Tipepwora A Fis Ren Lükü Me Niuokkusiti Kot

“Kosap niuokus, kosap pwal rükö, . . . ngang ewe Samol mi Lapalap om Kot üpwe etuk ekis meinisin ia kopwe feila ie.”—JOSUA 1:9.

LON ewe ier 1473 B.C.E., ewe mwuun Israel a mmonletä le tolong lon ewe Fönü mi Pwonetiu. Pokiten ekkewe sossot repwe toriir, Moses a ächema ngeni ekkewe aramas: “Oupwe aüseling ämi chon Israel: Iei oupwe feila pekilan ewe chanpupu Jortan pwe oupwe fanüeni fanüen chon ekewe mwü mi watte o pöchökül senikemi, chor ra imweimw lon telinimw mi watte o tit tori läng. Ir eu mwichen aramas mwirimwirin Anak, ra watte o mwänemong, oua . . . rong usun pworauser pwe esap wor eman a tongeni ü ngeniir.” (Tuteronomi 9:1, 2) Ewer, ekkena sounfiu mi mwänemong ra iteföülo! Pwal och, ekkoch mwichen sounfiun Kenan ir mi pöchökkül, a wor nöür kewe oris me war kewe woken a wor naif mi för seni mächä a pachetä woon willer kewe.—Soukapwung 4:13.

² Nge Israel, eü mwuun chon chök atawe. Lon ükükün 40 ier ra chök nomfetäl lon ewe fönü pöön. Ina minne, me ren ekiekin aramas resap tongeni win. Nge, Moses a lükü me a ‘nengeni’ pwe Jiowa a ekkemweniir. (Ipru 11:27) Moses a ereniir: “Ewe Samol mi Lapalap ämi we Kot a akomwolo mwemi. Iwe, epwe akufuur o nirela me mwemi.” (Tuteronomi 9:3; Kölfel 33:16, 17) Mwirin mäloon Moses, Jiowa a alükülükü Josua pwe epwe älisiir ren an apasa: “Iei mine kopwe ütä iei o feila pekilan ei chanpupu Jortan, ämi me ekei aramas meinisin, pwe oupwe feila lon ewe fanü üpwe ngeni ekewe aramasen Israel. Esap wor eman epwe tongeni ü ngonuk lon ränin manauom meinisin. Usun üa eti Moses, iei usun üpwe pwal etuk.”—Josua 1:2, 5.

³ A lamot ngeni Josua an epwe älleäni, lefareni, me apwonuetä än Kot we Allük pwe epwe küna älillis me emmwen seni Jiowa. Jiowa a apasa “Mürin kopwe feiöch o fefeitä lon meinisin mine kopwe föri. Ifa usun, üsap allük ngonuk pwe kopwe apöchökülok o tipepwora? Kosap niuokus, kosap pwal rükö, pun ngang ewe Samol mi Lapalap om Kot üpwe etuk ekis meinisin ia kopwe feila ie.” (Josua 1:8, 9) Pokiten Josua a aüseling ngeni Kot, a wiliti emön mwän mi tipepwora, pöchökkül, me sopwöch. Iwe nge, lape ngeni piloon kewe, rese aüseling. Ina ewe popun rese sopwöch, iwe, ra mälo lon ewe fönü pöön.

Aramas Mi Lükülükümmang Esor Ar Tipepwora

⁴ Faik ier me mwan lupwen ekkewe chon Israel ra kerän tori Kenan, Moses a tinalo 12 spai pwe repwe operi ewe fönü. Engol me leir ra liwin fän niuokkus. Ra apasa: “Nge ekewe aramas aia kuneer ra fokun mwänätam. Iwe, ikenan aia pwal küna ekewe mwänämong, ekewe mwirimwirin Anak. Nge äm aia awewe ngenikem lifichimas me lükür.” “Ekewe aramas” meinisin ir mwänämong nge esap chök ekkewe Anakim? Aap. Ekkewe Anakim ir mwirimwirin ekkewe Nefilim? Aapwi! Iwe nge pokiten ekkeei pworaus mi tunumong, niuokkus watte a chöüfetäl woon ewe mwichen aramas. Ra pwal mwo nge mochen liwiniti Isip!—Numperis 13:31–14:4.

⁵ Iwe nge rüüemön me lein ekkewe spai, Josua me Kalep, ra mwötöres le tolong lon ewe Fönü mi Pwonetiu. Ra apasa ussun ekkewe chon Kenan: “Ir chök okufuach. Iwe, ar apilükülük a sü seniir, nge ewe Samol mi Lapalap a etikich. Ousap fokun niuokusitiir.” (Numperis 14:9) Mei wor popun än Josua me Kalep apilükülüköch? Ewer! Ir fengen me ekkewe aramas ra fen küna än Jiowa ätekisonatiu Isip me ar kewe kot ren ekkewe Engol Riäfföü. Mwirin ra katol lupwen Jiowa a nnielo Farao me nöün kewe sounfiu lon ewe Setipar. (Kölfel 136:15) A ffat, pwe esor popun ekkewe engon spai me chiener kewe repwe niuokkus. Iwe a iei ussun Jiowa a pwäralo an letipengaü: “Ifa ükükün fansoun än ekei aramas turunufaseei? Ifa ükükün fansoun ar resap mochen lüküei, inamwo ika ra fen küna ekewe manaman üa föri lefiler?”—Numperis 14:11.

⁶ Jiowa a küna ewe popun ra nissimwa pun mi nafangaü ar lükü. Ewer, lükü me tipepwora ra fokkun ririfengen. Ina popun ewe aposel Jon a makkei ussun ewe mwichefelin Kraist me ar we maun lon pekin ngün: “Pun minne mi up seni Kot epwe pworacho ngeni fonufan. O iei ach win mi epwe pworacho ngeni fonufan, ach luku.” (1 Jon 5:4) Ikenäi, lap seni wonu milion Chon Pwäratä Jiowa, nge ir mi kükkün me chinnap, pöchökkül me apwangapwang ra afalafal woon unusen fönüfan pokiten ra pwal eäni ewe sokkun lükü mi nom ren Josua me Kalep. Iwe, esor chon koput a fen tongeni eppeti ei mwichen sounfiu mi pöchökkül me tipepwora.—Rom 8:31.

Sisap “Liwinsefäl”

⁷ Nöün Jiowa kewe chon angang ikenäi ra tipepwora le esilefeili ewe kapas allim pun ra eäni ekiekin ewe aposel Paul: “Nge esap kich chiechien ir ekkewe mi liwinsefal o poutmwalilo, pwe kich chiechien ir ekkewe mi luku o amanaua ngunur.” (Ipru 10:39) Lupwen Paul a mak ussun än emön “liwinsefal,” ese wewe ngeni än emön meefi niuokkus lon ekis chök fansoun, pun a ina ussun chommong lein nöün Kot kewe aramas mi tuppwöl. (1 Samuel 21:12; 1 King 19:1-4) Alon eü puken aweween Paipel, ena pworaus a wewe ngeni än emön “nimärämärsefäl ika sü seni,” an emön “tümününgaü le amwöchü ewe enlet.” A pwal apasa pwe “liwinsefal” eü kapas awewe a longolong woon än emön “aüratiu amaraan ewe waa seres pwe epwe ekis ammangolo” lon an angang ngeni Kot. Pwüngün pwe ekkewe mi eäni lükü mi pöchökkül rese ekiekin “ammangerelo” lupwen a fis ngeniir osukosuk pokiten riäfföü mwääl, semwen, are pwal ekkoch sossot. Nge ra chök achocho lon ar angang ngeni Jiowa, pun ra mirititi pwe Jiowa a fokkun tongeer me a silei ükükün ar tufich. (Kölfel 55:22; 103:14) Ka eäni ena sokkun lükü?

⁸ Fän eü ekkewe aposel ra meefi pwe ese naf ar lükü. Ina popun ra tingorei Jises: “Kopwe alapalo am luku!” (Luk 17:5) A pölü ar tingor, äkkäeüin lon Pentikos 33 C.E., lupwen ra angei ngün mi fel me ra weweiti ewe pworaus mi alolloon lon än Kot we Kapas me än we kokkot. (Jon 14:26; Fofor 2:1-4) Lupwen ar lükü a pöchökkülelo, ekkewe chon käeö ra poputä me uwei ewe kapas allim “ekis meinisin fan lang” inaamwo ika aramas ra ü ngeniir.—Kolose 1:23; Fofor 1:8; 28:22.

⁹ Fän iten ach sipwe aüfichietä ach lükü me feffeitä lon ach angangen afalafal, a lamot pwe sipwe pwal käeö me lefareni ekkewe wokisin lon Paipel me tingor fän iten ewe ngün mi fel. Lupwen sia fötukäälong ewe enlet ussun Kot lon ekiekich me letipach ussun chök minne Josua, Kalep, me ekkewe popun chon Kraist ra föri, sipwe pwal eäni ewe sokkun lükü mi ngenikich tipepwora ewe a lamot pwe sipwe likiitü me pworacho lon ach maun lon pekin ngün.—Rom 10:17.

Lükü A Lap Seni Ach Chök Ächiföüa Kot

¹⁰ Ekkewe mi tuppwöl me loom ra pwäralo pwe ewe sokkun lükü mi efisatä tipepwora me likiitü esap ach chök ächiföüa pwe mei wor emön Kot. (Jemes 2:19) A lamot pwe sipwe silei lapalapen Jiowa kewe me unusen lükülük woon i. (Kölfel 78:5-8; Än Salomon Fos 3:5, 6) Sipwe unusen lükü pwe sipwe feiöch pokiten sia älleäsochisi an kewe allük me kapasen emmwen. (Aisea 48:17, 18) Lükü a pwal wewe ngeni ach unusen lükülük pwe Jiowa epwe apwönüetä meinisin an kewe pwon me epwe “liwini ngeni ir ekkewe mi kukutta i.”—Ipru 11:1, 6; Aisea 55:11.

¹¹ Ena sokkun lükü mi manau. A mämmäritä lupwen sia apwönüetä ewe enlet, “neni” ekkewe feiöch, “nengeni” pölüen ach kewe iotek, me meefi än Jiowa emmwen lon manauach. (Kölfel 34:8; 1 Jon 5:14, 15) Sia silei pwe atun än Josua me Kalep neni mürinnöön Kot, ar lükü a pöchökkülelo. (Josua 23:14) Ekieki mwo ekkeei pworaus: Ra manau lon ekkewe 40 ier ra feilfetäl lon ewe fönü pöön, ussun chök minne Kot a fen pwon ngeniir. (Numperis 14:27-30; 32:11, 12) Ra maunei chon Kenan ükükün wonu ier. Ra pöchökkül me ra manauattam, me ra pwal mwo nge angei ewe fönü. Ina ussun Jiowa a liwini ngeni ekkewe mi angang ngeni fän tuppwöl me pwora!—Josua 14:6, 9-14; 19:49, 50; 24:29.

¹² Än Kot kirekiröch mi tong ngeni Josua me Kalep a ächema ngenikich kapasen ewe sou­mak köl: “Pun en ka atekiatä itom me om kapas asen ekkewe mettoch meinisin.” (Kölfel 138:2) Lupwen a pachetä iten Jiowa lon eü pwon, a fokkun “atekiatä” an kapas are pwon pokiten pwönüetään epwe lap seni minne sia fen äneänei. (Efisus 3:20) Ewer, Jiowa esap alichippüngü ir kewe mi “pwapwaesini” i.—Kölfel 37:3, 4.

Emön Mwän Mi “Apwapwai Kot”

¹³ Sia tongeni käeö chommong mettoch ussun lükü me pwora ren ach ekieki ewe leenien äppirü, emön chon pwäratä loom itan Inok a isetiu. Pwal mwo nge mwen an a poputä le oesini, Inok a silei pwe epwe küna sossotun an lükü me an pwora. Ifa ussun a silei? Lon Ichen Jiowa a apasa pwe epwe wor fiu, are koput lefilen nöün Kot kewe chon angang me nöün Setan kewe chon angang. (Keneses 3:15) Inok a pwal silei pwe ei koput a fen fisitä me loom, loom lupwen Kein a nielo pwiin we Epel. Semer we Atam, a chüen manau orun 310 ier mwirin uputiuen Inok we.—Keneses 5:3-18.

¹⁴ Inaamwo ika Inok a silei ekkeei pworaus, a tipepwora lon an “chiechiefengen me Kot” me lon an apwüngü än ekkewe aramas mi ngaü kewe “kapas pochokkul” ra apasatä lon ar ü ngeni Jiowa. (Keneses 5:22; Juta 14, 15) Pokiten an tipepwora fän iten fel mi enlet, chommong ra oputa Inok me ra mochen nielo. Iwe, Jiowa a seläni nöün we soufos pwe esap meefi ewe riäfföün mälo. A pwäri ngeni Inok “pwe i mi apwapwai Kot,” iwe mwirin, Jiowa a angei Inok ren an a “feilunusata” neman atun an a kükküna eü längepwi.—Ipru 11:5, 13; Keneses 5:24.

¹⁵ Ekiselo mwirin än Paul kapas ussun än Inok feilunusatä, a menlapei ewe lamoten lükü: “Are emon esap luku, iwe, esap tongeni apwapwai i.” (Ipru 11:6) Ewer, pokiten an lükü Inok a tipepwora an epwe fetälfengen me Jiowa me an epwe esilefeili pworausen än Kot kapwüng ngeni ewe fönüfan mi ngaü. Inok a isetiu eü leenien äppirü fän itach. Sia pwal eäni ena esin angang lon ei fönüfan mi ur ren sokkopaten föfför mi ngaü lon ar ü ngeni fel mi enlet.—Kölfel 92:7; Mattu 24:14; Pwarata 12:17.

Tipepwora A Feito Seni Niuokkusiti Kot

¹⁶ Pwal eü lapalap mi älisatä tipepwora, ina än emön niuokkusiti Kot. Sipwe ekieki ussun pworausen emön mwän mi fokkun niuokkusiti Kot mi manau lon fansoun ewe soufos Ilaija me ewe King Ehap, ewe king a nemeni ewe mwuun Israel mi nom ennefen. Atun än Ehap nemenem, fel ngeni Peel a fokkun ­älimengaüalo ewe mwu. A wor 450 soufosun Peel me 400 soufosun ewe anüfefin Asera ra “mongo seni än Isepel chepel,” pwülüwen Ehap.—1 King 16:30-33; 18:19.

¹⁷ Jesepel emön chon ü ngeni Jiowa mi arochongaü. Neminewe a sotun amoielo fel mi enlet lon ewe fönü. A nielo ekkoch nöün Jiowa kewe soufos me a pwal mwo nge sotun nielo Ilaija. Nge fän än Kot emmwen a sü ngeni pekilon ewe Jortan. (1 King 17:1-3; 18:13) Ekieki mwo ussun weiresin än emön amwöchü fel mi enlet lon ena fönü. Pwal och epwe ifa ussum ika ka pwal angang lon imwen ewe King? A ina ussun nonnomun Opatia,a emön souääk mi niuokkusiti Kot lon imwen Ehap.—1 King 18:3.

¹⁸ Ese mwääl, Opatia a tümünüöch me mirit lon an fel ngeni Jiowa. Iwe nge, ese lüküpwangapwang are titiap. Lon 1 King 18:3 a erenikich: “Opatia a fokun meniniti ewe Samol mi Lapalap.” Ewer a fokkun pöchökkül än Opatia niuokkusiti Kot! Ei sokkun niuokkus mi mürinnö a ngeni pwora ussun an a pwälo mwirin än Jesepel nielo nöün Jiowa kewe soufos.

¹⁹ Sia älleäni: “Pun lupwen Isipel a popuetä le niela nöün ewe Samol mi Lapalap kewe soufos, Opatia a angei ipükü soufos o aopala akalime lon eu föimw, a amongöniir pilawa o aünüür koluk.” (1 King 18:4) Ekieki mwo pwe Opatia epwe ninnilo ika a pwälo pwe a amöngööni ipükü mwän le monomon. A lamot pwe Opatia epwe tümünü pwe Ehap me Jesepel resap silei met a föfföri nge epwe pwal tümünü seni ekkewe 850 soufos chofona mi kan feilong lon imwen ewe King. Pwal och, mei wor chommong chon fel chofona lon ena leeni, aramas kisikis me aramas tekia mi kükkütta och popun ar repwe tongeni oturu Opatia fän iten ar repwe küna chen seni ewe King me Kwin. Iwe nge, mwen mesen ekkeei chon fel mi chofona, Opatia a tipepwora le älisi nöün Jiowa kewe soufos. Mwa met ren pöchökkülen än Opatia niuokkusiti Kot!

²⁰ Pokiten Opatia a tipepwora ren an niuokkusiti Kot, Jiowa a tümünü i seni chon koputan kewe. Än Salomon Fos 29:25 a apasa “Om niuokusiti aramas, iei eu sär fän itom, nge are ka apilükülükü ewe Samol mi Lapalap, kosap feiengaü.” Opatia emön aramas ussun chök kich. A niuokkus pokiten aramas repwe tongeni liapeni me nielo i. (1 King 18:7-9, 12) Iwe nge, an niuokkusiti Kot a lapalap seni an niuokkusiti aramas. Opatia eü leenien äppirü mi mürinnö fän äsengesin kich meinisin, äkkäeüin fän iten ekkewe chon fel ngeni Jiowa mi tongeni ares are ninnilo pokiten ar feffel ngeni Jiowa. (Mattu 24:9) Amwo kich meinisin sipwe achocho le angang ngeni Jiowa “ren mennin o niuokus.”—Ipru 12:28.

²¹ Mei pwal wor eü lapalap mi apöchökküla ach tipepwora lukun ach niueiti Kot me ach lükü. Tong eü minen apöchökkül mi lapalap seniir. Paul a makkei “Pun Kot ese mo ngenikich ngunun niuokus, pwe ngunun manaman o tong o mirit.” (2 Timoti 1:7) Lon ewe lesen mwirin ei, sipwe küna ifa ussun tong epwe tongeni älisikich le angang ngeni Jiowa ren pwora atun ekkeei ränin le sopwoloon mi weires.—2 Timoti 3:1.

[Footnote]

En Kopwe Tongeni Pölüeni?

• Met a älisi Josua me Kalep pwe repwe tipepwora?

• Met a kapachelong lon ewe lükü mi enlet?

• Met popun Inok a pwora le esilefetälei än Kot kapwüng?

• Ifa ussun ach niuokkusiti Kot epwe älisatä tipepwora?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

1, 2. (a) Me ren ekiekin aramas, a ifa ussun än Israel apilükülükün akkufu ekkewe chon Kenan? (b) Ifa ewe kapasen alükülük Jiowa a ngeni Josua?

3. Met a älisatä än Josua lükü me tipepwora?

4, 5. (a)Ifa ussun ekiekin ekkewe engon spai a sokko seni ekiekin Josua me Kalep? (b) Ifa meefien Jiowa pokiten än ekkewe aramas lükülükümmang?

6. Ifa ussun tipepwora a riri ngeni lükü, me ifa ussun ei lapalap a pwälo lon ach ei fansoun?

7. Met weween än emön “liwinsefal”?

8, 9. (a) Ifa ussun Jiowa a apöchökkülatä än ekkewe popun chon Kraist lükü? (b) Met sia tongeni föri pwe sipwe aüfichietä ach lükü?

10. Met a kapachelong lon lükü mi enlet?

11. Ifa ussun Josua me Kalep ra küna feiöch seni ar lükü me tipepwora?

12. Ifa ussun Jiowa a ‘atekiatä an we kapas’?

13, 14. Met popun a lamot ngeni Inok lükü me tipepwora?

15. Met sokkun leenien äppirü Inok a isetiu fän iten nöün Jiowa kewe chon angang ikenäi?

16, 17. Iö ena Opatia, me ifa ussun nonnomun manauan?

18. Met popun Opatia emön chon fel ngeni Jiowa mi sokkolo öchchün?

19. Ifa ussun Opatia a pwäralo an tipepwora?

20. Ifa ussun än Opatia niuokkusiti Kot a älisi i, me ifa ussun an we leenien äppirü a älisuk?

21. Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?

[Lios lon pekin taropwe 9]

Jiowa a allükü ngeni Josua: “Kopwe apöchökülok o tipepwora”

[Lios lon pekin taropwe 10]

Opatia a älisi me tümünü nöün Kot kewe soufos

[Lios lon pekin taropwe 11]

Inok a esilefeili än Kot kapas fän pwora