Watchtower INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Watchtower
INTERNETANKIR BIBLIOTECA
Aymara
ʼ
  • kʼ
  • tʼ
  • pʼ
  • chʼ
  • qʼ
  • BIBLIA
  • QELLQATANAKA
  • TANTACHÄWINAKA
  • mwbr18 septiembre págs. 1-8
  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias

Janiw videojj utjkiti

Disculpapjjeta, janiw aka video uñjañjamäkiti

  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias
  • Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias (2018)
  • Jiskʼa pʼeqeñchäwinaka
  • SEPTIEMBRE 3-9
  • SEPTIEMBRE 10-16
  • Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni
  • SEPTIEMBRE 17-23
  • SEPTIEMBRE 24-30
Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias (2018)
mwbr18 septiembre págs. 1-8

Cristianjam Jakañataki ukat Yatiyañataki - Referencias

SEPTIEMBRE 3-9

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | JUAN 1, 2

“Jesusan nayrïr milagropa”

(Juan 2:1-3) Kimsïr urunjja Galileankir Caná markanwa mä casarasïwin mä jachʼa manqʼäwejj utjäna, Jesusan taykapas ukankarakïnwa. 2 Jesusasa discipulonakapas uka jachʼa manqʼäwirojj invitatäpjjarakïnwa. 3 Vinojj pistʼäna ukhajja, akham sasaw taykapajj Jesusar säna: “Vinwa pistʼayasipjje” sasa.

w15 6/15 pág. 4 párr. 3

Cristojj Diosan chʼamapawa

3 Jesusajj nayrïr milagropjja, Caná markanwa mä casarasïwin luräna. Uka casarasïwinjja vinow pistʼäna, inas walja jaqenak utjipan pistʼchïna. Vino pistʼatapajj casarasir chacha warmitakejj mä phenqʼasapänwa, ¿kunatsa? Wajjtʼasirïñajj uka tiempon wali wakiskirïnwa. Jesusan María taykapajj uka casarasïwinkänwa. Vino tukusjjepansti Mariajj Jesusar sänwa: “Janiw vinopajj utjkjjeti” sasa. Mariajj ¿Jesusan milagronak lurañataki chʼamanïtap yatpachänti? Inas ukhamächïna. Jupajj kuna profecianakatï Jesusan phoqasiñapäkäna uka toqet lupʼirïpachänwa, ukatsti Jesusajj “alajjpach Diosan Wawapaw” satäñapsa yatirakïnwa (Luc. 1:30-32; 2:52). Mariamp Jesusampejj casarasir chacha warmit khuyaptʼayasipjjänwa, ukatwa Jesusajj walja litro umjja suma vinor tukuyäna (Juan 2:3, 6-11 liytʼañataki). ¿Uka milagro lurañapajj wakisipunpachänti? Janiwa. Jupajj Awkipat yateqasisaw jaqenakat khuyaptʼayasiskäna.

(Juan 2:4-11) Jesusasti sarakïnwa: “Warmi, ¿jumas nayas kun yatiñasas uka toqetjja? Janïraw horasajajj purinkiti” sasa. 5 Taykapajj akham sasaw servirinakar säna: “Kuntï sapkätam ukhampun lurapjjam” sasa. 6 Ukanjja qalat lurat sojjta uma wakullanakaw utjarakïna, kunjamtï judionakan leyinakapajj qʼomachasiñ toqet maykäna ukarjama. Sapa wakullajj niya pusi tunka pusini jan ukajj niya sojjta tunka sojjtani litronakanïnwa. 7 Jesusajj akham sasaw jupanakar säna: “Uka wakullanakar umampi phoqarapjjam” sasa. Ukatwa jupanakajj iyaw sasajj phoqarapjjäna. 8 Sarakïnwa: “Jichhajj mä jukʼa apsupjjam, khititï casarasïwin pʼeqtʼki ukar churanipjjam” sasa. Jupanakajj iyaw sasaw apapjjäna. 9 Casarasïwin pʼeqtʼir jaqejj vinor tukuyat uma malltʼäna ukhajja, kawkitsa uka vino apanipjjäna uk janiw yatkänti (um apsunipkäna uka servirinakaw niyas yatipjjäna), ukatwa jupajj casarasir waynar jawsayäna, 10 sarakïnwa: “Nayraqatajj suma vinökis uk taqenis churapjje, jaqenakajj umakipatäjjapjje ukhajja, jan sumäki ukwa churapjjaraki. Ukampis jumajj jichhakamaw suma vino imatätajja” sasa. 11 Jesusajja uk lurasaw Galileankir Caná markan milagronak lurañ qalltäna, ukhamatwa chʼamanïtapsa uñachtʼayäna, discipulonakapas juparuw confiyapjjarakïna.

