Nare Ho Meŋɛ A De Suobu Wieoŋ

1. Bo yɛlɛ mine zuŋ la aŋ seŋ ka te de suobu?

JEHOOVA Naaŋmen la ko bo kyɔɔta-soŋ zaa hoŋ taa ho zemmo poɔŋ. Ho nyɔvore meŋ gba yi la Jehoova zie. Azuŋ, ho nɔŋɛɛ Jehoova bee? Ho boɔrɔŋ ka ho erɛ yɛlɛ naŋ wuli ka ho nɔŋ la Jehoova bee? Lɛ yɛŋ, a na somaŋ yaga zaa ka ho de ho meŋɛ ko Jehoova a de suobu. Lɛ eebo na wuliŋ ka ho nɔŋ la Jehoova. Ka hooŋ wa e lɛ, ho na wa poɔ la Jehoova booree na poɔŋ. Jehoova na wa leɛ la ho Saa ane ho Zɔmeŋɛ, azuŋ o na kaara la ho zu, a lɛ wulo bo sori meŋ, bonso ho wa leɛ la o puorebie na kaŋa. (Yiem. 73:24; Aiz. 43:1, 2) Ka hooŋ de ho meŋɛ ko Jehoova a de suobu, ho na taaɛ teɛretɔ ka ho na nyɛ la nyɔvore naŋ ba taa baaraa nendaare kaŋa.​—1 Pit. 3:21.

2. Bo yɛlɛ teŋ na zanne a zannoo ŋa poɔŋ?

² Yelkaŋa pigre boŋ sori ka ho de suobu bee? Ka lɛ wa la, a ba e ho yoŋ. Noba turituri yaga seŋ ka ba leɛre ba gyogri, ane ba teɛroŋ, ka lɛ vɛŋ ka ba wa seŋ neŋ ka ba de suobu. Azuŋ, pampana ŋa ba de la popeɛloŋ ane eŋnyagroŋ a puoro Jehoova. A dɛndɛŋ yuoŋ kɔɔ na saŋa, noba mine meŋ da de la suobu. Bo yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi ba ewuli soŋ na poɔŋ? A zannoo ŋa poɔŋ, te na zannɛɛ yelkpeɛne na baