46 YATICHÄWI
CANCIÓN 17 Nayaw yanaptʼäma
Jesusajj khuyaptʼayasiri Jachʼa Jilïr Sacerdotewa
“Jiwasanjja pantjasitanakasat khuyaptʼayasiri mä jachʼa jilïr sacerdotew utjistu” (HEB. 4:15).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Jesusajj khuyaptʼayasiri Jachʼa Jilïr Sacerdotewa sasajj kunatsa sissna, ukat kunjamsa jupajj jichha tiempon yanaptʼaskistu ukanakatwa yatjjataskañäni.
1, 2. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Yoqapar aka oraqer khitanïna? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni? (Hebreos 5:7-9).
JEHOVÁ DIOSAJJ wali munat Yoqapar aka oraqer khitankäna ukhatjja, mä 2.000 maranakaw pasawayjje. ¿Kunatakis Diosajj jupar khitanpachäna? Taqe jaqenakar juchampit jiwañampit kutsuyañataki ukat kuna jan walinaktï Supayajj utjayawayki taqe ukanak chhaqtayañatakiw jutawayi (Juan 3:16; 1 Juan 3:8). Ukatjja Jesusajj Jachʼa Jilïr Sacerdotjam jukʼamp wakichtʼatäñapataki, mä arunjja jaqenakat khuyaptʼayasiñapatakiw Jehová Diosajj khitanïna. Jesusajj 29 maran bautisaskäna ukhaw Jachʼa Jilïr Sacerdotet serviñ qalltäna.a
2 Aka yatichäwinjja, kunjamsa Jesusan aka oraqer jutatapajj khuyaptʼayasir Jachʼa Jilïr Sacerdotëñapatak jukʼamp wakichtʼäna ukwa yatjjatañäni. Uka toqet yatjjatkasajja, jukʼampiw Jehová Diosar jakʼachasiñäni orasirakiñäni, pantjasitanakasat desanimatäkañäni ukhasa, juparojj jukʼampiw jakʼachasiñäni (Hebreos 5:7-9 liytʼäta).
DIOSAJJ WALI MUNAT YOQAPARUW AKA ORAQER KHITANÏNA
3, 4. Jesusajj aka oraqer jutañatakejj ¿kunanaksa jaytäna, ukat kunjamsa aka oraqen jakasïna?
3 Jakäwisajj inas mayjtʼawaychi. Sañäni, wali yatitäkayätan uka lugarat sarjjasin inas familiasa amigonakas jaytawaystan, ukham cambionakajj chʼamakiwa. Ukampis Jesusat amuytʼañäni, jupajj taqe angelanakat sipansa alajjpachan mä jachʼa puestonïnwa. Jehová Diosan wali munatänwa, Awkipan kupëjjapan wali kusisitarakïnwa (Sal. 16:11; Prov. 8:30). Ukampis aka oraqer jutañatakejja, taqe ukanakwa jaytañapäna, ukajj jupatakejj chʼamäkchïnsa, Filipenses 2:7 textorjamajj “taqe kunanakapatï utjkäna ukanak apanukusaw” aka oraqer jucharar jaqenakamp jakir jutäna.
4 Jesusajj aka oraqenkjjäna ukhajj jakäwipajj kunjamänsa uk amuytʼañäni. Jupajj mä pobre familianwa nasïna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj jupajj naskäna ukhajja, awk taykapajj pä qhorukutunakwa sacrificiot loqtañatakejj templor apapjjäna (Lev. 12:8; Luc. 2:24). Ukat Jesusan nasjjatap yatisajja, Herodes reyejj jupar jiwayañwa amtäna. Uk jan pasañapatakejja, Jesusan awk taykapajj Egiptoruw escapjjapjjäna, ukanwa mä qhawqha tiempojj jakapjjarakïna (Mat. 2:13, 15). Jesusajj janiw kunjamtï alajjpachan jakaskäna ukham aka oraqen jakasjjänti.
5. ¿Kunanaksa Jesusajj aka oraqenkkasajj uñjäna, ukat kunjamsa ukajj Jachʼa Jilïr Sacerdotëñapatakejj wakichtʼäna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).
