Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • w24 junio págs. 14-18
  • Jehová Diosajj istʼapunitänwa

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Jehová Diosajj istʼapunitänwa
  • Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • Uka toqet jukʼamp yatjjatañataki
  • MÄ VISITAW JAKÄWINAKAJ CAMBIAPJJETÄNA
  • SEGUNDA GUERRA MUNDIAL
  • DIOSAR SERVIÑANWA JILTAYÄTA
  • PRECURSORAT SERVIÑWA QALLTAPJJTA
  • DIOSAN MARKAPAN DERECHONAKAPWA ARJJATAPJJTA
  • CUBA MARKAN LIBREKIW PREDICASJJÄNA
  • RUANDA MARKANKIR JILAT KULLAKANAKARUW YANAPTʼAPJJTA
  • JANIPUNIW JEHOVÁ DIOSAT JITHEQTKÄTI
  • Jehová Diosat yateqasasa cheqa yatichäwinak yatichasas wali kusisitätwa
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2022
  • Diosar sapürunjam servisajj walja askinak jikjjatta
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2014
  • Paqallqo tunka maranakaw ‘mä judio jaqen isipat katuntasita’ sarnaqta
    Yatiyañataki, Jehová Diosan Apnaqäwipat yatiyaski 2012
Yatiyañataki, Jehová Diosan Reinopat yatiyaski (congregacionan yatjjatañataki) 2024
w24 junio págs. 14-18
Marcel Gillet jilataw Bélgica markankir sucursälankaski.

SARNAQÄWI

Jehová Diosajj istʼapunitänwa

MARCEL GILLET JILATAN ARSUTAPARJAMA

MÄ ARUMAJJA, tunka maranïkayäta ukhajj kunjamsa warawaranakajj kʼajapjje ukwa uñchʼukiyäta. Ukatwa qonqortʼasisajj orasirïta. Uka urukis Jehová Diosan utjatap yatchiyätjja, kunanakatï wal llakisiykitäna ukanakwa jupar yatiyayäta. Ukhat uksaruw ‘oracionanak istʼir’ Jehová Diosamp sum apasiñ qalltayäta (Sal. 65: 2). Kunatsa ukhak uñtʼkayäta uka Diosar orasiyäta uk jichhajj cuenttʼapjjäma.

MÄ VISITAW JAKÄWINAKAJ CAMBIAPJJETÄNA

22 de diciembre de 1929 maranwa Noville sat jiskʼa markan nasta, uka jiskʼa markajj llätunka granjanakaniwa, Ardenas toqenkir Bastoña (Bélgica) sat marka jakʼankarakiwa. Kunjamsa wawäsajj tataj mamajamp jakasipjjayäta uk sum amtasiskta. Raymond sullka jilajampejj sapüruw vacanak chʼawapjjerïta, yapunak apthapiñans yanaptʼapjjarakirïta. Jiskʼa markajan yanaptʼasiñaw utjäna, wakiskäna ukhajj taqeniw yanaptʼasipjjerïta.

Familiajampiw granjan trabajiskta.

Emile tatajampi Alice mamajampejj wali catolicöpjjänwa, sapa domingow misar sarapjjerïna. Ukampis niya 1939 maräjjäna ukhajja, Inglaterra markankir precursoranakaw jiskʼa markajar purinipjjäna, Consolación (jichhajj ¡Sartapjjañäni! satäjjewa) sat revista katoqañatak qellqayasiñapatakiw tatajar sapjjäna. Tatajajj jankʼakiw cheqa yatichäwïtap amuyasajj Biblia liyiñ qalltäna. Misar jan sarjjäna ukhajja, vecinonakajj wali enemigonakaruw tukjjapjjäna. Iglesiar saraskakiñapatakiw tatajar waytʼapjjäna, ukatwa walja kuti uka toqet jiskhisipjjäna.

Tatajar jan walinak lurapjjatapajj wal llakisiyitäna. Ukhaman uñjasisajja, kunjamtï qalltan sapkayäsma ukhamaw Diosar yanaptʼa mayiñatakejj wal orasiyäta. Vecinonakajj janiw sinti coleratäjjapjjänti, ukajj walpun kusisiyitäna. Cheqas Jehová Diosajj ‘oracionanak istʼiriwa’, taqe chuymaw ukar confiyjjayäta.

