Emmwen Mi Älillisöch!

LAPE ngeni ewe emmwen lon ekkewe puk mi kawor mi älillis a mak fän iten chokkewe mi kükküna osukosuk watte lon manauer. Nge esap ina ussun ewe Paipel. Inaamwo ika an emmwen epwe tongeni älisi chokkewe mi watte ar osukosuk, nge ewe älillis ewe Paipel a awora eü minen eppetin ekkewe föfförmwääl mi tongeni efisatä osukosuk watte lon manauen aramas.

Ewe Paipel epwe tongeni ngeni ‘chokewe mi wewemang mirit, nge silelap me mirit epwe tori ekewe säräfö.’ (Än Salomon Fos 1:4) Ika kopwe apwönüetä met a mak lon ewe Paipel, iwe, “mirit epwe mamasok, nge weweöch epwe tümwünuk, repwe epetuk seni om kopwe föri mine a ngau.” (Än Salomon Fos 2:11, 12) Ekieki mwo ussun ekkeei pworaus mi pwäratä ifa ussun om apwönüetä än Paipel emmwen a tongeni tümünü pöchökkülen inisum, amürinnölo om famili, me älisuk pwe kopwe emön chon angang are pos mi mürinnö.

Kopwe Mirit lon Om Ün Sakau

Ewe Paipel ese pinei ach ün ekis sakau. Paul a makkei ifa ussun wain a ussun minen säfei lupwen a ereni Timoti: “Kopwe unumi ekis wain pokiten lukom, o ren on kewe chommong sokkun apwangapwang.” (1 Timoti 5:23) Iwe nge, me ren pwal ekkoch wokisin lon Paipel, saminne ekiekin Kot pwe wain fän iten chök minen säfei. A mak pwe wain “epwe apwapwai letipen aramas.” (Kölfel 104:15) Iwe nge, ewe Paipel a öüröürakich pwe sisap “nom fan nemenien wain.” (Taitos 2:3) A apasa: “Kosap chiechi ngeni ekewe mi ünümong wain ika ekewe mi ochomong fituk, pun ekewe chon mongömong repwe wöüngauala.” (Än Salomon Fos 23:20, 21) Met epwe fis ika emön epwe tunalo ena emmwen mi mürinnö? Ekieki mwo ekkeei pworaus seni ekkoch fönü.

Iei alon eü pworaus ussun sakau seni ewe World Health Organization fän iten unusen fönüfan lon 2004: “A pöüt seni aramas lon Ireland arapakkan $3 bilion iteiten ier pokiten osukosuk seni sakau.” Me ren ena pworaus, ikkeei ekkewe popun a lus ena watten moni: “liwinin säfei me pioing ($350 milion), liwinin ekkewe aksiten ren chitosa ($380 milion), liwinin atai allük pokiten sakau ($126 milion), liwinin än aramas rese angang pokiten sakau ($1300 milion).”

Iei eü mettoch mi lamot seni ewe moni a lus pokiten äeämwäällin sakau, ewe osukosuk me riäfföü a kan efisatä. Ren chök awewe, lon 12 maram lon Australia, lap seni esopw milion aramas ra kawet ren chon sakau. Lon Franis, arapakkan eü na aülüngätin ekkewe föfför mi akkachofesä lon famili ra fis pokiten äeämwäällin sakau. Iwe, pokiten ekkena pworaus, kese kan tipeeü pwe ewe emmwen lon Paipel ussun sakau a mürinnö?

Tümünükich Seni Föfför Mi Alimengaüakich

Seni le poputään 1942, lupwen aramas ra chüen ekieki pwe mi fokkun napöch ekkan aramas mi ükkün suupwa, ei chassi a älisi chon älleä ar repwe mirititi pwe resap ün suupwa pun ach ün suupwa a ü ngeni än Paipel emmwen. Eü lesen lon ei chassi lon ena ier a apasa pwe chokkewe mi mochen apwapwai Kot repwe älleäsochisi ewe ällük lon Paipel, ewe mi apasa pwe repwe “alimelimochu pwisin [ir] seni sokkun limengauen fituk meinisin me limengauen ngun meinisin.” (2 Korint 7:1) Iei, 65 som ier mwirin, esap pwe ei emmwen seni Paipel a fokkun mürinnö?

Lon 2006, ewe World Health Organization a apasa pwe än aramas ün suupwa ewe “nampa ruu populapen än aramas mämmälo.” Iteiten ier, nimu milion aramas ra mälo pokiten suupwa. Nge ina epwe ülüngät milion ra mälo iteiten ier pokiten HIV/AIDS. Lon ekkewe ipükü ier ra lo, ina epwe 100 milion aramas ra mälo pokiten ar ün suupwa, iwe, ena ükükün a arapakkan löllö ngeni ewe ükükün aramas mi mälo lon ekkewe maun meinisin lon ekkena ipükü ier. A enlet pwe aramas ikenäi ra weweiti pwe mi ngaü ar ün suupwa.