5 Aka oraqenkkasajja, Jesusajj walja jaqenakaruw tʼaqesir uñjäna. Kunapachatï José tatapajj jiwjjäna ukhajja, wal Jesusajj llakispachäna. Ukhamatwa jiwañajj qhawqsa maynir llakisiyi uk amuyäna. Ukat predickasajja, lepra usuninakaru, juykhunakaru, suchunakaruw uñjarakïna. Wawapan jiwatapat kunjamsa awk taykanakajj tʼaqesipjjäna uks uñjarakïnwa, taqe jupanakat walpun khuyaptʼayasïna (Mat. 9:2, 6; 15:30; 20:34; Mar. 1:40, 41; Luc. 7:13). Jesusajja kunjamsa jaqenakajj aka oraqen tʼaqesipjjäna uk alajjpachat uñjanïnwa. Ukampis aka oraqenkjjäna ukhajja, jukʼamp sumwa amuyjjäna (Is. 53:4). Ukhamajj jaqenakajj llakitäsin kunjamas jikjjatasipjje uk sum amuyäna. Jupa pachpas qarita, llakita ukham jikjjatasirakïnwa.
Jesusajj jaqenakat wal sinttʼasïna, tʼaqesitanakapats wal llakisirakïna. (Párrafo 5).
JESUSAJJ MAYNINAKAN LUGARAPARUW UCHTʼASIRÏNA
6. ¿Kuntï Isaías profetajj Jesusan sinttʼasirïtapat siskäna ukat kunsa yateqsna? (Isaías 42:3).
6 Jesusajj aka oraqen predickäna ukhajja, mayninakamp jan walit uñjatäpkäna, jiskʼachatäpkarakïna ukanakan lugaraparuw uchtʼasirïna. Ukhamatwa kuntï Isaías profetajj Diosan amuytʼayatäsin qellqkäna uka profeciajj phoqasïna. Awisajj Hebreo Arut Qellqatanakarjamajja, wali chʼamani ukat utjirini jaqenakajj wali suma regat jardinanakar uñtasitäpjjewa, wali jachʼa qoqanakar uñtasitäpjjarakiwa (Sal. 92:12; Is. 61:3; Jer. 31:12). Ukampis pobrenakasa mayninakampi tʼaqesiyatanakasa, pʼakit cañar uñtasitäpkaspasa ukat jewqʼeskir niya jiwirpach micha pawilar uñtasitäpkaspasa ukham sasirakiwa. Pʼakit cañasa jewqʼeskir niya jiwirpach micha pawilasa, jaqenakatakejj janiw kuna valoranïkisa (Isaías 42:3 liytʼäta). Kuntï Isaías profetajj siskäna ukarjamajja, Jesusajj jaqenakan jan valoranit uñjatäpki ukanakarojj munasiñampiw uñjañapäna, jupanakat sinttʼasiñaparakïnwa.
7, 8. ¿Kunjamsa Isaiasan arsut profeciajj Jesusjjar phoqasïna?
7 Kuntï Isaías profetajj siskäna uka arunakajj kunjamsa Jesusjjar phoqasïna uk Mateojj akham sänwa: “Janiw kuna pʼakit cañsa jukʼamp pʼakjkaniti, janirakiw jewqʼeskiri micha pawilsa jiwaykaniti” sasa (Mat. 12:20). Mayninakamp jan walit uñjatäpkäna jan ukajj “janipuniw jakäwijajj mejorkaniti” sasin amuyapkäna ukanakaruw Jesusajj walja milagronak lurasin yanaptʼäna. Lepra usunïkäna uka jaqet amuytʼañäni, inas jupajj janiw aka usut waliptkäti, janirakiw familiajampisa amigonakajampis wasitat jikisjjäti sasin amuychïna (Luc. 5:12, 13). Ukat oqaräkäna, khakhäkarakïna uka jaqet amuytʼarakiñäni, jupajja mayninakar parltʼasir uñjänwa, ukampis kuna toqetsa parlasipkäna uk janiw entiendkänti, ukhamïpan ¿kunjamakis jikjjataspachäna uk amuysnati? (Mar. 7:32, 33). Ukampis janiw ukanakakejj paskänti.
