TJONÏK 37
BʼIX 114 Ma tikʼo ta qakʼuʼx nqkochʼon
¿Achkë ütz nqaʼän taq kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan?
«Ryä ryoʼen wä chë pa rbʼeyal nbʼan che rä jontir, ye kʼa xa ma pa rchojmil ta xebʼan» (IS. 5:7).
RI XTQATZʼËT
Xtqatzʼët achkë nukʼüt qa Jesús chqawäch chrij ri nkʼatzin nqaʼän taq nqatzʼët chë kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan, rchë ke riʼ nqaʼän ri nqä chwäch Jehová.
1, 2. ¿Achkë nkiʼän ye kʼïy winäq taq kʼo ma pa rbʼeyal ta yebʼan, y achkë rkʼë jbʼaʼ nqaquʼ qa röj?
RE TIEMPO reʼ, kan ye kʼïy winäq ma pa rbʼeyal ta nbʼan kikʼë, rkʼë jbʼaʼ rma majun ta kirajil, rma kicultura chqä kitinamit o xa bʼa achkë na chik jun rma. Chqä, jojun qʼatöy taq tzij y jojun ri kʼo nmaʼq taq empresas pa kiqʼaʼ, kʼo nkichaʼ nkiʼän ri xa nutzʼlaʼ le Rwachʼlew chqä yekitzʼlaʼ ri winäq. Ronojel reʼ nuʼän chë kan jontir nqatäj poqän. Kʼo mul kan chqë röj nbʼan wä jojun ri ma pa rbʼeyal ta, o rkʼë jbʼaʼ chkë nkʼaj chik winäq ri qataman kiwäch.
2 Jontir röj ma nqajoʼ ta njeʼ chʼaʼoj chqawäch y nqajoʼ chë nkʼaj chik ütz kinaʼoj nkiʼän qkʼë. Rma riʼ taq kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan, ye kʼïy winäq npë kiyowal. Ye kʼo jojun yeʼok chpan jojun grupos ri nkajoʼ nkisöl ri kʼayewal riʼ. Ryeʼ nkiʼän protestas chqä nkiʼän votar chkij winäq ri nkiʼij chë xtkisöl jontir ri ma pa rbʼeyal ta yebʼan. Ye kʼa röj ri cristianos qataman chë nkʼatzin ma nqayüj ta qiʼ kikʼë ri winäq chqä chë Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtresaj jontir ri ma ütz ta kʼo komä (Juan 17:16). Tapeʼ ke riʼ, kan poqän nunaʼ qan o kan npë qayowal taq nqatzʼët chë ye kʼo winäq najin nkitäj poqän. Rkʼë jbʼaʼ nqaquʼ qa ya reʼ: «¿Achkë nkʼatzin nbʼän? ¿Kʼo komä jun yikowin nbʼän rchë nsöl ri najin nbʼanatäj?». Chpan re tjonïk reʼ xtqtzjon chkij ri kʼutunïk riʼ. Ye kʼa naʼäy tqatzʼetaʼ achkë nkinaʼ Jehová chqä Jesús taq nkitzʼët jontir ri ma pa rbʼeyal ta yebʼan.
JEHOVÁ Y JESÚS KAN ITZEL NKITZʼËT TAQ KʼO MA PA RBʼEYAL TA YEBʼAN
3. ¿Achkë rma röj ma ütz ta nqatzʼët taq kʼo ma pa rbʼeyal ta yebʼan? (Isaías 5:7).
3 Le Biblia nuʼij achkë rma röj ma ütz ta nqatzʼët taq kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan, rma Jehová kan achiʼel rbʼanik ryä kan ke riʼ xuʼän qa chqë, y «ryä kan nqä chwäch chë pa rbʼeyal chqä pa rchojmil nbʼan che rä ronojel» (Sal. 33:5; Gén. 1:26). Jehová majun bʼëy nuʼän ta jun ri ma ütz ta y ma nrajoʼ ta chë kʼo jun nbʼanö riʼ (Deut. 32:3, 4; Miq. 6:8; Zac. 7:9). Pa rtiempo ri profeta Isaías, Jehová xkʼoxaj chë ye kʼïy israelitas najin wä «nkiräq kichiʼ rma najin nkitäj poqän» pa kiqʼaʼ nkʼaj chik israelitas (taskʼij Isaías 5:7). Rma riʼ ma xertoʼ ta chik ri israelitas ri ma xkajoʼ ta xkismajij Rpixaʼ chqä xekitzʼlaʼ nkʼaj chik (Is. 5:5, 13).
4. ¿Achkë nqatamaj qa chrij Jesús rkʼë ri xuʼän rkʼë jun achï ri ma nkowin ta nusloj jun rqʼaʼ? (Tatzʼetaʼ chqä ri achbʼäl).
4 Achiʼel Jehová, Jesús chqä nqä chwäch chë pa rbʼeyal nbʼan che rä jontir chqä itzel nutzʼët taq kʼo ma ütz ta yebʼan. Tqatzʼetaʼ achkë xuʼän ryä taq xjeʼ chwäch Rwachʼlew. Kʼo jun qʼij xtzʼët chë jun achï ma nkowin ta nusloj jun rqʼaʼ. Rma riʼ ryä xjyowaj rwäch chqä xknaj (xqʼomaj). Ye kʼa taq ri kʼamöl taq bʼey judíos xkitzʼët, xkatäj kiyowal. Ri achiʼaʼ riʼ ri kan ma nkipoqonaj ta kiwäch nkʼaj chik, kʼo wä más rqʼij chkiwäch nkismajij ri achkë qʼaxnäq chkiwäch chrij ri pixaʼ chrij ri sábado chwäch nkitoʼ jun achï ri najin wä nutäj poqän. Taq Jesús xtzʼët chë xkatäj kiyowal, «kan poqän xnaʼ ran rma xtzʼët chë ryeʼ kan abʼäj kan» (Mar. 3:1-6).
Ri kʼamöl taq bʼey judíos ma nkipoqonaj ta wä kiwäch ri najin wä nkitäj poqän, ye kʼa Jesús kan xpoqonaj kiwäch nkʼaj chik. (Tatzʼetaʼ ri peraj 4).
5. ¿Achkë kʼo chë ma nqamestaj ta taq npë qayowal rma kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan?
5 Ma itzel ta si röj npë qayowal taq nqatzʼët chë kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan, rma Jehová chqä Jesús ke riʼ chqä nkinaʼ (Efes. 4:26 chqä ri nota de estudio «Cuando se enojen»). Tapeʼ ke riʼ, ma tqamestaj ta chë, tapeʼ kʼo rma npë qayowal, ya riʼ ma xtuʼän ta chë xtsolotäj ri kʼayewal riʼ. Chqä, we ma nqʼax ta qayowal o ma nqkowin ta nqaqʼät, rkʼë jbʼaʼ ma kiʼ ta chik qakʼuʼx xtqaʼän y xa xtqyawäj (Sal. 37:1, 8; Sant. 1:20). Rma riʼ, rchë nqatamaj achkë ütz nqaʼän taq kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan, tqatzʼetaʼ achkë xuʼän Jesús.
RI XUʼÄN JESÚS TAQ XTZʼËT CHË KʼO MA PA RBʼEYAL TA NAJIN YEBʼAN
6. Taq Jesús xjeʼ chwäch Rwachʼlew, ¿achkë xtzʼët ryä chë ma pa rbʼeyal ta najin nbʼan kikʼë ri winäq? (Tatzʼetaʼ chqä ri achbʼäl).
6 Taq Jesús xjeʼ chwäch Rwachʼlew, ryä xtzʼët chë kʼo kʼïy ma pa rbʼeyal ta najin yebʼan kikʼë ri winäq. Ryä rtaman wä chë ri kʼamöl taq bʼey judíos yekitzʼlaʼ wä ri winäq rma kan kʼïy achkë nkikʼutuj chkë (Mat. 23:2-4). Chqä rtaman wä chë ri qʼatöy taq tzij aj Roma kan itzel kinaʼoj nkiʼän kikʼë ri winäq. Rma riʼ ye kʼïy judíos ma xkajoʼ ta chik xejeʼ chuxeʼ rqʼatbʼäl tzij Roma, y ye kʼo jojun —achiʼel ri nbʼix wä zelotes chkë— xkiyaʼ chkiwäch yebʼä pa chʼaʼoj rchë ma nkinmaj ta chik rtzij ri qʼatbʼäl tzij riʼ. Ye kʼa Jesús ma xkʼwaj ta bʼey chkiwäch nixta xertoʼ rchë xsolotäj ta ri kʼayewal riʼ. Taq xtamaj chë ri winäq nkajoʼ nkiʼän qʼatöy tzij che rä, ryä chanin xanmäj äl (Juan 6:15).
Taq ri winäq xkajoʼ chë Jesús xtïtzʼ ta riʼ pa política, ryä xanmäj äl chkiwäch. (Tatzʼetaʼ ri peraj 6).
7, 8. ¿Achkë rma Jesús ma xresaj ta jontir ri ma ütz ta najin wä yebʼan pa rtiempo ryä? (Juan 18:36).
7 Jesús ma xtïtzʼ ta riʼ pa política rchë nresaj jontir ri ma ütz ta najin yebʼan pa rtiempo ryä. ¿Achkë rma ma xuʼän ta riʼ? Rma rtaman wä chë ri winäq ma taqäl ta chkij nkiqʼät tzij chqä ma yekowin ta nkiʼän riʼ (Sal. 146:3; Jer. 10:23). Chqä ma yekowin ta nkesaj ri najin nbʼanö chë kʼo kʼïy ma ütz ta yebʼan. Jun riʼ ya riʼ Satanás, ri najin nuqʼät tzij pa rwiʼ Rwachʼlew chqä najin nuʼän chë ri winäq itzel kinaʼoj nkiʼän kikʼë nkʼaj chik achiʼel nuʼän ryä (Juan 8:44; Efes. 2:2). Jun chik ya riʼ ri mak kʼo qa chqij, ri ma nuyaʼ ta qʼij chqë nqaʼän ri ütz tapeʼ nqajoʼ nqaʼän riʼ (Ecl. 7:20).
8 Jesús rtaman wä chë xa xuʼ Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtkowin xtresaj jontir ri najin nbʼanö chë kʼo ma ütz ta yebʼan. Rma riʼ xksaj rtiempo chqä rchqʼaʼ rchë xtzjoj «ri ütz taq rtzjol chrij ri Rqʼatbʼäl Tzij Dios» (Luc. 8:1). Ryä xuʼij chkë ri winäq «ri nkirayij chë pa rbʼeyal nbʼan che rä jontir», chë xtbʼeqä na ri qʼij taq xkesäx jontir ri ma pa rbʼeyal ta najin nkiqʼät tzij chqä chë xtesäx jontir ri itzelal (Mat. 5:6 chqä ri nota de estudio pa kaxlän; Luc. 18:7, 8). Ya reʼ ma yë ta jun winäq xtbʼanö rchë, yë Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtbʼanö, y ri Qʼatbʼäl Tzij riʼ «ma kikʼë ta winäq xtzʼuktäj wä pä» (taskʼij Juan 18:36).
TQAKʼAMAʼ QANAʼOJ CHRIJ JESÚS TAQ KʼO JUN MA PA RBʼEYAL TA NBʼAN
9. ¿Achkë rma ayaʼon chwäch awan rït chë xuʼ Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtesan jontir ri ma ütz ta yebʼan komä?
9 Rma yoj kʼo chik pa «rkʼisbʼäl taq qʼij», komä kʼo más itzelal chwäch pa rqʼij qa Jesús. Chqä ma jalatajnäq ta ri achkë najin nbʼanö chë kʼo ma ütz ta yebʼan: Satanás y ri winäq ri kʼo qa mak chkij (2 Tim. 3:1-5, 13; Apoc. 12:12). Achiʼel Jesús, röj chqä qataman chë xa xuʼ Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtesan jontir ri najin nbʼanö chë kʼo ma ütz ta yebʼan. Rma xa xuʼ ri qʼatbʼäl tzij riʼ nqatoʼ, ma nqbʼä ta pa protestas chqä ma nqtoʼon ta rkʼë xa bʼa achkë chik jun nkiʼän ri winäq rchë nkisöl ri kʼayewal ye kʼo komä. Tqatzʼetaʼ ri xbʼanatäj rkʼë jun qachʼalal ri Estefania rbʼiʼ. Taq ryä majanä wä ttamaj rwäch Jehová, nbʼä wä pa taq protestas kikʼë winäq ri nkajoʼ nkisöl jun kʼayewal. Ye kʼa taq xqʼax ri tiempo, ryä xquʼ we kʼo nkʼatzin wä ri najin nuʼän o majun ta. Ya Estefani nuʼij: «Taq yïn kʼo wä pa protestas, nquʼ wä qa si ya reʼ ri más ütz rbʼanik rchë nqasöl jun kʼayewal. Komä ri najin ntoʼ Rqʼatbʼäl Tzij Dios, ntaman chë ya reʼ xtbʼanö chë xtesäx jontir ri kʼayewal. Nyaʼon chwäch wan chë Jehová xtkowin xtyaʼ más kitoʼik ri najin nkitäj poqän chwäch ri toʼïk ri yikowin nyaʼ rïn chkë» (Sal. 72:1, 4).
10. Rkʼë ri nuʼij Mateo 5:43-48, ¿achkë rma ma nqtoʼon ta kikʼë ri winäq ri nkajoʼ yekisöl ri kʼayewal ye kʼo? (Tatzʼetaʼ chqä ri achbʼäl).
10 Kʼïy chkë ri grupos ri nkiʼän protestas rchë nkisöl jun kʼayewal, nqä chkiwäch nkiʼän chʼaʼoj chqä ma yenman ta tzij, y ya riʼ ma rkʼwan ta riʼ rkʼë ri xuʼän chqä ri xuʼij Jesús (Efes. 4:31). Jun qachʼalal ri Jorge rbʼiʼ nuʼij: «Ntaman chë ye kʼo jojun protestas ma yechapatäj ta rkʼë chʼaʼoj, ye kʼa kʼo mul chaq kʼateʼ yechapatäj chʼaʼoj o yebʼan eläqʼ chpan». Ye kʼa Jesús xkʼüt qa chqawäch chë nkʼatzin yeqajoʼ jontir winäq, yajün ri ma yechʼobʼon ta achiʼel nqchʼobʼon röj o ri nkiyaʼ kʼayewal pa qawiʼ (taskʼij Mateo 5:43-48). Rma riʼ, röj ri cristianos nqatäj qaqʼij rchë nqakʼän qanaʼoj chrij Jesús chqä nqasmajij pa qakʼaslemal ri xkʼüt qa ryä.
Nkʼatzin chë ma nqaxiʼij ta qiʼ chqä nqayaʼ chwäch qan ma nqayüj ta qiʼ pa política chqä rkʼë ri yekiʼän ri winäq. (Tatzʼetaʼ ri peraj 10).
11. ¿Achkë rma kʼo mul kwest nuʼän chqawäch nqakʼän qanaʼoj chrij Jesús?
11 Tapeʼ qataman chë Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtresaj jontir ri itzelal, rkʼë jbʼaʼ kwest nuʼän chqawäch nqakʼän qanaʼoj chrij Jesús taq kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan qkʼë. Tqatzʼetaʼ ri xbʼanatäj rkʼë ya Jania, ri xqasäx rqʼij kimä nkʼaj chik winäq. Ryä nuʼij: «Kowan xibʼison, xpë nyowal chqä xinwajoʼ chë ri xeqasan nqʼij nkitöj ri xkiʼän chwä. Rma riʼ xinwajoʼ xintoʼ jun grupo ri yekiʼän protestas rchë ri winäq ma itzel ta chik yekitzʼët nkʼaj chik ri jun wä chik kitinamit, kicolor o kicultura. Xinquʼ chë ya riʼ xkirtoʼ rchë xtqʼax jbʼaʼ nyowal». Ye kʼa taq xqʼax ri tiempo, ya Jania xqʼax chwäch chë ma ütz ta ri najin wä nuquʼ. Ryä nuʼij: «Xintzʼët chë, pa rkʼexel nkʼuqbʼaʼ nkʼuʼx chrij Jehová, xa najin wä chik nnmaj kitzij ri winäq chqä nkʼuqbʼaʼ nkʼuʼx chkij. Rma riʼ xinel qa chpan ri grupo riʼ». Taq nqatäj poqän o kʼo ma pa rbʼeyal ta nbʼan kikʼë nkʼaj chik, röj kan npë wä qayowal. Ye kʼa ma tqayaʼ ta qʼij chë ya riʼ nbʼanö chqë chë nqayüj qiʼ rkʼë ri yekiʼän ri winäq chqä nqatïtzʼ qiʼ pa política (Juan 15:19).
12. ¿Achkë rma nkʼatzin nqatzʼët na achkë yeqatzuʼ, achkë nqaskʼij chqä nqakʼoxaj?
12 ¿Achkë xtqtoʼö rchë xtqaqʼät qayowal taq kʼo jun ma pa rbʼeyal ta nbʼan qkʼë o kikʼë nkʼaj chik? Jun ri xtqtoʼö ya riʼ nqatzʼët na achkë yeqatzuʼ, achkë nqaskʼij chqä nqakʼoxaj. Chpan jojun redes sociales kʼo kʼïy yejotobʼäx xa xuʼ rchë ri winäq yekatäj chkij ri ye kʼo pa qʼatbʼäl tzij chqä yechʼojin chkij. Chqä, ri yeqʼaxan noticias kʼïy mul xa yë ri nkiquʼ ryeʼ ya riʼ nkiʼij, pa rkʼexel nkiyaʼ rtzjol ri xbʼanatäj. Ye kʼa tapeʼ nqatamaj chë kantzij kʼo jun ma pa rbʼeyal ta xbʼan kikʼë nkʼaj chik, ¿kʼo komä nkʼatzin wä chqë si xa xuʼ ya riʼ nqaquʼ? Si röj kan nqajäm qawäch rchë nqatzʼët, nqaskʼij chqä nqakʼoxaj noticias chrij ri xbʼanatäj, rkʼë jbʼaʼ xa xtpë más qayowal chqä ma kiʼ ta chik qakʼuʼx xtqaʼän (Prov. 24:10). Y rkʼë jbʼaʼ xa xtqamestaj chë xa xuʼ Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtesan jontir ri ma ütz ta yebʼanatäj komä.
13. ¿Achkë rbʼanik nqrtoʼ ri nqaskʼij rwäch le Biblia ronojel qʼij?
13 Jun chik ri xtqtoʼö ya riʼ nqaskʼij rwäch le Biblia ronojel qʼij chqä nqaquʼ rij ri nqaskʼij. Jun qachʼalal ri Alicia rbʼiʼ, xkatäj ryowal taq xtzʼët chë jojun winäq kan itzel kinaʼoj najin nkiʼän kikʼë ri ye kʼo pa rcomunidad chqä chë majun ta nbʼan chkë ri winäq riʼ. Ryä nuʼij: «Xkʼatzin xinyaʼ pa njolon chë xa xuʼ Jehová xtesan jontir ri kʼayewal. Chrij riʼ xinskʼij Job 34:22-29, ri nuʼij chë majun ta jun nkowin nrewaj riʼ chwäch Jehová. Xa xuʼ ryä ri kan pa rbʼeyal nuʼän che rä jontir chqä xa xuʼ ryä xtkowin xtesan jontir ri kʼayewal ye kʼo». Ye kʼa ¿achkë ütz nqaʼän komä loman nqayoʼej ri qʼij taq Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtresaj jontir ri itzelal?
¿ACHKË ÜTZ NQAʼÄN KOMÄ?
14. ¿Achkë ütz nqaʼän komä? (Colosenses 3:10, 11).
14 Ma nqkowin ta yeqaqʼät ri winäq rchë ma nkiʼän ta ri ma ütz ta, ye kʼa ri nqkowin nqaʼän ya riʼ ütz qanaʼoj nqaʼän kikʼë nkʼaj chik. Achiʼel xqatzʼët qa, nqakʼän qanaʼoj chrij Jesús taq nqjowan. Y rma nqjowan, röj ütz qanaʼoj nqaʼän kikʼë jontir winäq, yajün ri winäq ri ma pa rbʼeyal ta nkiʼän kikʼë nkʼaj chik (Mat. 7:12; Rom. 12:17). Jehová kan kiʼ rkʼuʼx nuʼän taq nutzʼët chë kan ütz qanaʼoj nqaʼän kikʼë jontir chqä chë ma yeqatzʼlaʼ ta (taskʼij Colosenses 3:10, 11).
15. ¿Achkë utzil nukʼäm pä taq nqatzjoj le Biblia?
15 Ri más ütz rbʼanik nqtoʼon rchë ma yetzʼil·öx ta chik ri winäq, ya riʼ nqatzjoj Rchʼaʼäl Jehová. ¿Achkë rma nqaʼij riʼ? Rma «rtamabʼal Jehová» nkowin nujäl rnaʼoj jun winäq chqä nuʼän che rä chë ütz rnaʼoj nuʼän kikʼë nkʼaj chik chqä ma nuʼän ta chik chʼaʼoj (Is. 11:6, 7, 9). Taq majanä wä ttamaj rwäch Jehová, jun achï ri Genaro rbʼiʼ, kʼo wä chpan jun grupo winäq ri xekatäj chrij ri Qʼatbʼäl Tzij rma nkiquʼ wä chë kowan najin yertzʼlaʼ ri winäq. Ryä nuʼij: «Rkʼë chʼaʼoj ma nqkowin ta nqajäl kinaʼoj ri winäq, xa xuʼ rkʼë le Biblia. Ya riʼ xitoʼö rïn rchë xinjäl nnaʼoj». Ri naʼoj xertamaj ri qachʼalal riʼ chpan Rchʼaʼäl Dios, ya riʼ xbʼanö chë rä chë xyaʼ qa ri grupo akuchï kʼo wä. Xa rkʼë jun winäq ri nuyaʼ qʼij chë le Biblia nujäl rnaʼoj, kʼo jun winäq menos ri ma nuʼän ta ri ma ütz ta.
16. ¿Achkë rma rït nawajoʼ natzjoj Rqʼatbʼäl Tzij Dios?
16 Achiʼel xuʼän Jesús, röj chqä nqajoʼ nqatzjoj chkë ri winäq chë xa xuʼ Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtkowin xtesan jontir ri itzelal. We xtqaʼän riʼ, kan xtqakʼuqbʼaʼ kikʼuʼx ri winäq ri kʼo jun ma pa rbʼeyal ta xbʼan kikʼë (Jer. 29:11). Ya Estefani, ri xqatzjoj qa chpan ri peraj 9, nuʼij: «Ri xintamaj rwäch Jehová kowan yirtoʼon rchë nkochʼon pä ri ma pa rbʼeyal ta bʼanon wkʼë o kikʼë nkʼaj chik. Jehová nuksaj le Biblia rchë nukʼuqbʼaʼ qakʼuʼx». Rchë xtqkowin xtqakʼuqbʼaʼ kikʼuʼx ri winäq rkʼë ri nutzüj le Biblia, nkʼatzin chë kan ütz nqatjoj apü qiʼ. Taq más nqayaʼ chwäch qan chë Rqʼatbʼäl Tzij Dios xtresaj jontir ri itzelal, más chaq bʼaʼ xtuʼän chqawäch xtqtzjon chrij riʼ pan escuela o pa samaj.b
17. ¿Achkë rbʼanik nqrtoʼ pä Jehová rchë nqaköchʼ jontir ri ma pa rbʼeyal ta yebʼan?
17 Röj qataman chë, rma yë Satanás «najin nqʼatö tzij pa rwiʼ Rwachʼlew», kʼa kʼo na más ri ma pa rbʼeyal ta xtbʼan qkʼë o kikʼë nkʼaj chik. Ye kʼa Jehová xtqrtoʼ pä, chqä nuʼij chë xa jbʼaʼ chik apü «xtesäx äl» Satanás (Juan 12:31). Jehová chqä nuʼij chpan le Biblia achkë rma kʼo kʼïy ma pa rbʼeyal ta yebʼan chqä chë kan poqän nunaʼ ran taq röj nqatäj poqän (Sal. 34:17-19). Y nuksaj Rkʼajol rchë nukʼüt chqawäch achkë nkʼatzin nqaʼän taq kʼo ma pa rchojmil ta yebʼan chqä achkë rbʼanik Rqʼatbʼäl Tzij ryä xtresaj jontir ri itzelal (2 Ped. 3:13). Rma riʼ, kan rkʼë ronojel qan tqatzjoj ri ütz taq rtzjol chrij Rqʼatbʼäl Tzij Dios, loman nqayoʼej ri qʼij taq jontir pa rchojmil xtbʼan che rä (Is. 9:7).
BʼIX 158 «¡Ma runaj ta xtpë!»
a Ye jalon jojun bʼiʼaj.
b Tatzʼetaʼ chqä ri folleto Keʼawajoʼ ri winäq: keʼatjoj chrij le Biblia, naʼoj A, peraj 24 kʼa 27.