48 YATICHÄWI
Jan waltʼäwinakan Jehová Diosar confiyam
“‘Chʼamani saytʼasipjjam, […] kuna laykutejj nayaw jumanakampïskta’ siw ejercitonakan Jehová Diosapajja” (AGEO 2:4).
CANCIÓN 118 Jumar jukʼamp confiyañ yanaptʼapjjeta
¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?a
1, 2. ¿Kuna jan walinakans Jerusalenar kuttʼir judionakajj jiwasjam uñjasipjjäna? (“Ageo, Zacarías, Esdras chachanakan tiempopa” sat recuadro liytʼäta).
¿KUNATÏ jutïrin paskani ukajj llakisiytamti? Inas jumajj jan trabajoni uñjasisajj kunjamsa familiajar uñjäjja sasin jisktʼassta. Jan ukajj inas política toqet jan waltʼäwinak utjatapata, arknaqat uñjasitamata, jan ukajj autoridadanakan predicación jarkʼapjjatapat familiamat llakissta. Jumatï uka jan walinakan uñjassta ukhajja, kunjamsa Jehová Diosajj ukhamanakan uñjasir israelitanakar yanaptʼäna uk yatiñaw wal chʼamañchtʼätam.
2 Babilonian walja maranak jakapkäna uka judionakat jilapartejja, jan uñtʼapkäna uka oraqeruw viajipjjañapäna, ukatakejj utjirinakap jaytañatakisa Babilonian sum jakasiñ jaytañatakis taqe chuymaw Diosar confiyapjjañapäna. Uka oraqer puripkäna ukat mä qhawqha tiempotjja, qollqet pistʼataw uñjasipjjäna, política toqets jan waltʼäwinakaw utjäna, enemigonakapas jupanak contraw saytʼapjjäna. Walja jan walinakan uñjasisajja, yaqhepatakejj Jehová Diosan templop wasitat saytʼayaskäna ukan taqe chuym yanaptʼañajj wali chʼamäjjänwa. Ukatwa Jehová Diosajj niya 520 maran markar chʼamañchtʼapjjañapatakejj Ageo ukat Zacarías profetanakar khitäna (Ageo 1:1; Zac. 1:1). Uka profetanakajj wali sumwa markarojj chʼamañchtʼapjjäna. Ukampis niya 50 maranak qhepatjja, judionakajj wasitatwa desanimasipjjäna. Ukhamaruw Leyit copianak wali sum lurir Esdrasajj Babiloniat Jerusalenar kuttʼanïna, ukhamat judionakar chʼamañchtʼañataki, Diosar adorañ nayrar uchapjjañapatak yanaptʼañataki (Esd. 7:1, 6).
3. ¿Kuna jisktʼanakarus qhanañchaskañäni? (Proverbios 22:19).
3 Diosan nayra servirinakapajj jarkʼatas uñjasipjjchïnjja, Ageo ukat Zacarías profetanakan profecianakapaw Jehová Diosar confiyaskakiñatak jupanakar yanaptʼäna, jiwasarojj ukhamarakiw jan walinakan uñjasktan ukhajj Jehová Diosar confiyaskakiñatak yanaptʼistaspa (Proverbios 22:19 liytʼäta). Aka yatichäwinjja, kuntï Diosajj Ageo ukat Zacarías profetanak toqejj markapar siskäna ukwa yatjjatañäni, Esdrasan yateqaskañ luratapats yatjjarakiñäniwa. Ukaw aka jisktʼanakar jaysañatak yanaptʼistani: judionakajj oraqepar kuttʼapkäna ukhajj ¿kunjamsa jan walinakajj jupanakar jan waltʼayäna? ¿Kunatsa jan walinakan uñjastan ukhajj Diosan munañap nayrar uchañasa? ¿Kunas jan walinakan uñjaskasas Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistani?
¿KUNJAMSA JAN WALINAKAJJ JUDIONAKAR JAN WALTʼAYÄNA?
4, 5. ¿Kuna razonanakatsa judionakajj jan taqe chuym trabaj-jjapjjäna?