8 Jesusajj aka oraqen jakkäna uka tiemponjja, juchanakap kawsasa jan ukajj awk taykanakapan juchanakap kawsas jaqenakajj usunakamp castigatäpkaspa ukhamwa walja judionakajj amuyapjjäna (Juan 9:2). Ukatwa usut jaqenakajj mayninakamp yaqhachat uñjasipjjäna. Ukampis Jesusajj jupanakarojj qollänwa, qhawqsa Diosajj jupanakat llakisi uks amtayarakïnwa. Ukhamatwa Isaiasajj arskäna uka profeciajj phoqasïna. ¿Kunsa ukat yateqsna?
9. Hebreos 4:15, 16 textojj ¿kunjamsa Jesusajj khuyaptʼayasiri Jachʼa Jilïr Sacerdotëtap uñachtʼayi?
9 (Hebreos 4:15, 16 liytʼäta). Jesusajj jiwasat khuyaptʼayasiwa, ¿kunatsa ukham sistanjja? Griego arut traducitäki uka ‘khuyaptʼayasiña’ arojja, maynir tʼaqesiri, llakisir uñjasajj jiwas pachpas ukham uñjasksna ukham jikjjatasiña sañwa muni. Hebreos 10:34 textonjja, carcelan llawintatäpkäna ukanakat parlañatakejj uka pachpa khuyaptʼayasiña arwa Pablojj aytäna. Jesusan milagro luratanakapat parlki uka qellqatanakajja, mayninakar tʼaqesir uñjasajj qhawqsa chuym usuyasïna ukwa uñachtʼayi. Jesusajj janiw jaqenakarojj qollañ laykukejj qollirïkänti, jan ukasti jupanakat cheqpachapun llakisitapata yanaptʼañ munatapatwa qollirïna. Lepra usuni chacharojj kunjamsa qolläna uk amuytʼañäni, jan jakʼachasisaw jupar qollaspäna, ukampis llamktʼasaw jupar qolläna. Walja maranakatwa maynejj ukham jupar llamktʼpachäna. Oqar jaqerusti Jesusajj jaqenak taypit yaqha cheqaruw irpäna, uka chʼusa lugaranwa jupar qolläna. Mä kutejja, juchanakapat arrepentisir mä warmejj jachanakapampiw Jesusan kayunakap jareqäna, ñikʼutanakapampiw wañsuyarakïna, uk uñjasajj mä fariseo chachajj juparojj chuyma manqhapan jiskʼachänwa, ukampis Jesusajj uka warmirojj arjjatänwa (Mat. 8:3; Mar. 7:33; Luc. 7:44). Jesusajja janipuniw usutanakarusa jachʼa juchar purtʼasirinakarus yaqhachirïkänti. Jan ukasti jupar jakʼachasipjjañapwa munäna, ukat munasiñampiw jupanakar uñjarakïna. Jesusajj ukhamarakiw jiwasar jan yaqhachkistuti.
JACHʼA JILÏR SACERDOTETWA YATEQASIÑASA
10. Jehová Diosar uñtʼapjjañapatakisa jakʼachasipjjañapatakis ¿kunanakampis oqaranakarus juykhunakarus yanaptʼsna? (Fotonak uñjjattʼarakïta).
10 Niyakejjay Jesusat yateqasiñ munstanjja, mayninakar munasiñamp uñjañataki, khuyaptʼayasiñatakiw chʼamachastanjja (1 Ped. 2:21; 3:8). Tʼaqesisipki ukanakan lugaraparuw uchtʼasiñ munaraktanjja. Cheqas janiw oqaranakarusa jan ukajj juykhunakarus qollañ puedktanti, ukampis Jehová Diosar uñtʼapjjañapataki jupar jakʼachasipjjañapatakiw yanaptʼsna. ¿Kunas ukatakejj lurasiwayi? Amparamp parlirinakatakiw qellqatanakajj lurasi, 100 jila lenguaje de señas ukanakaw utji. Juykhunakatakejja, amparamp liytʼañatak qellqatanakasajj utjarakiwa, 60 jila arunakanwa utji, ukat 100 jila arunakanjja videonakajj audio descripción siski ukanakanëjjewa, ukanakaw kunas videonakan pasaski kunsa lurasipki uk amuyañatak yanaptʼi. Taqe uka yanaptʼanakajja, oqaranakarusa juykhunakarus Jehová Diosampiru Yoqapampir jakʼachasipjjañapatakiw yanaptʼi.