jy pág. 41 párr. 6

Jesusan nayrïr milagropa

Umjja vinor tukuykäna ukhaw Jesusajj nayrïr milagrop luräna. Uk uñjasasti Jesusan nayrïr discipulonakapajj jukʼampiw jupar confiyapjjäna. Qhepatjja, Jesusasa, taykapasa, jilanakapasa Capernaúm markaruw sarjjapjjäna, uka markajj Galilea Qotat alay toqenkänwa.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Juan 1:1) Qalltanjja Arojj utjänwa. Arusti Diosampïnwa, uka Arojj mä diosarakïnwa.

nwtsty Jn 1:1 textotak notanaka

Arojj: Aka versiculonjja, ho lógos siski uka griego arojj janiw mä sutïkaspas ukham apnaqaskiti. Juan 1:14, Apocalipsis 19:13 textonakan ukhamarakiwa. Juan apostolojj Jesusat parlañatakiw “Aru” sasin säna, Jesusajj janïr aka oraqer jutkäna, aka oraqen jan juchani jaqjam jakkäna, ukhamarak alajjpachar kutʼjjäna uka qhepatwa ukham uñtʼatäna. Jesusajj Diosan sutipjjaruw parlirïna, mä arunjja, jupa toqew Diosajj angelanakampisa jaqenakampis parlirïna. Ukhamajj Jesusajj janïr aka oraqer jutkäna ukhajja, Jehová Diosajj “Aru” toqe, mä arunjja, Jesús toqew jaqenakamp parläna (Gé 16:7-11; 22:11; 31:11; Éx 3:2-5; Jue 2:1-4; 6:11, 12; 13:3).

Arojj mä diosarakïnwa: Jan ukajja, “mä diosjamarakïnwa”. Aka versiculon “Aru” siski ukajja, Jesusat parlañatakiw apnaqasi (Arojj siski uka nota uñjjattʼarakïta). Juan apostolojj janiw “Arojj” taqe chʼamani Diosaw sañ munkänti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Uka pachpa versiculonwa jupajj akham säna: “Arusti Diosampïnwa” sasa, ukhamajj “Arumpi” Diosampejj janiw pachpäpkiti. Jesusajj Diosan jilïr wawapawa, jupa taypirakiw Diosajj aka oraqen taqe kun luräna, ukatwa Jesusajj mä diosäkaspas jan ukajj Diosar uñtasitäkaspas ukham apóstol Juanajj säna. Kunjamtï Diosan Arunakapa sat Biblian uka versiculojj jaqokipaskejja, ukhamarakiw inglés, francés, alemán arunakan utjki uka Biblianakan jaqokipasi, ukanjja “Arojj” jan ukajj Jesusajj Diosar uñtasitäkaspas ukhamaw qhanañchasi. Ukarjamaw Colosenses 2:9 textojj akham saraki: “Kunjamäkitejj Diosajj ukajja Cristonwa phoqatpach qhan uñjasi” sasa. Septuaginta sat qellqatan “Diosar uñtata” (theós) sasin jaqokipaski uka griego arojja, ’el ’elohím siski uka hebreo arunak jaqokipañatakiw apnaqasi, uka arunakajj “chʼamani” sañwa munaspa. Ukhamajj “Arojj” “Diosar uñtatawa” jan ukajj “chʼamaniwa” sañajj walikïskiwa, ukajj kuntï Isaías 9:6 qellqatan siski ukarjamawa, ukanjja Mesiasajj “jan atipjkay Dios” satäniwa sasaw qhanañchi (janiw “taqe chʼamani Dios” siskiti).

(Juan 1:29) Qhepürusti Juanajj Jesusaruw jupan ukar jutaskir uñjäna, sarakïnwa: “¡Uñtapjjam, jupajj Diosan Corderopawa, khititejj akapachat juch apaqki ukawa!

nwtsty Jn 1:29 textotak nota

Diosan Corderopawa: Jesusajj bautisaskäna, Supayan yantʼatas uñjaskäna uka qhepatwa Bautisir Juanajj “Diosan Corderopawa” sasin Jesusat säna. Uka arunakajj Juan 1:29 ukhamarak Juan 1:36 textonakanwa uñsti (sgd 4 jalja, págs. 20, 21 uñjjattʼäta). Jesusajj mä corderor uñtatawa sañajj walikïskiwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Diosan nayra servirinakapat waljaniw juchanakapat arrepentisipjjatap uñachtʼayañatakisa, Diosamp sum apasiñatakis ovejanak sacrificiot loqtapjjerïna. Uka sacrificionakajja, Jesusajj kunjamsa jan juchani cuerpop jaqenak layku sacrificiot loqtañapäna uk uñachtʼayañatakïnwa. “Diosan Corderopa” siski uka arunakajja, kuntï Diosan Arupan siski ukarjamawa. Bautisir Juanajj Hebreo Arut Qellqatanak sum uñtʼäna, ukhamajj “Diosan Corderopawa” sasajja, Abraham chachajj wawap lanti mä orqo oveja sacrificiot loqtkäna (Gé 22:13), israelitanakajj Egiptot niya qhespiñampïkasajj Pascua fiesta amtasin mä cordero jiwayapkäna (Éx 12:1-13), jan ukajj Jerusalenankir templon kunjamsa sapa alwasa sapa jaypʼus mä corderojj loqtasïna ukanakwa Juanajj amtpachäna (Éx 29:38-42). Kuntï Jehová Diosajj Isaías profetap toqe siskäna ukwa Juanajj amtarakpachäna, Jupajj akham sänwa: ‘Servirejajj khariñ ovejar uñtataw jiwayañatak apatäni’ sasa (Isa 52:13; 53:5, 7, 11). Apóstol Pablojja, Corinto markankirinakar nayrïr cartap qellqkäna ukanjja, Jesusaw “Pascua corderosar tukuwayi” sasaw sarakïna (1Co 5:7). Apóstol Pedrojj akham sarakïnwa: “Criston wali suma wilapampi salvatäpjjtawa, ukajj jan kamachtʼata qʼoma corderon wilapäkaspas ukhamawa” sasa (1Pe 1:19). Apocalipsis libronjja, reyjam uttʼayata Jesusarojj ‘Cordero’ sasaw pä tunka phesqani jila kutejj sasiraki (aka textonakwa uñjjattʼarakisma: Ap 5:8; 6:1; 7:9; 12:11; 13:8; 14:1; 15:3; 17:14; 19:7; 21:9; 22:1).

