasïna, ukhaw Tito chachan pʼeqtʼata romano soldadonakajj Jerusalenar ari puntan lawanakamp muyuntayapjjäna. Ukham lurasaw Tito chachajj Jerusalenar manqʼañanak jan mantayjjänti, judionakas janiw escapañ puedjjapjjänti, facilakwa romanonakampis atipjayasipjjäna. Romanonakajj Jerusalén jakʼan utjkäna uka arbolanak apsusaw uka cerco lurapjjäna.

(Lucas 20:38) Jupajj janiw jiwatanakan Diosapäkiti, jan ukasti jakirinakan Diosapawa. Jupatakejj taqe uka jaqenakajj jakasipkiwa” sasa.

nwtsty Lu 20:38 textotak nota

Jupatakejj taqe uka jaqenakajj jakasipkiwa: Jan ukajja, “jupan amuyuparjamajj taqe uka jaqenakajj jakasipkiwa”. Bibliarjamajja, Diosan munañap jan lurapki uka jaqenakajj jiwatäpkaspas ukhamäpjjewa (Ef 2:1; 1Ti 5:6). Ukampis Diosat jan jitheqtas jiwapki ukanakajja, Jupatakejj jakasipkiwa, ¿kunatsa ukham sissna? Diosajj jupanakarojj jaktayapuniniwa (Ro 4:16, 17).

Biblia liyiñataki (Lucas 19:11-27)

AGOSTO 20-26

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | LUCAS 21, 22

“Salvasiñanakamajj jakʼankjjewa”

(Lucas 21:25) ”Ukhamarakiw señalanakajj intinsa, phajjsinsa, warawaranakansa utjani. Qotan colerasitap layku ukhamarak oladanakan wal sartanitap laykojja, oraqenjja jan kamachtʼirjamaw markanakajj wal tʼaqesipjjani.

kr pág. 254 párr. 9

Diosan Reinopajj enemigonakaparuw tukjani

9 ‘Unañchanakaw alajjpachan utjani.’ Jesusajj akham sasaw säna: “Intejj chʼamaktʼjjani[wa], phajjsisa janirakiw qhantkjjaniti, warawaranakasti alajjpachat willirtanirakiniwa” sasa. Jichhürunakanjja, religión pʼeqtʼirinakan yatichäwinakaparojj mä qhanäkaspas ukhamwa jaqenakajj uñjapjje, ukampis mä jukʼa tiempotjja janiw ukhamäjjaniti. Maysa toqetjja, ¿mayjtʼäwinakaw alajjpachan utjani sañti Jesusajj munarakpachäna? Inas uka toqet parlarakchïna (Isa. 13:9-11; Joel 2:1, 30, 31). Taqe ukanak uñjasajja, ¿kunsa jaqenakajj lurapjjpachäni? Jan kun kamachtʼirjamäsajj wal llakisipjjani (Luc. 21:25; Sof. 1:17). Diosan Reinopan enemigonakapajja, reyinakasa esclavonakasa, kunatejj Oraqen paskani uk yatisaw ‘ajjsarañat thayjtapjjani’. Jupanakajj imantasiñatakiw mä cheq thaqhapjjani, ukampis Reyisan tʼunjäwipat qhespiñatakejj janiw mä cheqas imantasiñatak utjkaniti (Luc. 21:26; 23:30; Apo. 6:15-17).

(Lucas 21:26) Jaqenakajj ajjsarañatsa, kunanakatï aka oraqjjar jutañampïski ukanak amuyasasa qʼalpun thayjtapjjani, alajjpach chʼamanakajj thaljatätap layku.

(Lucas 21:27, 28) Ukatsti jaqen Yoqaparuw qenay patjjan jutaskir uñjapjjani, wali chʼamani ukhamarak wali kʼajkiri. 28 Kunapachatï ukanakajj phoqasiñ qalltkani ukhajja, jumanakajj cheqaki saytʼasipjjam, pʼeqsa waytapjjarakim, salvasiñanakamajj jakʼankjjewa”.