Qellqatanakasajj 1.100 jila arunakanwa utji.
Chʼeqa toqena: Lenguaje de señas ukajja, 100 jila arunakanwa utji.
Kupi toqena: Amparamp liytʼirinakatakejja, 60 jila arunakanwa utji.
(Párrafo 10).
11. ¿Kunsa Jesusat yateqasisajj Diosan markapajj luraski? (Hechos 2:5-7, 33; fotonak uñjjattʼarakïta).
11 Jaktanjjäna uka qhepatjja, Jesusajj discipulonakaparojj espíritu santo warjjatanïna, ukhamat Pentecostés Fiesta amtir sarapkäna uka jaqenakar “pachpa arupat” suma yatiyäwinak predicapjjañapataki (Hechos 2:5-7, 33 liytʼäta). Jupat yateqasisajja, Jehová Diosan markapajj ukhamarakiw kunayman aru parlir jaqenakar Jehová Diosar uñtʼapjjañapataki, jupar jakʼachasipjjañapatak wal yanaptʼañ muni. Ukatakejja, 1.100 jila arunakanwa Bibliat apstʼat qellqatanakasajj lurasi. Yaqhep cheqanakanjja, mä aru parlir jaqenakajj jukʼanikïpjjewa. Ukaw Sudamérica, Norteamérica, Centroamérica cheqanakan parlaski uka indígena yaqhep arunakan uñjasi. Uka aru parlir jaqenakajj suma yatiyäwinak yateqapjjañapatakejja, Diosan markapajj 160 jila arunakaruw Bibliat apstʼat qellqatanak lurayawayi. Ukatjja Diosan markapajj 20 jila kasta romaní arunakaruw qellqatanakas traduciwayaraki. Taqe ukanak lurasitapatjja, walja millón jaqenakaw Jehová Diosar serviñ qalltawayapjje.
Chʼeqa toqena: 160 jila indígena arunakanwa utji.
Kupi toqena: 20 jila kasta romaní arunakanwa utji.
(Párrafo 11).
12. ¿Kunanakampsa Diosan markapajj luraraki?
12 Diosan markapajj suma yatiyäwinak yatipjjañapatakis jaqenakar yanaptʼkchejja, desastres naturales ukanakamp jan waltʼayat uñjasipki ukanakar yanaptʼañatakejj labores de socorro ukwa uttʼayapjjaraki. Walja voluntario jilat kullakanakaw ukan yanaptʼapjje. Diosan markapajj tantachasiñ Salonanaks lurayarakiwa, ukhamat Diosajj qhawqsa jupanakar munasi uk jukʼamp yateqapjjañapataki.
JACHʼA JILÏR SACERDOTEJJ SAPA MAYNIRUW YANAPTʼISTU
13. ¿Kunjamsa Jesusajj yanaptʼistu?
13 Jesusajj suma Awatirisawa, ukatwa Diosar serviñan suma saytʼatäñasatakejj kunanaktï necesitktan taqe ukanak churistu (Juan 10:14; Efes. 4:7). Kunayman jan walinakan uñjasisajja, pʼakit cañar uñtasitäksnasa, jan ukajj niya jiwirpach jewqʼeskir micha pawilar uñtasitäksnasa ukhamwa amuyassna. Inas mä jan wali usunïtasata, mä juchar purtʼasitasata, mä jilatampi jan ukajj mä kullakamp jan waltʼayasitasat aynachtʼat jikjjatasstan. Ukhamanakan uñjasisajja, janiw kuntï jutïrin katoqkañäni ukanakat piensjjsnati, problemanakasata qhawqsa tʼaqesisktan ukanakatakwa piensjjsna. Ukampis Jesusajj kunanakatï pasaskistu taqe ukanak uñjaskiwa, kunjamas jikjjatastan uks amuyarakiwa. Ukat khuyaptʼayasirïtapat yanaptʼistuwa. ¿Kunjamsa yanaptʼistu? Espíritu santo churasaw chʼam churistu (Juan 16:7; Tito 3:6). “Mä regalor” uñtasitäpki uka ancianonak toqesa, yaqha jilat kullakanak toqes chʼamañchtʼarakistaspawa ukat yanaptʼarakistaspawa (Efes. 4:8).