Biblia liyiñataki (Juan 1:1-18)

SEPTIEMBRE 10-16

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | JUAN 3, 4

“Jesusajj Samaria markankir mä warmiruw Diosat yatiyäna”

(Juan 4:6, 7) Jacobun phujupas uka cheqankarakïnwa. Jesusasti viajetap laykojj wali qaritänwa, ukatwa phuju jakʼar qontʼasïna. Ukhajj niya chika uröjjänwa. 7 Ukatjja Samaria markankir mä warmiw uma apsuri purinïna. Jesusasti, akham sasaw jupar säna: “Umay wajjtʼita” sasa.

nwtsty Jn 4:6 textotak nota

wali qaritänwa: Aka sapa versiculonakwa Jesusajj ‘qaritänwa’ sasin Bibliajj qhanañchi. Niya chika uröjjpachänwa. Uka alwajja, Jesusajj Jordán vallet (Judea) Sicar (Samaria) markakamaw viajpachäna, ukar purir thakejj niya 900 metronak altonkänwa (sgd 4 jalja, págs. 20, 21 uñjjattʼäta).

(Juan 4:21-24) Jesusasti juparojj sarakïnwa: “Warmi, kuntï sisksma ukajj cheqawa. Horasajj purininiwa, jumanakajj janiw aka qollunsa ni Jerusalén markansa alajjpachankir Awkir adorjjapjjätati. 22 Jumanakajj kuntï jan uñtʼapkta ukaruw adorapjjtajja, ukampis nanakajj kuntï uñtʼapkta ukaruw adorapjjta. Salvacionajj judionakampiw qallti. 23 Ukhamarus horasajj purininiwa, cheqas purinjjewa, jichhaw cheqpach adoririnakajj alajjpachankir Awkirojj espiritumpi cheqampi adorapjjani. Jïsa, uka kasta adoririnakwa alajjpachankir Awkejj thaqe, ukhamat jupar adorapjjañapataki. 24 Diosajj mä Espirituwa, khitinakatejj jupar adorapki ukanakajj espiritumpi cheqampi adorapjjañapawa” sasa.

(Juan 4:39-41) Ukatjja uka markankir samaritano jaqenakatjja waljaniw Jesusar confiyapjjäna, uka warmin akham sasin qhanañchatap layku: “Kunanaktï nayajj lurkayäta ukanakjja, taqpachwa jupajj qhanañchitu” sasa. 40 Uka samaritano jaqenakajj Jesusan ukar puripjjäna ukhajja, nanakamp chik quedasim sasaw mayipjjäna, ukatwa jupajj ukan pä uru quedasïna. 41 Arunakap istʼasajja jukʼamp waljaniw jupar creyipjjäna.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Juan 3:29) Khititejj casarasir tawaqompïki ukaw casarasir waynajja. Kunapachatï casarasir waynan amigopajj saytʼasi, casarasir waynan arunakap istʼaraki ukhajja, walpun kusisi. Nayajj ukhamarakiw kusista.

nwtsty Jn 3:29 textotak nota

casarasir waynan amigopajj: Bibliajj qellqaskäna uka tiemponjja, casarasir waynan mä suma amigopaw casarasïwitak wakiskäna uka papelanak wakichirïna. Juparakiw casarasir wayn tawaqorojj casarasipjjañapatak wal yanaptʼirïna. Casarasiñ urojja, casarasir wayn tawaqosa invitadonakasa, casarasir waynan utaparu jan ukajj tatapan utaparuw puripjjerïna. Fiestanjja, casarasir waynajj noviapampi parltʼasitap uñjasajj novion amigopajj wal kusisirïna, kuntï lurañapäkäna ukamp phoqatap layku. Bautisir Juanajja, jupapachpat parlkasajj ‘casarasir waynan amigopäkaspas’ ukham säna. Jesusajj casarasir waynamp sasiwa, discipulonakapasti casarasir tawaqomp sasipjjarakiwa. Bautisir Juanajj casarasir tawaqoru, mä arunjja, nayrïr discipulonakapar Jesucristor uñtʼayasaw Mesiasan jutañapatak thak wakichäna (Jn 1:29, 35; 2Co 11:2; Ef 5:22-27; Ap 21:2, 9). Ukham lurasaw Bautisir Juanajj kunatï lurañapäkäna ukanak phoqäna. Uka qhepatjja, jupan luratanakapajj Jesusampina apostolonakapampin luräwinakapat sipansa janiw sinti wakiskirëjjänti. Ukatwa akham säna: “[Jesusan] luräwinakapajj jachʼaruw tukuskakiñapa, nayan luräwinakajajj jiskʼaruw tukuskakiñapa” sasa (Jn 3:30).

(Juan 4:10) Uk satasti Jesusajj jupar sarakïnwa: “Jumajj janiw kuntï Diosajj inak churki uk yatktati, janirakiw khitis ‘umay wajjtʼita’ sasin sisktam uk yatktati. Jumatï uk yatismäna ukhajja, antisas jumaw juparojj um mayismänjja, jupasti jakkir umwa chuririskayätamjja” sasa.

nwtsty Jn 4:10 textotak nota

jakkir umwa: Uka arunakajja, oraq manqha jalir umata jan ukajj oraqet jalsur umat parlañatakiw griego arun apnaqasi. Ukhamajj “jakkir uma” siski ukajja, janiw mä phujun imat umäkiti. Levítico 14:5 qellqatan hebreo arut ‘jalsur phuchʼut uma’ sasin jaqokipaski ukajja, “jakkir uma” sañwa muni. Jeremías 2:13, 17:13 textonakanjja, Jehová Diosajj ‘jakañ suma umawa’, ‘jalir suma umawa’ sasaw qhanañchasi, mä arunjja, Jehová Diosaw jakañ churirejja. Jesusajj ‘jakkir umat’ samaritana warmimp parlkäna ukajj janiw cheqpach umäkänti, ukampis cheqpach umatsa parlkaspa ukhamwa samaritana warmejj qalltan amuypachäna (Jn 4:11).

Biblia liyiñataki (Juan 4:1-15)

SEPTIEMBRE 17-23

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | JUAN 5, 6

“Janiw interés laykukejj Jesusar arkañasäkiti”

(Juan 6:9-11) “Phesqa cebada tʼantʼampi pä jiskʼa chawllampi aptʼasit mä waynituw akankaski, ukampis ¿kunjamarak ukhataq jaqenakatak ukajj alcanzaspasti?” sasa. 10 Jesusasti sarakïnwa: “Jaqenakajj ukawjar qontʼasipjjpan” sasa. Uka cheqanjja pastojj walipuniw utjäna. Niya phesqa waranqa chachanakaw ukan qontʼasipjjäna. 11 Jesusasti tʼantʼa aptasaw Diosar yuspäräna. Ukatjja qontʼatäsipkäna ukanakaruw lakiräna, jiskʼa chawllanakampis ukhamarak luräna, qhawqtï munapkäna ukharakwa katoqapjjäna.

nwtsty Jn 6:10 textotak nota

Niya phesqa waranqa chachanakaw ukan qontʼasipjjäna: Uka milagrot parlkasajja, Mateo librokiw “warminakas wawanakas utjarakïnwa” sasin qhanañchi (Mt 14:21). Jesusajj 15.000 jila jaqenakaruw mä milagro lurasin manqʼa churpachäna.

(Juan 6:14) Jaqenakajj jupan lurat milagro uñjapjjäna ukhajja, akham sasaw sapjjäna: “Cheqpachansa jupajj akapachar jutañapäkäna uka Profetawa” sasa.

(Juan 6:24) Jaqenakasti janiw Jesusarus ni discipulonakaparus uka cheqan uñjapkänti. Ukatwa botenakapar makatasinjja Jesusar thaqtañatak Capernaúm markar sarapjjäna.

nwtsty Jn 6:14 textotak nota

Profetawa: Nayrïr patak maranakan jakapkäna uka judionakat waljanejja, Deuteronomio 18:15, 18 qellqatan parlki uka Moisesjam profetajj Mesiasawa sasaw sapjjäna. Ukhamajj Juan 6:14 qellqatan akapachar jutañapäkäna siski uka arunakajja, Mesiasan jutañapatwa parlaskpacha. Apóstol Juanakiw uka toqet qhanañchäna.

(Juan 6:25-27) Qota khurkatan jupar jikjjatasajja akham sasaw sapjjäna: “Rabí, ¿kunapacharak akar purintasti?” sasa. 26 Uk satasti Jesusajj akham sasaw jupanakar säna: “Cheqpachapuniw sapjjsma, jumanakajj janiw señalanak uñjasajj nayar thaqapkistati, jan ukasti sistʼasiñkam tʼantʼa manqʼapjjatam laykukiw nayar thaqapjjestajja. 27 Trabajipjjam, ukampis jan tukusir manqʼa laykojja, jan ukasti wiñay jakañ churki uka jan tukuskir manqʼa layku trabajipjjam, ukjja jaqen Yoqapaw jumanakar churapjjätam. Jupjjaruw alajjpachankir Dios Awkejj mä sello uchawayi, ukhamatwa jupar sum uñjatap uñachtʼayi” sasa.

(Juan 6:54) Antisas khititejj jañchijat manqʼki, wilajsa umkaraki ukaw wiñay jakañ katoqani, nayaw juparojj qhepa urun jaktayäjja.

(Juan 6:60) Ukanak istʼasasti discipulonakapat waljaniw akham sapjjäna: “Arunakapajj janiw iyawsañjamäkiti, ¿khitirak ukanak istʼanisti?” sasa.

(Juan 6:66-69) Ukanak istʼasasti kunanaktï jaytapkäna ukanakaruw discipulonakapat waljanejj kuttʼjjapjjäna, janiw jupar arkjjapjjänti. 67 Jesusajj akham sasaw tunka payan apostolonakapar säna: “¿Janit jumanakajj sarjjañ munapkarakta?” sasa. 68 Simón Pedrosti, akham sasaw jupar säna: “Tata, ¿khitin ukarurak sarapjjästi? Jumaw wiñay jakañar apiri arunakanïtajja. 69 Ukhamarus nanakajj creyipjjtwa, Diosan Santo Serviripätamsa yatipjjaraktwa” sasa.

nwtsty Jn 6:27, 54 textotak notanaka

tukusir manqʼa [...] wiñay jakañ churki uka jan tukuskir manqʼa: Jesusampiru discipulonakapampir arkapkäna uka jaqenakat yaqhepajj interés laykukiw arkapjjäna, ukwa Jesusajj qhan amuyäna. Sapür manqʼañajj jan jiwañatakiw yanaptʼistu, ukampis “wiñay jakañ churki uka jan tukuskir manqʼa” manqʼañajja, mä arunjja, Biblia liyiñajj wiñay jakañ katoqañatakiw yanaptʼistaspa. Ukatwa Jesusajj “wiñay jakañ churki uka jan tukuskir manqʼa layku trabajipjjam” sasin uka jaqenakar säna. Uka arunakampejja, Diosat yatjjatañatak chʼamachasisipkakim, kuntï yateqapkta ukar confiyasipkakim sañwa Jesusajj munaskäna (Mt 4:4; 5:3; Jn 6:28-39).

jañchijat manqʼki, wilajsa umkaraki: Aka capitulon parlki ukarjamajja, khitinakatï Jesucristor confiyapjjatap uñachtʼayapki ukanakaw Jesusan jañchipsa manqʼapkaspa wilapsa umapkaspa ukhamajja (Jn 6:35, 40). 32 maranwa Jesusajj uka arunak säna, ukhamajj janiw Tatitun Cenapat parlkänti, ukajj mä mara qhepatwa uttʼayasiskäna. ‘Judionakan Pascua fiestap jakʼachasiskäna’ ukhaw Jesusajj uka arunak säna (Jn 6:4), ukhamajj jupar istʼasajja, Pascua fiestatwa jaqenakajj amtasipjjpachäna, Egiptot mistupkäna uka arumajj corderon wilapajj jaqenakan jan jiwapjjañapatakejj kunja wakiskirïnsa ukwa amtapjjarakpachäna (Éx 12:24-27). Arkirinakapan wiñay jakaña katoqapjjañapatakejja, Jesusan wilap wartasiñapaw wali wakiskirïna, ukwa Jesusajj sum amuytʼayañ munäna.

w05-S 1/9 pág. 21 párrs. 13, 14

Nosotros andaremos en el nombre de Jehová, nuestro Dios

13 Pese a todo, la multitud no se dio por vencida. Siguieron a Jesús y lo encontraron, como señala Juan, “al otro lado del mar”. ¿Por qué fueron en busca de él después de que había rechazado sus intentos de hacerlo rey? Muchos revelaron un punto de vista carnal al aludir claramente al alimento que Jehová suministró a los israelitas en el desierto en los días de Moisés. Insinuaron que Jesús debería seguir encargándose de sus necesidades físicas. Percibiendo sus malos motivos, él empezó a enseñarles verdades espirituales para ayudarlos a corregir su forma de pensar (Juan 6:17, 24, 25, 30, 31, 35-40). Algunos reaccionaron criticándolo, sobre todo cuando dijo a modo de ilustración: “Muy verdaderamente les digo: A menos que coman la carne del Hijo del hombre y beban su sangre, no tienen vida en ustedes. El que se alimenta de mi carne y bebe mi sangre tiene vida eterna, y yo lo resucitaré en el último día” (Juan 6:53, 54).

14 Las ilustraciones de Jesús lograban que las personas demostraran si de verdad querían andar con Dios, y desde luego, esta no fue la excepción, pues provocó fuertes reacciones. Leemos: “Muchos de sus discípulos, al oír esto, dijeron: ‘Este discurso es ofensivo; ¿quién puede escucharlo?’”. Para indicarles que debían buscar el significado espiritual de sus palabras, Jesús dijo: “El espíritu es lo que es dador de vida; la carne no sirve para nada. Los dichos que yo les he hablado son espíritu y son vida”. Aun así, la mayoría no escuchó, pues el pasaje añade: “Debido a esto, muchos de sus discípulos se fueron a las cosas de atrás, y ya no andaban con él” (Juan 6:60, 63, 66).

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Juan 6:44) Janiw khiti jaqes nayan ukar jutkaspati, janitï nayar khitankitu uka alajjpachankir Awkejj irpankaspa ukhajja. Nayaw juparojj qhepa urun jaktayäjja.

nwtsty Jn 6:44 textotak nota

irpankaspa: Aka versiculon griego arut “irpankaspa” sasin jaqokipaski uka arojja, mä qänampi chawllanak qatatsuñat parlañatakiw apnaqasi (Jn 21:6, 11), ukhamäkchisa, Diosajj janiw Jupar servipjjañapatakejj jaqenakar “qatatkiti” mä arunjja, janiw obligkiti. Juan 12:32 qellqatanjja, “taqe kasta jaqenakaruw nayan ukar irpanëjja” sasaw Jesusajj sarakïna. Kunjamtï Bibliajj siskejja, kunsa lurañäni uk jiwaspachpa amtirwa Jehová Diosajj luristu. Ukhamajj sapa mayniw Jupar serviñäniti janicha uk ajllsna (Dt 30:19, 20). Diosajj wali munasiñampiw suma chuymanïpki uka jaqenakarojj markapar irpani (Sl 11:5; Pr 21:2; Hch 13:48). ¿Kunjamsa uk luri? Espíritu santopampi, Biblian yatichäwinakapampiw jaqenakar Jupan ukar irpani. Isaías 54:13 texton qellqatäki uka profeciarjamajja, Diosaw jaqenakarojj markapar irpaniñapäna (Jn 6:45; Juan 6:65 uñjjattʼarakisma).

(Juan 6:64) Ukampirus jumanakat yaqhepajj janiw creyipktati” sasa. Cheqpachansa khitinakas jan creyipki, khitis jupar aljantani ukjja, qalltatpachwa Jesusajj yatjjäna.

nwtsty Jn 6:64 textotak notanaka

khitis jupar aljantani ukjja, qalltatpachwa Jesusajj yatjjäna: Jesusajj Judas Iscariotetwa parlaskäna. 12 apostolonakapar janïr ajllkasajja, Jesusajj arum paqaraw Awkipar mayisïna (Lu 6:12-16). Ukhamasti, Judasajj taqe chuymaw Diosar qalltan servïna. Ukampis Hebreo Arut Qellqatarjamajja, mä munat amigopaw Jesusar aljantañapäna, uk sum jupajj yatïna (Sl 41:9; 109:8; Jn 13:18, 19). Ukhamarus kunas jaqenakan chuymapan utjäna, kunsa amuyapjjäna uk Jesusajj yatïnwa, ukatwa Judasajj jan walinak lurañ qalltatap yatirakïna (Mt 9:4). Diosajj kunas jutïrin pasani uk yatirakiwa, ukatwa Jesusajj mä suma amigompi aljantatäñap yatïna. Ukampis “Judasapuniw Jesusar traicionañapäna, ukaw destinopänjja” sañajj janiw walïkiti. Diosajj janiw nayra servirinakaparojj ukham destinkänti, Jupajj janiw ukham lurir Diosäkiti.

qalltatpachwa: Uka arojj janiw Judasan nasïwip urutsa, ni Jesusajj arum paqara apostolonakapar ajlliñatak Diosar mayiskäna uka urutsa parlkiti (Lu 6:12-16). Jan ukasti, Judasajj jan walinak lurañ qalltkäna uka tiempotwa parlaski, Jesusajj ratukiw Judasan jan wali chuymanëjjatap amuyäna (Jn 6:70; 13:11; aka textonak uñjjattʼarakïta: Jn 2:24, 25; Ap 1:1; 2:23). Ukhamasti, Judasan chuymapajj janiw mä akatjamat mayjtʼkänti, jan ukasti yatkasaw jan walinak lurañ qalltäna. Griego Arut Qellqatanakan “qalltatpacha” siski uka arojja (griego arun arkjé), taqpach textojj kamsisa ukarjamaw amuytʼasiñapa. Sañäni, 2 Pedro 3:4 qellqatanjja, “qalltatpacha” siski uka arojj ‘jaqenakajj luratäkäna ukhatpacha’ sasaw jaqokipasiwayi. Ukampis jilapartejja, uka arojj janiw aka oraqejj qalltkäna uka tiempot parlañatak apnaqaskiti. Apóstol Pedrojj akham sänwa: “Espíritu santow [yaqha markankir jaqenakjjar] purïna, kunjamtï qalltan jiwasjjar purinkäna ukhama” sasa (Hch 11:15). Uka arunakampejja, Pedrojj janiw nasïwip urutsa ni apostoljam uttʼayatäkäna uka urutsa parlkänti. Jan ukasti, 33 maran apaskäna uka Pentecostés fiestatwa parlaskäna, uka tiempotwa Jesusan arkirinakapajj Diosan arunakap yatiyañatak espíritu santo katoqapjje (Hch 2:1-4). “Qalltatpacha” siski uka arojj kamsañsa munarakispa uk jukʼamp yatiñatakejja, aka textonakwa liytʼarakisma: Lucas 1:2, Juan 15:27, 1 Juan 2:7.