4 Judionakajj Jerusalenar puripkäna ukhajj walja lurañanïpjjänwa. Mä qhawqha tiemponakwa Jehová Diosan altarap wasitat saytʼayapjjäna, templon cimientonakapsa uchapjjäna (Esd. 3:1-3, 10). Qalltan taqe chuymas trabajipjjchïnjja, mä qhawqha tiempot janiw ukhamäjjänti. ¿Kunas pasäna? Janiw templonak trabajipkänti, jan ukasti pachpa utanakapwa lurapjjañapäna, yapuchapjjañapänwa, familiaparojj manqʼañanaks churapjjañaparakïnwa (Esd. 2:68, 70). Ukhamarus enemigonakapajj janiw jan kun lurasakejj quedasipkänti: templon jan wasitat saytʼayasiñapatakejj mä jan wal lurañ amtapjjäna (Esd. 4:1-5).
5 Judionakajj qollqet pistʼataw uñjasipjjarakïna, markapan política toqet jan waltʼäwinakaw utjarakïna. Uka tiemponjja, judionakan oraqep persanakaw apnaqasipkäna. Ciro reyin 530 antes de Cristo maran jiwatapatjja, jupa lanti uttʼasir Cambises sat reyejj Egipto marka katuntañwa amtäna. Egiptor sarkasajja, inas soldado tropanakapajj Israel markan oraqepnam pasapjjchïna, inas umsa, manqʼañanaksa, kawkjan quedasiñsa mayipjjchïna, ukajj jukʼamp jan walinakanwa Israel markar uñjasiypachäna. Darío I (primero) sat yaqha reyejj apnaqañ qalltkäna ukhajja, Persia markan waljaniw rey contrajj saytʼasipjjäna, política toqet jan waltʼäwinakaw utjarakïna. Ukanak pasatapatjja, Jerusalenar kuttʼapkäna uka judionakat waljanejj “¿Kunjamarak familiajar mantenïsti?” sasaw jisktʼasipjjäna. Taqe uka llakinakan uñjasisajja, yaqhepanakajj janiw Jehová Diosan templop wasitat saytʼayañ horasäkpachati sasaw amuyapjjäna (Ageo 1:2).
6. ¿Kuna jan walinsa judionakajj uñjasipjjarakïna, ukat Zacariasajj kamsänsa judionakarojja? (Zacarías 4:6, 7).
6 (Zacarías 4:6, 7 liytʼäta). Judionakajj janiw qollqet pistʼata, política toqet jan waltʼayatak uñjasipkänti, jan ukasti arknaqataw uñjasipjjarakïna. 522 antes de Cristo maranjja, enemigonakapajj Jehová Diosan templopajj wasitat saytʼayasiskäna uk jarkʼapjjänwa. Ukampis Zacarías profetajja, jan walinakans Jehová Diosaw wali chʼamani espíritu santopampejj nayrar sarantapjjañamatakejj yanaptʼapjjätam sasaw judionakar säna. 520 maranjja, Darío reyejj janiw Diosan templop lurasiskakiñapatakejj mä ordenak churkänti, jan ukasti lurasiskakiñapatakejj qollqempwa judionakar churäna, markankir autoridadanakarus yanaptʼapjjañapatakiw ordenäna (Esd. 6:1, 6-10).
7. ¿Kuna bendicionanaksa judionakajj Jehová Diosan munañap nayrar uchapjjatapat katoqapjjäna?
7 Jehová Diosajj Ageo ukat Zacarías profetanak toqew mä promesa servirinakapamp luräna, jupanakatï templo wasitat saytʼayañ nayrar uchapjjaspänjja, Diosajj jupanakampïspänwa (Ageo 1:8, 13, 14; Zac. 1:3, 16). Profetanakan chʼamañchtʼatajja, judionakajj 520 maranwa templon wasitat trabajiñ qalltapjjäna, niya phesqa maranakanwa templo wasitat saytʼayañ tukuyapjjäna. Jan walinakan uñjaskasas Jehová Diosan munañapwa nayrar uchapjjäna. Ukatwa Jehová Diosajj kunatï jakañatak munaski ukanak jupanakar churäna, jupan jakʼapankasipkakiñapatakis yanaptʼäna. Ukhamatwa judionakajj Jehová Diosar wali kusisit adorapjjäna (Esd. 6:14-16, 22).