“Su Seni Lisou Mwääl”

Chommong aramas rese tipeeü ngeni met ewe Paipel a apasa ussun föfför lefilen mwän me fefin. Sap minne Paipel a apasa pwe sokkun einimwei meinisin a ngaü, nge ina lüküen chommong. Nge ewe Paipel a awora emmwen mi mürinnö ussun lisowu. Ewe Paipel a apasa pwe rüüemön repwe tongeni lisowu ika ra pwüpwülü. (Keneses 2:24; Mattu 19:4-6; Ipru 13:4) Lisowu lefilen chon pwüpwülü a atufichiir ar repwe pwäralo me angei tong. (1 Korint 7:1-5) Ika ra nöünöü, nöür kewe repwe feiöch pokiten a wor semer me iner mi tongefengeniir.—Kolose 3:18-21.

Iei ewe allük lon Paipel ussun lisowu mwääl: “Su seni lisou.” (1 Korint 6:18) Met popun a mak ena allük? Ena wokisin a pwal apasa: “Ekkewe ekkoch tipis meinisin mi aramas ra fori mi nom lukun inisir; nge ewe chon lisou a tipis ngeni pwisin inisin.” Met a kan fis ika aramas repwe tunalo än Paipel emmwen ussun föfför lefilen mwän me fefin?

Ekieki mwo met a fiffis lon Merika. A nampa eü ena fönü lein ekkewe fönü mi pisekisek ren chommongun ekkewe säräfö mi pwopwo, weween, ina epwe 850,000 ra pwopwo iteiten ier. Chommong lein ekkewe mönüköl rese ninniilo ren abortion ra nom ren iner kewe esor pwülüwer. Ese mwääl pwe ekkoch lein ekkena inelap säräfö ra tufichin emiriti me ämääri nöür kewe ren tong. Iwe nge, a chök pwäpwälo pwe chommong nöün ena sokkun inelap kewe ät repwe ares me kalapus, me nöür kewe nengngin repwe pwal pwopwoon lipich lap seni nöün ekkewe ra pwüpwülü lupwen ra watte. Emön sou käeö itan Robert Lerman a käeö met a fiffis lon ekkewe fitu ier a lo. Iei met a apasa: “Pokiten a chommongolo ekkewe famili mei wor sam are in esor pwülüwer, a lapelo osukosuk, awewe chök, a chommongolo ekkewe semirit mi towu seni sukul nge rese sochungio, mi äeämwäälli säfeien opuchopuch me sakau, mi pwopwoon lipich, me mi lükümach.”

Ekkewe mi sikepwachfetäl a pwal tongeni üriir semwen watte, lon inisiir me lon tupuweer. Ren chök awewe, ewe chassi Pediatrics a apasa: “Eü käeö a pwäratä pwe a lapelo letipechou me pwisin nielo lein ekkewe säräfö mi kan lisowu mwääl.” Iei eü pworaus seni ewe American Social Health Association ussun pwal ekkoch semwen: “Lap seni esopw lein ekkewe aramas [lon Merika] epwe üriir eü STD [eü semwenin sikepwach] lon manauer.” Ekieki mwo ükükün watteen ewe letipeta me riäfföü esap chüen toriir ika ra chök älleäsochisi ewe emmwen mi mürinnö seni Paipel!

Ämääraatä Ririin Famili Mi Pöchökkül

Ewe Paipel ese chök öüröürakich ussun ekkewe föfför mi efeiengaüakich. Ekieki mwo ifa ussun an kewe kapasen emmwen mi mirit epwe amürinnölo manauen om famili.

Iei alon Kapasen Kot, a erä: “Epwe chok pwal iei usun ren mwan, pwe repwe tongei puluer usun chok pwisin inisir.” (Efisus 5:28) Mwän pwüpwülü repwe aücheani pwülüwer pun ewe Paipel a peser ar repwe nonnom ren pwülüwer ren ‘tipatchemen Soulang; repwe asamolu ir, pun fefin mi apwangapwang seniir.’ (1 Piter 3:7) Lupwen a piitä osukosuk, iei ewe kapasen pesepes ngeni ekkewe mwän pwüpwülü: “Oupwe tongei puluemi, o ousap kirikiringau ngenir.” (Kolose 3:19) Kese tipeeü pwe emön fin pwüpwülü epwe tongei me süföliti pwülüwan we ika ätewe a apwönüetä ei kapasen ffön?

Ewe Paipel a fönöü ekkewe fin pwüpwülü: “Ami fefin kena, oupwe alleasochisi puluemi usun chok ach Samol. Pun ewe mwan i mi mokuren puluan, usun chok Kraist mokuren inisin, ewe mwichefel . . . Ewe fefin epwe menniniti puluan we.” (Efisus 5:22, 23, 33) Kese meefi pwe emön mwän pwüpwülü epwe fokkun tongei pwülüwan we mi älleäsochisi ei emmwen lupwen neminewe a fos ngeni i are lupwen neminewe a kapas ussun i ngeni ekkoch aramas?