w16.01 pág. 10 párr. 17

Maynit maynikam munasisipkakiñäni

17 ‘Iyawsäwinïñasawa’ (Hebreos 13:6 liytʼañataki). Jehová Diosar iyawsañajja, jan waltʼäwinakan kusisit chuymampi aguantañatakiw yanaptʼistu. Ukham kusisit chuymanïñajja, jilat kullakanakasar chʼamañchtʼañataki ukhamarak chuymachtʼañatakiw yanaptʼistani, ukhamatwa jupanakar munasitas uñachtʼayañäni (1 Tes. 5:14, 15). Jehová Diosarutï taqe chuyma iyawsañäni ukhajja, jachʼa tʼaqhesiña uru purinkani ukhajj janiw ajjsarayaskañäniti. ¿Kunatsa? Uka uru purinkani ukhajja qhespiyasiñajj wali jakʼankatapwa amuyañäni (Luc. 21:25-28).

w15 7/15 pág. 17 párr. 13

¡Niyaw qhespiyatäjjañäni!

13 Kunapachatï ‘cabritonakjam’ uñtʼat jaqenakajj tʼunjatäpjjañap amuyasipjjani ukhajja walpun “jachapjjani” sasaw Bibliajj qhanañchi (Mat. 24:30). Ukampis alajjpachar sarañatak ajllit cristianonakasa aka Oraqen wiñay jakañataki suytʼäwinïpki uka cristianonakasa ¿kunsa uka tiempon lurapjjani? Jesusasti sänwa: “Kunapachatï akanakajj pasañ qalltani ukkhajja, chʼamachasipjjam, ukhamarak suyapjjam jankʼakirakiw qhespiyatäjjapjjäta” sasa (Luc. 21:28).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Lucas 21:33) Alajjpachasa oraqesa pasaniwa, arunakajasti janipuniw kunäkipansa paskaniti.

nwtsty Lu 21:33 textotak nota

Alajjpachasa oraqesa pasaniwa: Yaqha textonakarjamajja, alajjpachasa oraqesa janipuniw tukjatäkaniti (Gé 9:16; Sl 104:5; Ec 1:4). Ukhamasti, Jesusajj akham sañwa munaskpachäna: “Alajjpachasa oraqes janis utj-jjchispajja, arunakajajj phoqasipuniniwa” sasa (Mt 5:18 uñjjattʼarakisma). Maysa toqetjja, inas Jesusajj Apocalipsis 21:1 qellqatan parlki uka alajjpachata ukat oraqet parlaskchïna, uka textojj ‘nayra alajjpachata nayra oraqetwa’ parlaski.

(Lucas 22:28-30) ”Cheqas jumanakajj nayamp chikapuniw sarnaqapjjtajja, yantʼanakan uñjaskta ukhasa, janirakiw jaytapkistati. 29 Kunjamtï Awkijajj mä reinotaki nayampi pacto lurkejja, ukhamarakiw nayajj jumanakamp mä pacto lurtjja. 30 Ukhamat jumanakajj Reinojan nayamp chika mesajan manqʼapjjañamataki, ukhamarak umapjjañamataki. Ukatjja trononakar qontʼasisaw Israel markan tunka payani tribunakapar juzgapjjäta.

w14 10/15 pág. 16 párrs. 15, 16

Jumanakasti “sacerdotenakäpjjätawa”

15 Santa Cena uttʼayasasti, Jesusajj taqe chuyma servir apostolonakapampiw mä pacto luräna. Ukasti Reinotak pacto satawa. Mayni pactonakat sipansa, Reinotak pactorojj janiw Jehová Diosajj mantkänti, jan ukasti Jesusampi ukat khitinakatï alajjpachar sarañatak ajllitäpki ukanakampiw uka pacto lurapjjäna. Jesusasti jupanakarojj akham sänwa: “Kunjamtï Awkijajj mä reinotaki nayampi pacto lurkejja, ukhamarakiw nayajj jumanakamp mä pacto lurtjja” sasa (Luc. 22:28-30, NM). Amuyatajja, Jehová Diosampi ukat Jesusampi pacto lurkäna ukatjamakwa Jesusajj parlaskäna, ukhamat jupajj ‘Melquisedecjam sacerdotëñapataki’ (Heb. 5:5, 6).

16 Jesusajj tʼaqhesiñanakan uñjaskäna ukhajja, 11 apostolonakapajj janiw jitheqtapkänti. Ukatwa jupanakampejj Reinotak pacto luräna, ukhamat reyinakjam qontʼasipjjañapataki ukat sacerdotenakjam servipjjañapataki. Ukampis janiw uka 11 apostolonakapakejj ukham servipjjañapäkänti, jan ukasti Jesusajj akham sasaw apóstol Juanarojj mä visión toqejj qhanañchäna: “Khitinakatejj atipjkani ukanakarojja, nayamp chikwa qontʼasiyä tronojjana, kunjämatejj nayajj atipjtjja ukatsti Awkejjampi chikajj tronopan qontʼasktjja ukhama” sasa (Apo. 3:21). Ukhamasti, Reinotak pactorojj 144.000 ajllit cristianonakaw mantapjjaraki (Apo. 5:9, 10; 7:4). Ukhamajj uka pactorjamaw uka ajllit cristianonakajj alajjpachat apnaqanipjjani. Kunjamtï mä noviajj mä reyimpi casarasisin uka reyimp chika apnaqkejja ukhamarakiw ajllitanakajj Jesucristomp chika apnaqanipjjani. Biblianjja ajllit cristianonakajj Corderomp casarasiñatak tawaqökaspasa ukham sasaw qhanañchi, ukatjja Jesusamp casarasiñataki parlata mä ‘qʼoma tawaqökaspas’ ukham sasaw saraki (Apo. 19:7, 8; 21:9; 2 Cor. 11:2).

Biblia liyiñataki (Lucas 22:35-53)

AGOSTO 27 - SEPTIEMBRE 2

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | LUCAS 23, 24

“Mayninakar perdonapjjapuniñäni”

(Lucas 23:34) Jesusajj sänwa: “Alajjpachankir Awki, jupanakar perdonam, kuntï lurapki ukjja janiw yatipkiti” sasa. Ukjjarusti jupan isinakap jaljasiñatakiw suertenak willtapjjäna.

cl pág. 297 párr. 16

‘Criston munasiñap uñtʼapjjañäni’

16 Jesusajj yaqha toqetwa Jehová Diosjam munasirïtap uñachtʼayarakïna: wali perdonasirïnwa (Salmo 86:5). Mä lawar chʼakkatatasa, perdonasirïtap uñachtʼayaskakïnwa. Wali jiskʼachata, ukat amparatsa kayutsa clavonakampi chʼakkatat tʼaqhesiskäna ukhajja, ¿kunsa Awkipar maypachäna? ¿Aka jaqenakar castigam sasint maypachäna? Janiwa, niya jiwañampëjjäna ukhajja, akham sasaw Diosar säna: “Awkejja, perdonam, jupanakajj janiw kuna luratanakaps yatipkiti” sasa (Lucas 23:34).

(Lucas 23:43) Jupasti sarakïnwa: “Cheqpachapuniw nayajj jichhürun sissma, nayamp chikaw jumajj Paraisonkäta” sasa.

g-S 2/08 pág. 11 párrs. 5, 6

¿Perdona Dios los pecados graves?

Jehová no solo toma nota del pecado, sino también de la actitud del pecador (Isaías 1:16-19). Piense por un momento en los dos malhechores que fueron colgados a ambos lados de Jesús. Era obvio que habían cometido graves crímenes, pues uno de ellos reconoció lo siguiente: “Nosotros, en verdad, justamente, porque estamos recibiendo de lleno lo que merecemos por las cosas que hicimos; pero este [hombre, Jesús,] no ha hecho nada indebido”. Las palabras de este malhechor indican que conocía un poco sobre Jesús, conocimiento que seguramente lo impulsó a cambiar su actitud para bien. Así lo revela el ruego que enseguida le hizo: “Acuérdate de mí cuando entres en tu reino”. ¿Cómo respondió Cristo a esta súplica sincera? “Verdaderamente te digo hoy: Estarás conmigo en el Paraíso.” (Lucas 23:41-43.)

Reflexione en esto: las últimas palabras de Jesús como ser humano incluyeron una expresión de piedad para con un hombre que admitió ser merecedor de la pena de muerte. ¡Qué alentador! Por ello podemos tener la seguridad de que tanto Jesucristo como su Padre, Jehová, se compadecerán misericordiosamente de todo aquel que se arrepienta de verdad, sin importar qué pecados haya cometido en el pasado (Romanos 4:7).