JEHOVÁ DIOSAN MUNAÑAP NAYRAR UCHAM
8. ¿Kunjamsa Ageo 2:4 textojj Diosan munañap nayrar uchañatak yanaptʼistu? (Nota liytʼarakïta).
8 Jachʼa tʼaqesiñan wali jakʼankatap yattanwa. Ukatwa suma yatiyäwinak jankʼak predicañajj wali importantejja, ukajj Jesusan mä mandatopawa (Mar. 13:10). Ukampis jiwasatï qollqet pistʼata jan ukajj autoridadanakajj predicatas contra saytʼasipjjchi ukhajja, predicañar chuyma uchañajj jiwasatak chʼamakïspawa. ¿Kunas Diosan Reinop nayrar uchañatak yanaptʼistani? “Ejercitonakan Jehová Diosapajja”b jiwasampipunïskaniwa sasin confiyañaw yanaptʼistani. Kunanakatï jiwasatak wali wakiskirïki ukanakat sipans Diosan Reinopar wali importantet uñjañäni ukhajja, jupajj yanaptʼistaniwa. Ukhamajj janiw kunarus ajjsarañasäkiti (Ageo 2:4 liytʼäta).
9, 10. ¿Kunjamsa mä chacha warmejj Mateo 6:33 texton phoqasir uñjapjjäna?
9 Oleg ukat Irinac chacha warmit parltʼañäni, jupanakajj precursorat servisipki. Yaqha congregacionan yanaptʼañatak yaqha cheqar sarjjapjjäna uka qhepatjja, markan qollqe toqet jan waltʼäwi utjatapat jan trabajoniw uñjasipjjäna. Mä marajj janis mä seguro trabajonïpkchïnjja, Jehová Diosan yanaptʼapsa jupanakar munasitapsa sapa kutiw uñjapjjäna, awisanakajj jilat kullakanakajj jupanakar yanaptʼapjjarakïnwa. ¿Kunas nayrar sarantañatak yanaptʼäna? Oleg jilatajj qalltan desanimatäkchïnsa, jupajj akham siwa: “Predicacionan wali ocupatäñaw kunatï jukʼamp importantëki ukar chuym churañatak yanaptʼapjjetäna” sasa. Uka chacha warmejj trabaj thaqasipkäna uka tiemponjja, wali ocupataw predicasipkakïna.
10 Mä urojj predicacionat utar kuttʼasipkäna ukhajja, mä suma amigopaw manqʼañanakan pä bolsa jupanakar jaytatayna, uk jaytañatakejj mä 160 kilometronak viajitapwa mä vecino toqejj yatipjjäna. Oleg jilatajj akham siwa: “Uka urojja qhawqsa Jehová Diosas congregacionas nanakat llakisipjje ukwa wasitat uñjapjjta. Kuna jan walinakans servirinakapajj uñjasipjje ukajj janis askichasirjamäkchejja, Jehová Diosajj janipuniw servirinakapat armaskaniti, janiw ukat payachasktanti” sasa (Mat. 6:33).
11. ¿Kunsa Jehová Diosajj munañap lurañar chuym uchañäni ukhajj churistani?
11 Jehová Diosajj jaqenakar Jesusan discipulopar tukupjjañapatak yanaptʼaskaksna ukwa muni, uka luräwejj jaqenakan salvasipjjañapatakiw yanaptʼi. Kunjamtï párrafo 7 ukan parlaniwayktanjja, Ageo profetajj templo lurañar wasitat kuttʼapjjañapatakiw judionakar chʼamañchtʼäna. Templon cimientonakap wasitat uchapjjam siskaspas ukhamänwa. Jupanakatï istʼasirïpjjaspänjja, Jehová Diosajj bendición churañwa jupanakar arsüna (Ageo 2:18, 19). Kuna luräwtï Diosajj churkistu ukatï jiwasatak nayrankanejja, Jehová Diosajj bendisistaniwa, janiw ukat payachasiñasäkiti.
¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAR JUKʼAMP CONFIYAÑATAKEJJ LURSNA?
12. ¿Kunatsa Esdrasampi jupamp chik viajirinakampejj Jehová Diosar taqe chuym confiyapjjañapäna?
12 468 antes de Cristo maranjja, Esdrasajj Babiloniat Jerusalenarojj judionakat payïr grupompiw viajïna. Ukham viajiñatakejj Jehová Diosar taqe chuym confiyañaw wakisïna. Jan walin uñjasipjjaspäna uka thaknamwa viajipjjañapäna, niyakejjay templotak walja qorimpi qollqempi apapjjchïnjja, lunthatanakajj facilakwa jupanakar lunthatapjjaspäna (Esd. 7:12-16; 8:31). Jerusalén markan jukʼa jaqenakakiw jakapjjäna, perqanakapas punkunakapas janiw sumäkänti, ukhamajj uka markajj janiw mä seguro lugaräkänti. Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakejj ¿kunsa Esdrasat yateqassna?
13. ¿Kunas Esdrasarojj Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼäna? (Nota liytʼarakïta).
13 Kunjamsa Jehová Diosajj jan waltʼäwinakan markapar yanaptʼäna ukwa Esdrasajj uñjäna. Walja maranak nayrajja, mä arun 484 maranjja, Persia markajj apnaqkäna uka oraqen jakir judionakar qʼal chhaqtayañatakiw Asuero reyejj mä orden apsüna, inas Esdrasajj Babilonia markan jakchïna (Est. 3:7, 13-15). Jupas jiwayataw uñjasirakispäna. Reyin uka decreto apsutap yatisajja, “taqe provincianakankir” judionakaw ayunapjjäna, walpun llakisipjjäna, Jehová Diosarus jupanakar salvañapatakejj ruwtʼasipjjarakpachänwa (Est. 4:3). Kunapachatï taqe kunas mä akatjamat mayjtʼäna, judionakar tukjañ munirinakas jiwayat uñjasipkäna ukhajj kunjamas Esdrasas mayni judionakas jikjjatasipjjäna uk amuytʼañäni (Est. 9:1, 2). Kuna jan walinakantï Esdrasajj uñjaskäna ukajja, inas jutïr yantʼanakar saykatañatak wakichtʼchïna, Jehová Diosajj markapar jarkʼaqapuniniwa sasin jukʼamp confiyañapatakiw yanaptʼpachäna.d
14. ¿Kunsa mä kullakajj jan trabajon uñjasisajj yateqäna?
14 Kunjamsa Jehová Diosajj jan waltʼäwinakan jarkʼaqestu uk uñjasajj jukʼampiw jupar confiytanjja. Europa del Este toqen jakasir Anastasia kullakat parltʼañäni. Trabajopankir compañeronakapajj politicar mitisiñapatakiw obligañ munapjjäna, politicar jan mitisiñatakejj kullakajj uka trabaj jaytjjänwa. Anastasia kullakajj akham siwa: “Ukhakamajj janipuniw jan qollqenejj uñjasirïkti. Uka toqet Jehová Diosaruw awisayäta, jupajj wali munasiñampiw cuiditäna. Mä urojj wasitat jan trabajon uñjaskä ukhajj janiw kunarus ajjsarkäti. Jichhürutï alajjpachankir Awkijajj cuidchitojja, qharürojj cuidarakitaniwa” sasa.
15. ¿Kunas Esdrasarojj Jehová Diosar confiyaskakiñatak yanaptʼäna? (Esdras 7:27, 28).