Lupwen ewe Paipel a kapas ussun emiritin semirit, a pesei ämi kana sam are in pwe kopwe fos ngeni nöüm kewe “lupwen kopwe mot lon imwom pwal lupwen kopwe fetal won al, lupwen kopwe konola pwal lupwen kopwe pwätä.” (Tuteronomi 6:7) Ekkewe sam repwe äkkäeüin wisen emiriti nöür kewe fän tong me emmweniir ussun minne mi pwüng me mwääl. Ewe Kapasen Kot a apasa: “Ami sam kena, ousap asonga noumi, pwe oupwe foleniochu ir ren sokkun amirit me fonou me ren ewe Samol.” (Efisus 6:4) Iei ewe pworaus fän iten ekkewe semirit: “Oupwe alleasochisi sememi kewe me inemi,” me “asamolu semom kewe me inom.”a—Efisus 6:1, 2.

Ka ekieki pwe kopwe küna feiöch ika ka apwönüetä alon ei fön? Eli kopwe apasa: ‘Wüü, a mürinnö lupwen sia pworaus ussun ekkeei mettoch, nge epwe wesewesen älisi ai famili?’ Äm aua mochen etiwok ngeni ewe Kingdom Hall än Chon Pwäratä Jiowa lon leeniom. Ikena ie kopwe chuuri ekkewe famili mi achocho le apwönüetä ekkewe kapasen emmwen lon ewe Paipel. Fos ngeniir. Nengeni ifa ussun chon ekkewe famili ra kunoufengen me fos fengen. Kopwe küna pwe ekkewe famili mi atipeeüfengenni manauer ngeni ekkewe kapasen emmwen lon Paipel ra wesewesen pwapwa!

Emön Chon Angang Mi Chofo me

Emön Pos Mi Mürinnö

Met ewe Paipel a apasa ussun weiresin ach amwöchü ach angang? Ewe Paipel a erä pwe emön chon angang mi lipwäköch epwe apwapwai an we pos me epwe feiöch. King Solomon a eäni ei kapas eis: “Ka silei eman aramas mi sipeöch lon an angang? Ätewe epwe angang ngeni ewe king.” (Än Salomon Fos 22:29) Nge, “eman chon chipwang” a ussun chök ‘ötüöt a aweiresi mesen’ nöün we pos. (Än Salomon Fos 10:26) Ewe Paipel a pesei ekkewe chon angang ar repwe wenechar me achocho. “Chon sola esap chuen solani, nge epwe chon angang o fori ren poun minne mi murinno.” (Efisus 4:28) Repwe apwönüetä alon ei fön pwal mwo nge lupwen ewe pos ese küner. “Oupwe alleasochisi ami samol kena won fonufan ren mettoch meinisin, sap fan meser chok, usun ir ekkewe mi mochen apwapwai aramas, pwe ren letipemi mi murinno o ren ami niuokusiti Kot.” (Kolose 3:22) Ika en emön pos, kesap aücheani emön chon angang mi akkapwönüetä alon ei kapasen emmwen?

Ewe Paipel a ächema ngeni ekkewe pos: “Mi fich ngeni chon angang pwe repwe angei liwinir.” (1 Timoti 5:18) Kot a allükü ngeni ekkewe masta lon Israel ar repwe mwittir ngeni nöür kewe chon angang ükükün pwüngün liwiniir. Moses a makketiu: “Ousap ariaföüü chon arumi, ousap pwal angei och seni fän pöchökül. Ousap mwo nge amwöchü liwinin eman chon angang lon unusen eu pwin tori lesosor.” (Lifitikos 19:13) Kesap kan pwapwa le angang fän iten emön pos mi älleäsochisi emmwen seni Paipel me a mwittir ngonuk ükükün pwüngün liwinum?

Popun Tipatchem Mi Mürinnö Seni Meinisin

Ka mäirü pwe eü puk minen loom ussun ewe Paipel a masou ren kapasen emmwen mi chüen fich ngeni ach fansoun? Masouen chommong puk rese chüen lamot ngenikich nge esap ina ussun ewe Paipel pokiten ese masou ren kapasen aramas nge ren “kapasen Kot.”—1 Tesalonika 2:13.

Sia peseok le äkkälleäni ewe Kapasen Kot. Ika kopwe föri ena, kopwe poputä le tongei ewe Sou Awora ewe Paipel, Jiowa Kot. Apwönüetä alon an ewe Paipel kapasen emmwen, me küna tümün seni feiengaü me älillis mi amürinnölo manauom. Iei ussun kopwe ‘arap ngeni Kot, iwe, epwe arap ngonuk.’ (Jemes 4:8) Ese pwal wor eü puk epwe awora ena sokkun älillis.

[Footnote]

[Lios lon pekin taropwe 4]

Ka meefi pwe mi lamot allükün Paipel ussun ünnün sakau?

[Lios lon pekin taropwe 5]

Ka tipeeü ngeni ewe kapasen emmwen lon Paipel pwe sisap ün supwa?

[Lios lon pekin taropwe 7]

Ach älleäsochisi ekkewe kapasen emmwen lon Paipel a amürinnölo kokkotun ach famili

[Lios lon pekin taropwe 5]

Fönüfan: Seni an NASA we sasing