Biblia liyiñataki (Juan 6:41-59)

SEPTIEMBRE 24-30

BIBLIAN SUMA YATICHÄWINAKAPA | JUAN 7, 8

“Jesusajj Awkiparuw jachʼañchäna”

(Juan 7:15-18) Judionakajj walpun musparapjjäna, sapjjarakïnwa: “Aka jaqejj janiw yateqañ utanakar yateqerejj sarkiti, ukhamajj ¿kunjamatarak Qellqatanakat wal yatpachasti?” sasa. 16 Ukjjarusti Jesusajj akham sasaw jupanakar säna: “Kuntï nayajj yatichkta ukajja, janiw nayankkiti, jan ukasti khititejj nayar khitankitu ukankiwa. 17 Jupan munañap lurañ munki ukajja, kuntï nayajj yatichkta ukajj Diosankiti jan ukajj amtajatakcha nayajj parlta ukjja yatiniwa. 18 Khititejj amtaparjamaki kuns parlki ukajja, jupa pachpa jachʼañchayasiñwa thaqaski. Khititejj khitaniripar jachʼañchañ thaqki ukajja, cheq parli, taqe kunsa cheqaparuw luraraki.

cf pág. 100 párrs. 5, 6

“Qellqatawa”

5 Yatichäwinakajj kawkitsa juti, uk istʼirinakapajj amuyapjjañapwa Jesusajj munäna. Ukatwa akham säna: “Yatichäwejjajj janiw nayankkiti, jan ukasti khitankitu ukankiwa” sasa (Juan 7:16). Ukatjja sarakïnwa: “Jan[iw] kuns nayan munañajjat lur[kti]. Nayajj arstwa kuntejj Awkejj yatichkitu uka” sasa (Juan 8:28). Ukatjja “kunanaktejj sapjjsma ukjja, janiw naya pachpatakti sapksma, [...] Awkiwa luräwinakap luraski” sasaw sarakïna (Juan 14:10). Uka arunakapajj cheqätap uñachtʼayañatakejja, Diosan qellqat Arupatpunwa parlirïna.

6 Hebreo Qellqatanakatjja mä chikat jilwa aytäna, yaqhep libronakatsti cheqak aytäna, ukat awisajj uka libronak toqet parläna, ukwa Bibliankir Jesusan arunakap wali amuyumpi yatjjatasajj amuytanjja. Inas ukanak yatiñajj jan askjamäkchispa, ukat yaqhepajj akham sapjjakispawa: “Kunatsa uka urunakan utjir taqe libronakat jan aytaskäna, niyakejjay kimsa mar chikatani Diosan arunakapat yatiyasa yatichasa sarnaqchïnjja” sasa. Cheqpachansa, inas taqe libronakat aytaschïna. Amtañäni, janiw Jesusan taqe arunakapas ni luratanakapas Biblian qellqatäkiti, jan ukasti mä jukʼakiw qellqasiwayi (Juan 21:25). Bibliankiri Jesusan taqpach arunakap jachʼat liytʼañatakejj mä qhawqha horanakakiw munasispa. Ukhamasti, Diosampita ukat Diosan Apnaqäwipampita mä qhawqha horanak yatichkasakiw Jesusajj Hebreo Qellqatanakatjja chikat jilani libronakjjat aytasitayna. Ukatjja, janiw rollonakanipunïkänti. Ukat wali Uñtʼat Arstʼäwi arstʼkäna ukhajja, Hebreo Qellqatanakan libronakapatjja walja kutiw aytäna, ukatjja kunjam qellqatäkäntï ukhampachpun arstʼäna, ukat taqe ukanakjja pʼeqetak säna.

(Juan 7:28, 29) Ukatwa Jesusajj templon yatichkasajj jachʼat akham säna: “Jumanakajj uñtʼapjjestawa, kawkit jutirïtajsa yatipjjaraktawa. Ukhamarus nayajj janiw amtajat jutkti. Khititejj khitankitu ukajj cheqapuniw utjaski, jumanakajj janiw jupar uñtʼapktati. 29 Sutipjjar jutataj laykojj nayajj jupar uñtʼtwa, juparakiw khitanitu” sasa.

(Juan 8:29) Khititï khitankitu ukajj nayampïskiwa, jupajj janiw sapak jaytanukkituti. Kunanakatï jupar kusisiyki ukpunwa nayajj lurta” sasa.

w11 3/15 pág. 11 párr. 19

Akapach ajayur saykatañjja qollan ajayuw yanaptʼistani

19 Jehová Diosar istʼapuniñäni. Jesusajj Awkipar kusisiykirpun taqe kuns luräna. Ukampis mä kutejja, sinti jan walin uñjasïna, Awkipan munañapa phoqañajj jupatakejj wali chʼamänwa. Ukhampachas Awkipar taqe chuym atinisisaw akham säna: “Jan munañajja luratäpati, jan ukasti juman munañamak luraspan” sasa (Luc. 22:42). Ukat akham jisktʼasiñäni: “¿Chʼamäkipansa nayajj Diosar istʼapuntti?” sasa. Diosar istʼasakiw wiñay jakañ katoqsna. Jupaw taqenirus jakañ churistu ukat kunatï jakañatakejj munaski ukanaksa churarakistu. Ukhamasti, taqe kunansa taqe chuym istʼañasawa (Sal. 95:6, 7). Ukhamajj Diosar istʼañajj wali wakiskiriwa, jan istʼasajj janiw kunjamatsa chuymapar purtʼksnati.

Suma yatichäwinak Bibliat thaqapjjañäni

(Juan 7:8-10) Ukhamasti jumanakajj fiestar makatapjjam, nayajj janïraw uka fiestar makatkäti, tiempojajj janïraw purinkiti” sasa. 9 Jupanakampi ukanak parlañ tukuyasasti, Galileanwa jupajj quedasïna. 10 Jilanakapajj fiestar makatjjapjjäna ukhajja, jupas uka fiestar makatarakïnwa, jaqen jan uñjkatakiw jamasat makatäna.

w07-S 1/2 pág. 6 párr. 4

¿Por qué decir la verdad?

¿Qué ejemplo nos dio Jesucristo al respecto? En cierta ocasión, unas personas que no tenían fe en él le recomendaron: “Sal de aquí y ve a Judea”. Jesús respondió: “Ustedes suban a la fiesta [que se celebra en Jerusalén]; yo no subo todavía a esta fiesta, porque mi debido tiempo todavía no ha llegado cabalmente”. Poco después, Jesús sí fue a Judea para celebrar la fiesta en Jerusalén. ¿Por qué les respondió de aquella manera? Porque a ellos no les correspondía conocer con todo detalle su paradero. Así que, aunque Jesús no dijo nada falso, la respuesta que les dio fue incompleta y así limitó el daño que hubieran podido hacerle a él o a sus seguidores. Pero no mintió. El apóstol Pedro precisamente dijo sobre Cristo: “Él no cometió pecado, ni en su boca se halló engaño” (Juan 7:1-13; 1 Pedro 2:22).

(Juan 8:58) Jesusasti sarakïnwa: “Cheqpachapuniw sapjjsma, janïr Abrahanajj naskäna ukhaw nayajj utj-jjayäta” sasa.

nwtsty Jn 8:58 textotak nota

nayajj utj-jjayäta: Diosar jan serviri judionakajja, ‘Abrahanaruw uñjtaʼ satapatwa Jesusar qalamp kʼupjañ munapjjäna, “janïraw jumajj phesqa tunka maranïktasa” sasaw sapjjarakïna (Jn 8:57). Kuntï Jesusajj ukjjar siskäna ukajja, janïr aka oraqer jutkasina, ukhamarak Abrahanas janïr naskipana jupajj alajjpachan wali chʼamani mä angelätapwa amuytʼayäna. Kuntï Juan 8:58 texton siski ukajja, Jesusajj Diosätapwa uñachtʼayi sasaw yaqhep jaqenakajj sapjje. ¿Kunatsa ukham amuyapjje? Uka versiculon egó eimí siski uka griego arojja, kuntï Septuaginta qellqatan Éxodo 3:14 texton siski ukarjamaw jaqokipasiwayi sasaw sapjje. Ukampis Juan 8:58 qellqatanjja, Abrahán chachajj janïr naskäna ukhatpach utjatapwa Jesusajj sañ munaskäna. Ukhamajj uka versiculon “nayajj utj-jjayäta” sasin jaqokipañajj walikïskiwa, walja Biblianakanwa niya ukham jaqokipasiraki. Ukhamarusa, Jesusajj janiw Awkipjam mä Diosäkaspas ukham uñjayasiñ munkänti, ukwa kuntï jupapachpajj Juan 8:54, 55 qellqatan siski ukajj amuytʼayistu.

Biblia liyiñataki (Juan 8:31-47)

    Aymara qellqatanaka (2005-2025)
    Mistuñataki
    Mantañataki
    • Aymara
    • Apayañataki
    • Kunjamtï munkta ukarjam askichañataki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ak amtañamapuniwa
    • Aka amtanakanïpjjtwa
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Mantañataki
    Apayañataki