15 Esdrasajj Jehová Diosan yanaptʼapwa jakäwipan uñjäna. Kunjamsa Jehová Diosajj sapa kut yanaptʼäna uka toqet lupʼiñaw Diosar confiyaskakiñatak yanaptʼäna. “Jehová Diosajaw nayar yanaptʼitu” siski uka arunakat amuytʼañäni (Esdras 7:27, 28 liytʼäta). Esdrasajj qellqkäna uka libronjja, niya uka pachpa arunakajj phesqa kutimpiw uñsti (Esd. 7:6, 9; 8:18, 22, 31).
¿Kunjamanakan uñjasisas Jehová Diosan yanaptʼap qhan uñjsna? (Párrafo 16).e
16. ¿Kunjamanakan uñjasisas Jehová Diosan yanaptʼap qhan uñjsna? (Fotonak uñjjattʼarakïta).
16 Jan walinakan uñjastan ukhajj Jehová Diosaw yanaptʼistaspa. Inas mä asamblear sarañatak jefesar permiso mayiñajj wakischini, jan ukajj inas taqpach tantachäwinakar sarañatak yaqha horarion trabajiñatak jefesar mayiñajj wakischini. Ukhamanakan uñjasisajj kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼistu ukwa uñjsna. Uk uñjasajj musparsnawa, Jehová Diosasarus jukʼampiw confiyaraksna.
Esdrasajj templonkaskiwa. Jehová Diosar orasajj markan juchanakapatwa jachi. Templonkapki uka jaqenakas jachapjjarakiwa. Secaniasajj akham sasaw jupar chuymachtʼi: “Israelatakejj mä suytʼäwejj utjaskiwa. […] Nanakajj jumampïsipkaraktwa” sasa (Esd. 10:2, 4). (Párrafo 17).
17. ¿Jan walinakan uñjaskasas Esdrasajj humildënwa sasajj kunatsa sissna? (Nayrïr paginankir dibujo uñjjattʼäta).
17 Esdrasajj humildënwa, Jehová Diosaruw yanaptʼa mayirakïna. Luräwinakap jan phoqerjamätap amuyasïna ukhajja, humilde chuymampiw Jehová Diosar orasïna (Esd. 8:21-23; 9:3-5). Diosar confiyatap uñjasinjja, mayninakajj yanaptʼapjjänwa, Diosar confiyatapats yateqasipjjarakïnwa (Esd. 10:1-4). Qollqet pistʼat uñjasisajj llakisiñäni, jan ukajj familiasat llakisisin jan ikiñs puedkañäni ukhajja, Jehová Diosaruw oracionan mayisiñasa, jupajj yanaptʼapunitaniwa sasin confiyañasarakiwa.
18. ¿Kunas Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistani?
18 Jiwasatï humildëñäni, yanaptʼsa mayiñäni, jilat kullakanakasampis yanaptʼayasirakiñäni ukhajja, Jehová Diosarojj jukʼampiw confiyañäni. Kimsa wawanakan Erika kullakajja, jan walinakan uñjaskasas Jehová Diosar confiyaskakïnwa. Jiskʼa imill wawapajj janïr naskasaw jiwjjäna, munat esposopas jiwjjarakïnwa, ukajj mä qhawqha tiemponakwa pasäna. Kunanakatï paskäna taqe ukanak amtasajja, kullakajj akham siwa: “Kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼätam uk janiw yatktati. Awisajj jan suykta ukhaw jupajj yanaptʼtamjja. Kunanaktï amigonakajajj sapkitäna, naya laykus lurapkarakïna ukanak toqew Jehová Diosajj oracionajar jaysitäna, uk walja kutiw uñjawayta. Kunjamans nayajj uñjasta uk amigonakajar yatiyta ukhajja, jupanakajj jukʼamp facilakiw yanaptʼapjjetu” sasa.
JEHOVÁ DIOSAR CONFIYAPUNIM
19, 20. ¿Kunsa Jerusalenar jan kuttʼañ puedipkäna uka judionakat yateqtanjja?
19 Jerusalenar jan kuttʼañ puedipkäna uka judionakat yateqaraksnawa, inas jupanakajj wali jilïrëjjapjjchïna, usutäpjjchïna, familian lurañanakamp phoqapjjañapächïna, ukatwa Jerusalenar jan kuttʼapkpachänti. Ukhamanakan uñjaskasas taqe chuymaw Jerusalenar kuttʼirinakarojj walja yänakamp yanaptʼapjjäna (Esd. 1:5, 6). Amuyatajja, judionakat nayrïr grupojj Jerusalenar kuttʼapkäna ukhat 19 maranak qhepatjja, Babilonian quedasipkäna uka judionakajj Jerusalenankapkäna uka judionakarojj donacionanak apayasipkakïnwa (Zac. 6:10).
20 Jehová Diosarojj janis kunjamtï munktan ukhampun serviñ puedkstanjja, taqe kuntï jupa laykojj lurktan uk wali valoranitwa Diosajj uñji, janiw ukat payachasktanti. ¿Kunjamatsa uk yattanjja? Kuntï Jehová Diosajj Zacarías profetar siskäna uka arunak toqew yattanjja. Babilonia markan quedasir judionakajj apayanipkäna uka qorimpi qollqempejj mä corona lurañapatakiw Diosajj jupar mayïna (Zac. 6:11). Uka “coronajja” jupanakan wali wajjtʼasirïpjjatap ‘amtañatakïnwa’ (Zac. 6:14). Jan waltʼäwinakan uñjaskasas Jehová Diosar serviñatak chʼamachastan ukjja, jupajj janipuniw armkaniti, janiw ukat payachasktanti (Heb. 6:10).
21. ¿Kunas jutir urunak jan ajjsaras suytʼañatak yanaptʼistani?
21 Aka qhepa urunakan jan walinakan uñjasikipuniñäniwa, inas jan walinakajj jukʼampëjjchini (2 Tim. 3:1, 13). Ukampis janiw llakimp aynachtʼañasäkiti. Ageo profetan urunakapan Jehová Diosajj servirinakapar kamsänsa uk amtañäni, jupajj akham sänwa: “Nayaw jumanakampïskta […]. Jan ajjsarapjjamti” sasa (Ageo 2:4, 5). Jiwasatï Jehová Diosan munañap lurañatak chʼamachasiñäni ukhajja, jupajj jiwasampïniwa, janiw ukat payachasktanti. Jiwasatï Ageompin Zacariasampin profecianakapat yateqatarjam lurañäni, Esdrasat yateqasirakiñäni ukhajja, kunas kunäskpan Jehová Diosarojj confiyapuniñäniwa.
CANCIÓN 122 ¡Suma saytʼatäpjjañäni!
a Aka yatichäwejja, kunapachatï qollqet pistʼat uñjastan, jakasktan uka cheqan política toqet jan waltʼäwinakajj utjki, jan ukajj yaqhanakajj predicañ jarkʼapkistu ukhaw Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistani.
b ‘Ejercitonakan Jehová Diosapa’ siski ukajja, Ageo libron 14 kutiw uñsti. Uka arunakajj Jehová Diosajj wali chʼamanïtapa, walja ejército angelanakar pʼeqtʼatapwa judionakar amtayäna, jiwasarojj uka pachp amtayarakistu (Sal. 103:20, 21).
c Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.
d Niyakejjay Esdrasajj Leyit copianak wali sum lurirïchïnjja, janïr Jerusalenar viajkasajj Jehová Diosan profecianakapar confiyjjänwa (2 Crón. 36:22, 23; Esd. 7:6, 9, 10; Jer. 29:14).
e FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilatajj asamblear sarañatakiw jefepar permiso mayiski, ukampis jefepajj janiw munkiti. Jilatajj Jehová Diosaruw orasiski, jefepamp wasitat parlañatakiw Diosar yanap mayiski. Jilatajj jefeparuw asambleatak mä invitación uñachtʼayaski, kunjamsa Bibliajj jukʼamp suma jaqëñatak yanaptʼistu ukwa qhanañchaskaraki. Jefepajj wal musparasajj asamblear sarañapatakiw permiso churi.