(Lucas 24:34) Ukatjja sapjjarakïnwa: “¡Cheqapuniw Tatitojj jaktayatäjjatayna, Simonarus uñstataynawa!” sasa.

cl pág. 298 párrs. 17, 18

‘Criston munasiñap uñtʼapjjañäni’

17 Jesusajj kunja perdonasirïnsa ukjja, Pedror perdonasaw qhan uñachtʼayäna. Nisán phajjsit 14 urunak saraqatarojj kunas pasäna uk amtañäni. Jesusar janïr katuntapkäna uka arumajja, Pedrojj wali munasiñat jupar akham säna: “Tata, jankʼakïtwa jumampi sarañatakejja carcelarusa ukhamarak jumamp chik jiwañatakisa” sasa. Ukampis mä qhawqha horanakatjja, kimsa kutiw Jesusar jan uñtʼir tuküna. Ukat ¿kunas pasäna? “[Jesucristo] Tatitusti kutikipstasin Pedror [uñtäna]” sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukhaw juchar purtʼasitap amuyasïna ukat “mistuwayjjasinjja wal jachäna”. Ukat kunapachatï Jesusajj jiwjjäna ukhajj inas akham jisktʼaschïna: “¿Jesusajj perdonpachïtuti?” sasa (Lucas 22:33, 61, 62).

18 Pedrojj uk yatiñatakejj janiw walja tiempo suykänti. Nisán phajjsit 16 urunak saraqataruw Jesusajj jiwatanak taypit jaktanjjäna, ukat uka urpachaw Pedror uñjir sarpachäna (Lucas 24:34; 1 Corintios 15:4-8). Pedrojj jan uñtʼiris tukkchïnjja, ¿kunatsa Jesusajj jupampejj sumakïskpachäna? Pantjaskipansa, Jesusajj jupar munasiskakïnwa, uk yatiñapwa munäna. Ukampis yaqha toqenakatwa chʼamañcharakïna.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Lucas 23:31) Niyakejjay arbolan chʼojjñäskipan akanakajj paschejja, ¡arbolajj wañsutäjjani ukhajj kunakïkani!” sasa.

nwtsty Lu 23:31 textotak nota

arbolan chʼojjñäskipan [...] arbolajj wañsutäjjani: Amuyatajja, Jesusajj judío jaqenakatwa parlaskäna. Jupanakajj niya jiwir mä arbolar uñtatäpjjänwa, ukampis Jesusampi jupar creyir mä qhawqha judionakampi jakasipkatap laykojja, janiw qʼalpach wañsutäpkänti. Ukampis niyaw Jesusajj jiwayatäñapäna, Diosar taqe chuyma serviri judionakasa, espíritu santomp ajllitäjjasajj Diosan Israelaparuw tukupjjañapäna (Ro 2:28, 29; Gál 6:16). Uka qhepatjja, nayra Israel markajj qʼala wañsuta mä arbolar uñtataw Dios nayraqatan jiwatäñapäna (Mt 21:43).

(Lucas 23:33) Pʼeqe Chʼakha satäki uka cheqar puripjjäna ukhajja, ukanwa juparojj lawar chʼakkatapjjäna, jan walinak lurir jaqenakamp chika, maynirojj kupëjjaparu, maynirojj chʼeqäjjaparu.

nwtsty foto

Kayu talonar leqʼentat mä jachʼa clavo

Aka fotonjja, hierrot lurat mä clavompi leqʼentat kayu chʼakhaw uñachtʼayasi, uka clavojj 11,5 centimetronakaniwa (mwb17.12 pág. 5 uñjjattʼäta). Uka chʼakhjja, 1968 maranwa Jerusalén markat alay toqen jikjjatapjjäna, romanonakajj jakapkäna uka tiempotäpachänwa. Ukajja, kunjamsa mä jaqer jiwayañatakejj clavompi lawar chʼakkatapjjerïna ukwa uñachtʼayistu. Romano soldadonakajj mä lawar Jesusar chʼakkatapkäna uka clavojj inas uka kikpächïna. Uka chʼakhjja, qalat lurat mä cajanwa jikjjatapjjäna, uka cajanwa mä jiwat jaqen chʼakhanakap imapjjatayna. Ukhamajj lawar chʼakkatas jiwayat mä jaqejj sepulturar imatäspänwa.

Biblia liyiñataki (Lucas 23:1-16)

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki