45 YATICHÄWI
CANCIÓN 111 Wali kusisitäpjjtanwa
Maynir cuidasajj ¿kunjamsa kusisitakïskasma?
“Khitinakatï jachtʼasis jathanak phawapki ukanakajja, kusisiñat arnaqasisaw cosecha apthapipjjani” (SAL. 126:5).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Jilïrëjje jan ukajj usutäki uka familiarasaru jan ukajj mä amigosar cuidkasajj kunjamsa kusisitäskaksna ukwa yatjjataskañäni.
1, 2. ¿Maynir cuidañatak chʼamachasitasarojj kunjamsa Jehová Diosajj uñji? (Proverbios 19:17; fotonak uñjjattʼarakïta).
COREA DEL SUR markankir Jin-yeol sat mä jilatajja, akham siwa: “Esposajampejj 32 jila maranakaw casaratäjjapjjta. Esposajarojj wal munasta, jupar cuidañajj wal gustarakitu. Mä jan wali usuniwa, uka usunïtapat janiw cuerpop onjjtayañ puedkiti, phesqa maranakaw juparojj cuidjjta, sapa arumaw ampar kattʼasit ikipjjta. Nayajj mä ikiñanktwa, jupajj ladojan jupatakjam wakichtʼat mä ikiñankarakiwa” sasa.
2 Inas papitusaru, mamitasaru, mä amigosaru, wawasaru, espososaru jan ukajj esposasar cuidaskstan. Cuidktan ukar munasitasata ukat Jehová Diosar munasitasatwa taqe chuym uk lurtanjja (1 Tim. 5:4, 8; Sant. 1:27). Ukampis maynir cuidkasajj kuna jan walinakansa uñjastan uk inas jan khitis yatkchiti. Ukat naya sapakiw ukham cuidasin tʼaqesiskta sasaw amuyaraksna, mayninakan uñjatajj kusisitakjamäsnawa, ukampis chuymas manqhan wali llakitäsksnawa, ukat sapakïsajj wal jacharaksna (Sal. 6:6). Kunjamas jikjjatastan uk janisay mayninakajj yatipkchejja, Jehová Diosajj sum yati, kunjamas jikjjatastan uks amuyarakistuwa (Éxodo 3:7 liytʼarakïta). Jachanakasajj jupatakejj wali valoraniwa, maynir cuidañatakejj kunanaksa lurtan uk Jehová Diosajj wali valoranitwa uñji (Sal. 56:8; 126:5). Kunapachatï maynir cuidktan ukhajja, Jehová Diosajj jiwasampis manur mantkaspa ukhamawa, ukatwa uka manu jiwasar kuttʼayjjañ arsuwayi (Proverbios 19:17 liytʼäta).
¿Jumajj maynirut cuidaskta? (Párrafo 2).
3. ¿Kunatsa Abrahanatakisa Saratakis Taré papitupar cuidañajj chʼamakïpachäna?
3 Diosan nayra servirinakapajja, mä usutarus jan ukajj mä jilïrirus cuidapjjarakïnwa. Abrahanampi Sarampejj Ur markat mistusipkäna ukhajja, Abrahanan Taré tatapajj mä 200 maranïnwa. Wali jilïrëjjchïnsa, jupanakamp chikaw viajïna. Harán markar puriñkamajj mä 960 kilometronakwa viajipjjäna (Gén. 11:31, 32). Abrahanampi Sarampejj Taré papituparojj wal munasipjjäna, ukampis viajkasajj jupar cuidañajj wali chʼamäpachänwa. Inas camellonakaru jan ukajj asnonakar qonjjatat sarapjjchïna. Ukham viajiñajj chʼamakïpachänwa, Taré chachatakejj jukʼamp chʼamäpachänwa. Ukhamajj jupar cuidasajj Abrahanamp Sarampejj awisajj wal qaripjjpachäna. Ukampis Jehová Diosaw jupanakarojj chʼam churpachäna. Jiwasarojj ukhamarakiw chʼam churistani (Sal. 55:22).
4. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?
4 Kusisit chuymanïñäni ukhajja, maynir cuidañajj janiw añcha chʼamäkaniti (Prov. 15:13). Ak janipun armañäniti, jan waltʼäwinakan uñjasisas kusisit chuymanikïsksnawa (Sant. 1:2, 3). Ukhamajj ¿kunsa kusisitäskakiñatakejj lursna? Jehová Diosaruw oracionan yanaptʼa mayiñasa. Aka yatichäwinjja, kunanaksa kusisitäskakiñatakejj lursna ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja maynir cuidasipki ukanakar yanaptʼañatakejj jiwasajj kunsa lursna ukwa yatjjataskarakiñäni. Nayraqatajja, maynir cuidirinakajj kunatsa kusisitäsipkakiñapa ukat kunatsa kusisitäskakiñajj jupanakatakejj chʼamakïspa uk yatjjatañäni.
¿KUNATSA KUSISITÄSKAKIÑAJJ CHʼAMAKÏSPA?
5. ¿Kunatsa kusisit chuymanïskakiñajj wali importantejja?
5 Maynir cuidapki ukanakatï jan kusisit chuymanëjjapjjaspa ukhajja, facilakiw qarjtjjapjjaspa (Prov. 24:10). Ukhamäspa ukhajja, janiw cuidapki ukanakarojj munasiñamp uñj-jjapjjaspati, janirakiw sums cuidjjapjjaspati. Jichhajja kunatsa cuidirinakatakejj kusisitäskakiñajj chʼamakïspa uk yatjjatapjjañäni.
6. ¿Kunatsa yaqhepajj maynir cuidasajj qaripjjaspa?
6 Maynir cuidirinakajj wali qaritaw jikjjatasipjjaspa. Leah sat mä kullakajj akham siwa: “Taqe kunas walikïski uka urus maynir cuidañajj wal qariyasi. Uru jurnäl maynir cuidasajja, wali qarita ukat jan chʼamaniw amuyasirïta, janiw ni mä mensaje qellqtʼañatakis chʼamajj utjirïkituti” sasa. Wals necesitapkchejja, yaqhepajj janiw samartʼañatakisa llakipat armasiñatakis tiempo apstʼasirjamäpkiti. Inés sat mä kullakajj akham siwa: “Janiw sum ikjjti, suegrajar cuidañatakejj arumanakajj sapa pä horaw sartañaja, esposojampejj walja maranakaw samartʼañatakejj jan kawkirus viaj-jjapjjti” sasa. Maynir cuidasipki ukanakat yaqhepajja, amigonakapampïñsa, Jehová Diosan markapan jukʼamp yanaptʼañs janiw puedjjapjjeti, kuna laykutejj cuidapki ukanakarojj janiw ni mä akchʼas jaytjañ puedipkiti. Ukhamïpanwa saparstʼata jan kuns lurirjam jikjjatasipjjaspa.
7. ¿Kunatsa yaqhep cuidirinakajj wal llakisipjje, jan ukajj juchañchasipjjaraki?
7 Maynir cuidirinakajj jan sum cuidapjjatapat juchañchasipjjaspawa, llakisipjjarakispawa. Jessica sat mä kullakajj akham siwa: “Papitujar janis jukʼamp yanaptʼañ puedkirista ukhamwa amuyasta. Awisajj mä jukʼa samartʼasajja, naya pachpataksa llakiskirista ukham amuyasaw juchañchasta” sasa. Yaqhepajj janis sum cuidapkaspa ukham amuyasisaw llakisipjje. Jan ukajj cuidkäwejj qʼala qaritäjjtwa sasaw yaqhepajj amuyapjjaraki. Ukham qaritäsajja cuidapki ukaruw kun arsusasa jan ukajj kun lurasas chuym ustʼayapjjaspa, ukhamïpanwa yaqhepajj wal llakisipjje (Sant. 3:2). Kunjamsa familiarapasa jan ukajj mä munat amigopas aynachtʼaski uk uñjasajja, yaqhepajj wal llakisipjje. Bárbara sat mä kullakajj akham siwa: “Munat amigajar urut urutjam aynachtʼir uñjasajja, wal llakista” sasa.
8. Yanaptʼapat yuspärapjje ukhajj ¿kunjamsa cuidirinakajj jikjjatasipjje?
8 Cuidapki ukanakajja, kuntï lurapki uk janis khitis valoranit uñjkaspa ukhamwa amuyasipjjaspa. Kuna laykutejj awisakiw yaqhepajj chʼamachasitanakapatsa kunanaktï lurapki ukanakats felicittʼapjje jan ukajj yuspärapjje. Kunapachatï maynejj yuspäristu ukhajja, wal kusistanjja, wal chʼamañchtʼarakistu (1 Tes. 5:18). Melissa sat mä kullakajj akham siwa: “Awisajj jan kuns lurirjamäjjasajj wal jachta, ukat kunapachatï ‘nayar cuidatamat wal yuspärsma’ sasin sapjjetu ukhajja, wali chʼamañchtʼataw jikjjatasta. Ukham satajj qhepärmanthejj wali ganasampiw sartasta, jukʼamp ganasampiw jupanakar yanaptʼarakta” sasa. Ahmadu sat mä jilatajj esposapampiw jiskʼa sobrinapar cuidasipki, jupajj epilépsia usuniwa. Jilatajj akham siwa: “Taqe kuntï jupa layku lurapkta uk janis sobrinajajj amuykchejja, kunapachatï jupajj yuspärapjjetu jan ukajj ‘wal munasipjjsma’ sasin mä papelar qellqtʼi ukhajja, walpun kusista” sasa.
¿MAYNIR CUIDKASAJJ KUNSA KUSISITÄSKAKIÑATAKEJJ LURSNA?
9. Kunsa lurirjamäpjje jan lurirjamäpkaraki uk amuytʼasipjjatapjja, ¿kunjamsa maynir cuidirinakajj uñachtʼayapjjaspa?
9 Kuntï lurirjamäktan ukat jan lurirjamäktan uk amuytʼasiñasawa (Prov. 11:2). Taqe kun lurañatakejj janiw chʼamas ni tiempos utjaskapuniti. Kunanaksa lurirjamätan kunanaksa jan lurirjamäktan uk sapa mayniw amuytʼasiñasa. Awisajj mä kun lurañ mayipjjestani ukhajja, janiw sañasaw wakisini. Ukham amtatasajj janiw jan walïkiti, jan ukasti kuntï lurirjamäktan jan lurirjamäktan ukwa amuytʼasisktanjja. Mayninakatï yanaptʼañ munapjjestani ukhajja, iyawsañasawa. Jay sat mä jilatajj akham siwa: “Janiw jiwas sapakejj kunanaktï lurañ munktan uk taqpach lurañ puedkañäniti. Kusisitäskakiñatakejja, kunanaktï lurañ puedktan ukakwa lurañasa, janiw ukat jukʼamp lurañasäkiti” sasa.
10. ¿Kunatsa maynir cuidirinakajj amuytʼasirïpjjañapa? (Proverbios 19:11).
10 Suma amuytʼasirïñasawa (Proverbios 19:11 liytʼäta). Amuytʼasirïñajja, kunatsa mä usut familiarasajj mä kuns arsu jan ukajj mä kuns luri uk amuyañatakiw yanaptʼistani. Ukhamatwa jupar pacienciamp uñjañäni. Yaqhep jan wali usunakajja, maynirojj jan lurañanakwa lurayaspa (Ecl. 7:7). Sañäni, mä jan wali usojja wali munasirïkäna wajjtʼasirïkäna ukarojj colerasiri ukat chʼajjwiri jaqeruw tukuyaspa. Jan ukajj inas jankʼak kuns muniri, jiskʼachiri, jan kunamp conformasir jaqer tukuyarakchispa. Maysa toqetjja, cuidktan ukajj kuna usunisa uka toqet yatjjatañasaw wakisispa. Usupat jukʼamp yatjjatañajja, kunatsa jan nayrjamäjje uk amuyañatakiw yanaptʼistani (Prov. 14:29).
11. ¿Maynir cuidirinakajj kun lurañatakis sapür tiempo apstʼasipjjañapa? (Salmo 132:4, 5).
11 Jehová Diosamp jukʼamp sum apasiñatakejj tiempo apstʼasiñasawa. Jan importantëki uka luräwinak jaytanukusajja, “jukʼamp importantëki” uka luräwinakampiw phoqañasa, ukanakat mayajj Jehová Diosamp sum apasiñatak chʼamachasiñawa (Filip. 1:10). David reyejj wali ocupatäkchïnsa, jupatakejj Jehová Diosar adorañaw jukʼamp importantënjja (Salmo 132:4, 5 liytʼäta). Wali ocupatäñäni ukhasa, jiwasajj ukhamarakiw Biblia sapür liyiñataki orañatak tiemp apstʼasiñasa, ukanak lurañajj wali importantewa. Elisha sat mä kullakajj akham siwa: “Orasiñasa mä qhawqha salmonak liytʼasin uka toqet lupʼiñasa, kusisitakïskañatakiw yanaptʼitu. Oracionajj wal yanaptʼawayitu. Urun walja kutiw Jehová Diosar orasta, ukaw sumak jikjjatasiñatak yanaptʼitu” sasa.
12. ¿Kunatsa maynir cuidirinakajj kʼumaräñatak chʼamachasipjjañapa?
12 Kʼumaräñatak chʼamachasiñasawa. Inas maynir cuidasajj wali ocupatästan, ukhamïpan janiw sum manqʼasjjsnati, kuna laykutejj cuerpor chʼamañchtʼkir manqʼanak alañatakisa phaytʼasiñatakis janiw tiempojj utj-jjestaspati. Ukampis chʼamañchtʼkir manqʼanak manqtʼasiñasa ejercicionak lurañasa, kʼumaräñatakejj wali importantewa. Ukhamajj chʼamañchtʼkir manqʼanak manqtʼasiñataki ejercicionak lurañatakejj tiemp apstʼasipuniñäni (Efes. 5:15, 16). Iktʼasiñatakejj tiempo apstʼasiñasarakiwa (Ecl. 4:6). Yatjjattʼatanakajja, iktʼañajj pʼeqerojj wal yanaptʼi sasaw sapjje. Mä qellqatarjamajja, sum iktʼasiñajj jan añcha llakisiñataki, jan walinakan uñjaskasin tranquilokïskañatakiw maynirojj yanaptʼi. Maysa toqetjja, kunanakatï gustkistu ukanak lurañatakejj tiempo apstʼasiñasajj wakisirakiwa (Ecl. 8:15). Maynir cuidir mä kullakajja, kunas kusisitäskakiñatakejj jupar yanaptʼi uka toqet akham siwa: “Lupiranki ukhajja, anqar lupirtʼasir mistupuntwa. Phajjsin may kutejja, amigajampejj kuna lurañatï gustapkitu ukanak lurañatakejj kawkirus sarapjjapuntwa” sasa.
13. ¿Kunatsa lartʼasiñajj wakisipuni? (Proverbios 17:22).
13 Lartʼasipjjapuniñasawa (Proverbios 17:22 liytʼäta; Ecl. 3:1, 4). Lartʼasiñajj pʼeqesarus cuerposarus wal yanaptʼi. Maynir cuidktan ukhajja, janiw taqe kunas kunjamtï munktan ukhampun luraskiti. Ukampis kun pasipantï mä jukʼaks lartʼasiñäni ukhajja, janiw añch coleraskañäniti. Jiwasatï cuidktan ukamp lartʼasiñänejja, jukʼamp sumaw paninejj apasiñäni.
14. ¿Kunatsa confiyktan uka amigosamp parltʼañajj wakisispa?
14 Confiyktan uka amigosampiw parltʼañasa. Kusisitakïskañatakejj chʼamachaskchiñänisa, awisajj llakimpikiw atipayasjjsna, ukhaw jan chuym ustʼaykistaspa uka amigosamp parltʼasiñ munsna (Prov. 17:17). Jupaw pacienciamp istʼistani, chuymachtʼarakistaniwa, ukhamat kusisitakïskañasataki (Prov. 12:25).
15. ¿Paraison kunjamsa jakasiñäni uka toqet parlañajj kunjamsa yanaptʼistu?
15 Cuidktan ukampejj kunanaksa paraison lurañäni ukanakat lupʼiñasawa. Jehová Diosajja, janiw jilïrinakaru, usutanakar cuidañasatak lurtʼawaykistuti. Jichha tiemponakwa uk lurtanjja (2 Cor. 4:16-18). Jutïrinwa kunjamtï Jehová Diosajj munkäna ukham jakasjjañäni (1 Tim. 6:19). Cuidktan ukampitï paraison kunsa lurañäni uka toqet parltʼañäni ukhajja, panpachaniw chʼamañchtʼat jikjjatasiñäni (Is. 33:24; 65:21). Heather sat mä kullakajj akham siwa: “Cuidkta ukanakarojj akham sistwa: ‘Paraison niyaw tʼijnaqañäni, bicicletat paseytʼiris sararakiñäni, kunanaks chʼuktʼarakiñäni. Jiwatat jaktanipkani ukanakatakejja, tʼantʼ lurtʼarapiñäni, suma manqʼanaks phaytʼarakiñäni’ sasa. Ukatjja uka suytʼäwit wal Jehová Diosar yuspärapjjarakirïta”.
¿KUNJAMSA MAYNIR CUIDASIPKI UKANAKAR YANAPTʼSNA?