14. ¿Kunas desanimatäktan ukhajj yanaptʼistani?
14 Desanimat jikjjatasstan ukhajja, Jachʼa Jilïr Sacerdotjamajj kunsa Jesusajj luraski uka toqetwa lupʼiñasa. Jehová Diosajj janiw Yoqaparojj jiwasanak layku jiwañapatakik khitaniwaykiti, jan ukasti jucharar jaqenakjamajj kuna jan walinakansa uñjastan uk jukʼamp sum amuyañapatakiw khitanirakïna. Pantjasitanakasat qʼala aynachtʼat jikjjatastan ukhajja, Jesusajj ‘horasapar jiwasar yanaptʼañatakejj’ listokiwa (Heb. 4:15, 16).
15. ¿Kunas Stefano jilatarojj Diosan markapar kuttʼaniñapatak yanaptʼäna?
15 Jesusajja arkirinakap toqew Diosan markapat jitheqtatäpki ukanakar thaqaski yanaptʼaskaraki (Mat. 18:12, 13). Stefanob jilatan experienciapat parltʼañäni, jupajj congregacionat apsutaw uñjasïna, ukat 12 maranak qhepatwa mä tantachäwir sarañ amtäna. Jilatajj akham siwa: “Salonar mantañ ajjsarayasiyätwa, ukampis wasitatwa wali munasiri Jehová Diosan familiap taypinkañ munayäta. Nayamp parlapkäna uka ancianonakajja, wali sum katoqtʼapjjetäna, Jehová Diosat jitheqtatajatjja awisajj walpun juchañchasirïta. Janiw kuttʼañatakejj chʼamachasiñ munjjayätti, ukampis ancianonakajja Jehová Diosasa Jesusas janiw qarjtañam munapkiti sasaw amtayapjjetäna. Diosan markapar kuttʼjjayäta ukhajja, taqpach congregacionaw nayampiru familiajampir wali munasiñamp katoqtʼapjjetäna. Mä qhawqha tiempotjja, esposajaw Bibliat yateqañ qalltäna, jichhajj familpachaw Jehová Diosar sirvjjapta” sasa. Arrepentisipki ukat Diosan markapar wasitat kuttʼaniñ amtapki ukanakar yanaptʼasitapatjja, munasiri khuyaptʼayasir Jachʼa Jilïr Sacerdotejj walpun kusispacha.
16. ¿Khuyapayasiri mä Jachʼa Jilïr Sacerdotenïtasat kunatsa wal yuspärtanjja?
16 Jesusajj aka oraqenkkäna ukhajja, necesitapkäna ukhapuniw walja jaqenakar yanaptʼäna. Jichhürunakanjja ukhamarakiw necesitkañäni ukhapun yanaptʼistani, janiw ukat payachasktanti. Paraisonjja niyaw Jesusajj kuna jan walinakantï jucha kawsajj uñjasktan taqe ukanak chhaqtayani. Jehová Diosajj munasirïtapata sinttʼasirïtapatwa Yoqaparojj khuyapayasir Jachʼa Jilïr Sacerdotëñapatak uttʼayawayi, walpun ukat Diosar yuspärtanjja.
CANCIÓN 13 Cristot yateqasipjjañäni
a Jachʼa Jilïr Sacerdotjamajj kuna lurañanakampis Jesusajj phoqe ukat kunjamsa Israel markankir jachʼa jilïr sacerdotenak lantejj uttʼayatäjjäna ukanakat jukʼamp yatiñatakejja, “Templopan Jehová Diosar adorañ wali valoranit uñjapjjañäni” sat yatichäwi Yatiyañataki octubre de 2023 revistan liytʼäta, ukajj página 26, párrafos 7 al 9 ukankiwa.
b Sutejj cambiasiwayiwa.