SEGUNDA GUERRA MUNDIAL

Alemaniankir nazi partidojja, 10 de mayo de 1940 maranwa Bélgica markar jan waltʼayäna, ukatwa waljanejj uka markat escapjjapjjäna. Familiajampejj Francia markat aynach toqeruw sarjjapjjayäta. Viajisipkäyäta ukhajja, awisajj kawkjantï Alemania markankir soldadonakampi Francia markankir soldadonakampejj nuwasisipkäna uka tayp pasapjjayäta.

Granjar kuttʼanjjapjjayäta ukhajja, niya taqe yänakajajj janiw ukankjjänti, saqueysupjjataynawa. Bobbie anujakiw katoqjjapjjetäna. Ukanak uñjasajj akham sasaw jisktʼasiyäta: “¿Kunatsa guerranakasa wali tʼaqesiñanakas utji?” sasa.

Marcel jilatajj waynitüskiwa.

Waynitüsaw Jehová Diosamp sum apasiñ qalltayäta.

Tiempompejja, Emile Schrantza jilatan visitapajj wal chʼamañchtʼapjjetäna, jupajj Diosat jan jitheqtir precursoränwa, ancianorakïnwa. Kunatsa tʼaqesiñanakajj utji ukwa jupajj Bibliamp sum qhanañchapjjetäna, jakañ vidat jisktʼanakajj utjapkitäna ukanaks qhanañcharakitänwa. Ukhamatwa Jehová Diosampejj jukʼamp sum apasiyäta, Diosan wali munasirïtapats janiw akchʼas payachasjjayätti.

Guerran janïr tukuskipansa, sapa kutiw jilat kullakanakamp jikisjjapjjayäta. Agosto de 1943 maranjja, José-Nicolas Minet jilataw mä discurso arstʼañatak granjar visitapjjetäna. Tukuyarojj akham sasaw jisktʼapjjetäna: “¿Khitinakas bautisasiñ munapjjta?” sasa. Papitujamp nayampiw ampar aytapjjayäta, ukat panpachaniw granja jakʼankir mä jiskʼa jawiran bautisasipjjayäta.

Diciembre de 1944 maranjja, Alemania markankir ejercitojj Batalla de las Ardenas sasin uñtʼatäki uka guerrampiw Europa Occidental toqen qalltäna. Niyakejjay uka jakʼan jakapjjchiyätjja, utankir sótano manqhanwa mä phajjsi imantasipjjayäta. Mä urojj uywanakar manqʼa liwiriw mistuyäta, ukhaw balanakajj granja jakʼar purinïna, uywatak manqʼa imañ utan techops qʼal tukjapjjäna. Uka jakʼankir establonjja, mä americanow akham sas artʼasinïna: “¡Ukjar liwnoqtam!” sasa. Jupa jakʼar liwnoqtañatakiw tʼijuyäta, ukatsti jupajj nayar jarkʼaqañatakiw mä casco pʼeqer uchitäna.

DIOSAR SERVIÑANWA JILTAYÄTA

Casarasipkta uka uru.

Guerrajj pasjjäna uka qhepatjja, sapa kutiw Lieja congregacionankir jilat kullakanakamp jikisipjjayäta, Lieja markajj jakapkayäta ukjat mä 90 kilometronak alay toqenkänwa. Tiempompejj Bibliat yateqañatakejj mä jiskʼa grupöjjapjjayätwa. Ukatjja, administración de impuestos ukan trabajiñwa qalltayäta, uka pachpa tiemponwa Derecho estudiaskayäta. Qhepat mä notarion secretariopjamaw trabajiyäta. 1951 maranjja, Bastoña markan mä jiskʼa asamblea de circuito organizapjjayäta, mä patakaniw asistipjjayäta. Ukarojj Elly Reuter precursora kullakaw 50 kilometronak bicicletat jutatayna. Jupampejj wal munasipjjayäta, ukatwa casarasiñatak mä compromiso lurapjjayäta. Niyakejjay jupajj Estados Unidos markan apaskäna uka Escuela de Galaad ukar invitatächïnjja, kunatsa uka invitación jan katoqkaspäna uk qhanañchasaw sede mundialar mä carta qellqäna. Uka tiemponjja, Knorr jilataw Jehová Diosan Testigonakapar predicacionan pʼeqtʼaskäna, jupajj munasiñampiw akham säna: “Inas akat qheparojj Galaad Escuelar esposomamp jutapjjchïta” sasa. Febrero de 1953 maranwa casarasipjjayäta.