16. Congregacionasantï maynir cuidirejj utjchi ukhajj ¿kunjamsa jupar yanaptʼsna? (Foto uñjjattʼarakïta).
16 Maynir cuidki ukan samartʼañapatakejja, yanaptʼañasawa. Kuna lurañanakamatï utjki ukanak lurañamatakisa samartʼañamatakisa, nayaw yanaptʼäma sasaw cuidirir sissna (Gál. 6:2). Maynir cuidañan yanaptʼañatakejja, yaqhep jilat kullakanakajj sapa semanatakiw mä programa lurtʼasipjje. Natalya kullakat parltʼañäni, jupajj jan sarnaqañ puedir esposoparuw cuidaski, kullakajj akham siwa: “Congregacionajankir mä jilatajja, semanan may kuti jan ukajj pay kutiw esposojar compañtʼañatak juti. Panpachanejj predicapjjewa, parltʼasipjjewa, awisajj peliculanaks uñtapjjarakiwa. Jupajj juti ukhajja, esposojajj wal kusisi, ukañkamaw nayajj samartʼta, kunanak lurañatï gustkitu ukanakwa lurarakta, ukanakat mayajj pasiytʼir sarañawa” sasa. Awisajj yamas arumanakaw yanaptʼsna, ukhamat cuidirejj wali sum samartʼañapataki.
Congregacionasantï mä jilata jan ukajj mä kullakajj maynir cuidaskchi ukhajj ¿kunjamsa yanaptʼsna? (Párrafo 16).a
17. Tantachäwinakajj apaski ukhajj ¿kunjamsa maynir cuidki ukarojj yanaptʼsna?
17 Tantachäwejj apaski ukhajj yanaptʼañasawa. Maynir cuidasipki uka jilat kullakanakajja, tantachäwinakansa asambleanakans janiw sum istʼjjapjjaspati, kuna laykutejj cuidañan wali ocupatäpjjewa. ¿Kunjamsa yanaptʼsna? Cuidki ukarojj jiwasaw tantachäwpacha jan ukajj mä ratukis yanaptʼsna. Ukampis maynimp cuidatäki ukatï utat jan mistuñ puedkchi ukhajja, utapar sarasaw jupamp tantachäwir conectassna, ukhamat khititï jupar cuidki ukajj tantachäwir sarañapataki.
18. Maynir cuidasipki ukanakarojj ¿kunjamsa yanaptʼaraksna?
18 Maynir cuidasipki ukanakarojj chʼamañchtʼañasawa, jupanakatakis orañasarakiwa. Maynir cuidasipki uka jilat kullakanakarojja, ancianonakajj chʼamañchtʼañatakiw sapa kut visittʼapjjañapa (Prov. 27:23). Ukampis taqeniw jupanakarojj chʼamañchtʼsna, qhawqsa jupanakar munastan uks saraksna. Ukat oracionanakasanjja, “jupanakar chʼamañchtʼam, kusisitäsipkakiñapatak yanaptʼarakim” sasaw Jehová Diosar maysna (2 Cor. 1:11).
19. ¿Kuna promesanak phoqasiñapsa suyasktanjja?
19 Niyaw Jehová Diosajj taqe jachanakas nayranakasat picharani. Janiw usunakasa jiwañas jukʼamp utj-jjaniti (Apoc. 21:3, 4). Uka tiemponjja, “cojo jaqejj tʼijnaqaniwa, kunjamtï mä venadojj mä qollur tʼijkatki ukhama” (Is. 35:5, 6). Jilïrkipstasin tʼaqesiñanakajj utjki ukanakasa, usut mä familiarasaru jan ukajj mä amigosaru cuidañajj kunja llakkañasa ukanakas “janiw amtatäjjaniti” (Is. 65:17). Ukampis Jehová Diosajj musparkañ promesanakap phoqkani uka uru puriniñapkamajja, jupajj yanaptʼaskakistaniwa. Jehová Diosarutï jiwasar chʼam churañapatak mayiskakiñäni ukhajja, jupajj ‘pacienciampi, wali kusisit aguantañasatakiw’ yanaptʼistani (Col. 1:11).
CANCIÓN 155 Wiñayatakiw kusisitäñäni
a FOTOT QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Pä tawaq kullakanakaw mä jilïr kullakar visittʼasipki, ukhamat uka jilïr kullakar cuidki uka kullakajj pasiytʼir mistuñapataki.