Elly esposajampi Serge jiskʼa yoqall wawajampi.

Uka pachpa maranwa esposajampejj “Sociedad del Nuevo Mundo” sat Asamblear sarapjjayäta, ukajj Estadio de los Yankees de Nueva York ukanwa apasïna. Ukanwa mä jilatar uñtʼayäta, jupajj mä suma trabajo churäma sasaw sitäna, Estados Unidos markar sarjjañatakiw invitarakitäna. Jehová Diosar orasisajj janiw ukar iyaw sapkayätti, Bélgica markaruw kuttʼjjapjjayäta, Bastoña markankir tunka publicadoranakani gruporuw yanaptʼjjapjjarakiyäta. Mä mara qhepatjja, Serge wawajaw nasïna. Ukampis paqallqo phajjsinakat usuntasaw jiwjjäna. Kunja chuyma pʼakintatäpjjayätsa uk Jehová Diosaruw oracionan yatiyapjjayäta, jupajj jutïrin jaktañajj utjkani ukampiw chuymachtʼapjjetäna.

PRECURSORAT SERVIÑWA QALLTAPJJTA

Octubre de 1961 maranjja, precursorat serviñatakejj mä qhawqha urunak trabajiñatakiw mä trabajo jikjjatayäta. Ukampis uka pachpa uruw Bélgica sucursalat mä jilatajj jawsanitäna. “¿Siervo de circuitjam serviñ munasmati?” sasaw jupajj jisktʼitäna (jichhajj superintendente de circuito satäjjewa). Ukham satajj akham sayätwa: “¿Janïr iyaw siskasajj janit nayraqat precursorat servipkiristjja?” sasa. Iyaw sapjjetäna ukhajja, kimsaqallqo phajjsinak precursorat servisaw septiembre de 1962 maran circuitot serviñ qalltapjjayäta.

Pä maratjja, Bruselas markankir Betelan trabajiñatakiw invitapjjetäna, ukanwa octubre de 1964 maran serviñ qalltapjjayäta. Ukankkasajj walja bendicionanakwa katoqapjjayäta. Knorr jilataw Bélgica markankir Betelar 1965 maran visitapjjetäna, ukat mä jukʼatjja siervo de sucursalatwa uttʼayapjjetäna, janipuniw ukham uttʼayatäñ pienskayätti. Qhepatjja, clase 41 de la Escuela de Galaad ukaruw invitapjjetäna. Kuntï Knorr jilatajj 13 maranak nayrajj siskäna ukaw phoqasiskäna. Graduación qhepatjja, Bélgica markankir Betelaruw kuttʼanjjapjjayäta.

DIOSAN MARKAPAN DERECHONAKAPWA ARJJATAPJJTA

Niyakejjay leyinak toqet yatjjattʼatächiyätjja, ukampiw Jehová Diosan derechonakap arjjatayäta, ukhamat Europa toqena ukhamarak yaqha lugaranakan librek Diosar serviñataki (Filip. 1:7). Ukham luratajatjja, 55 jila markanakankir autoridadanakampiw parlayäta, uka markanakan predicacionajj jarkʼatänwa. Leyinak toqen experiencianïtaj qhanstayañat sipansa, “Diosan serviripjamaw” jupanakar parlirïta. Jehová Diosarojj yanaptʼa mayisiñatak orasipunirïtwa, kuna laykutejj “Jehová Diosan amparapanjja reyin [jan ukajj mä juezan] chuymapajj jalir umar uñtasitawa, kawkirutï munki ukaruw jupajj irpi”, uk sum yatiyäta (Prov. 21:1).

Mä kutejja, Parlamento Europeo ukankirit maynimpiw parlayäta, uk amtapuntwa. Jupamp parlañatakejj walja kutiw solicitayäta, ukampis jupajj uka invitacionar iyaw säna ukhajj akham sitänwa: “Phesqa minutokiw tiempojj utjitu, janiw jukʼampejja” sasa. Altʼasisaw nayajj orasiyäta. Parlamentonkir uka chachajj “¿kunsa luraskta?” sasaw jisktʼitäna. Orasiñ tuktʼayasajj akham sayätwa: “Diosaruw yuspärta, kuna laykutejj jumajj jupan mä ministropätawa” sasa. “¿Kamsta?” sasaw jupajj jisktʼitäna. Romanos 13:4 texto liytʼarapiyäta, niyakejjay jupajj protestante religionankchïnjja, jukʼampiw yatiñ munäna. Jupampejj media horaw wali sum parltʼapjjayäta. “Kuntï Testigonakajj lurapkta ukarojj respetaraktwa” sasaw jupajj sitäna.

Europa toqenjja, walja maranakaw Jehová Diosan markapajj politicar jan mitisiñ toqetsa, khitis wawar uywañapa uka toqetsa, impuestonak toqetsa, yaqhanakats leyinakarjam arjjatañatak chʼamachasiwayi. Ukanakat waljanakanwa yanaptʼawayta, kunjamsa Jehová Diosajj taqe ukanakan yanaptʼawayi uk sum uñjawayta. Jehová Diosan Testigonakapajj 140 jila toqenakanwa Tribunal Europeo de Derechos Humanos ukan atipjawayapjje.

CUBA MARKAN LIBREKIW PREDICASJJÄNA

1990 maranakanjja, sede mundialankir Philip Brumley jilatampi, Italia markankir Valter Farneti jilatampi, nayampiw juntuk trabajipjjayäta, ukhamat Cuba markankir jilat kullakanakan Diosar librek servipjjañapataki, kuna laykutejj uka markan Diosar serviñajj jarkʼatänwa. Bélgica markankir embajada de Cuba ukaruw mä carta qellqayäta, kunatï mayiskäna uk uñakipañatakiw encargatäkäna uka funcionariomp tantachasiyäta. Kunatsa Diosar libre adorañat jarkʼapjjestäna uk sums qhanañchañ munapkchiyätjja, nayrïr tantachäwinakan janiw kuna amtarus puripkayätti.

1990 maranakanwa Philip Brumley jilatampi Valter Farneti jilatamp Cuba markankasipkta.

Jehová Diosar wal orasipjjayäta, 5.000 Biblianak Cuba markar apañatakiw permiso churapjjetäna. Uka Biblianakajj sumaw Cuba markar purïna, jilat kullakanakarus lakirasirakïnwa, ukanak uñjasajj kuntï lurasipkayäta ukar Jehová Diosan bendisiskatapwa amuyapjjayäta. 27.500 Biblianakamp apayañatakiw permiso mayipjjayäta, ukarus iyaw sapjjarakitänwa. Taqe jilat kullakanakan Biblianïpjjañapatak yanaptʼatajat walpun kusisiyäta.

Testigonakar predicación toqet leyinakamp yanaptʼañatakejj walja kutiw Cuba markar sarawayta. Ukhamïpanjja, uka markankir gobiernon walja autoridadanakapampiw sum apasiwayta.

RUANDA MARKANKIR JILAT KULLAKANAKARUW YANAPTʼAPJJTA

1994 maranjja, Ruanda markan Tutsi jaqenakaruw jiwarayasïna, 1.000.000 jila jaqenakaw ukan jiwarapjjäna. Yaqhep jilat kullakanakasas ukan jiwapjjarakïnwa, wali llakkañänwa. Ukankirinakar yanaptʼañatakejj jankʼakiw Jehová Diosan markapajj organiztʼasïna.

Kigali capitalar puripjjayäta ukhajja, Oficina de Traduccionasa qellqatanakajj imaski uka utas balanakamp jan waltʼayatätapwa uñjapjjayäta. Kunjamsa jilat kullakanakarojj machetenakamp wali sintkañ jiwayapjjäna ukanakwa cuentapjjetäna. Kunjamsa jilat kullakanakajj munasiñamp uñjasipjjäna uks cuentapjjarakitänwa. Tutsi etniankir mä jilataruw uñtʼapjjayäta, jupajj 28 urunakaw mä jachʼa pʼiyan imantasitayna, juparojj hutus etniankir mä Testigo familiaw jarkʼaqatayna. Kigali markan mä tantachäwi apapkayäta ukanjja, 900 jila jilat kullakanakaruw chuymachtʼapjjayäta.

Fotonaka: 1. Mä librow balamp qʼasaqat uñjasi. 2. Marcel jilatajj pä jilatanakampiw yanapanak apayañatak wakichasipki.

Chʼeqa toqena: Oficina de Traduccionankir mä librow balamp qʼasaqatäski.

Kupi toqena: Jilat kullakanakar yanaptʼañatakiw trabajiskta.

Frontera paskatasajj Zaire markaruw puripjjayäta (jichha tiempon República Democrática del Congo satäjjewa), ukat niyakejjay Goma marka jakʼankir campos de refugiados ukarojj Ruanda markankir walja jilat kullakanakajj escapapjjchïnjja, jupanakar thaqeriw sarapjjayäta. Janiw jupanakar katuñ puedipkayätti, ukatwa jupanakar katuñatak Jehová Diosar yanaptʼa mayipjjayäta. Mä akatjamatwa maynejj nanakan ukar jutäna, “¿Jehová Diosan mä Testigopar uñtʼtati?” sasaw jupar jisktʼapjjayäta. “Jïsa, nayajj Testigötwa” sasaw jupajj säna. “Comité de Socorro ukarojj nayaw irpapjjerisma” sasaw sapjjarakitäna. Uka comitënkirinakampejj wali sum parltʼasipjjayäta, jupanakar ukan chʼamañchtʼañatakejj mä 1.600 jilat kullakanakampiw tantachasipjjayäta. Cuerpo Gobernantenkir mä carta jupanakat liytʼarapipjjayäta. “Jumanakatakejj orapjjapuntwa. Jehová Diosajj janiw jaytjapkätamti” siskäna uka arunakajj chuymanakaparupuniw purtʼäna. ¡Cuerpo Gobernanten uka arunakapajj cheqäskapunïnwa! Jichha tiemponjja, 30.000 jila Testigonakaw Ruanda markan Jehová Diosar wali kusisit servisipki.

JANIPUNIW JEHOVÁ DIOSAT JITHEQTKÄTI

2011 maranjja, munat esposajaw jiwjjäna, niya 58 maranakaw jupampejj jakasiwayapjjta. Kunjamas chuymajan jikjjatasiyäta uk taqpach Jehová Diosar arstʼasirïta, ukat jupajj chuymachtʼitänwa. Reinon suma yatiyäwinakapat vecinonakajar parlañas chuymachtʼarakitänwa.

90 jila maranëjjasas sapa semanaw predikir sarta. Aka Bélgica markankir sucursalan Departamento de Asuntos Legales ukan yanaptʼasasa, jilat kullakanakar experienciaj cuenttʼasasa, betelita wayn tawaqonakar pastoreo lurasas wali kusisitätwa.

Nayrïr kuti Jehová Diosar oraskayäta ukhat jichhakamajj 84 maranakaw pasawayjje. Ukham luratajat urut urutjamaw Diosan jakʼapankta, ukajj wali sumapuniwa. Oracionanakajar wali amuyump istʼatapat ¡walpun Jehová Diosar yuspärta! (Sal. 66:19).b

a Schrantz jilatan sarnaqäwipat parlir experienciajja, La Atalaya del 1 de febrero de 1974 páginas 90 al 94 revistankiwa.

b Marcel Gillet jilatajj 4 de febrero de 2023 maranwa jiwjje, ukhaw aka yatichäwejj wakichasiskäna.

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki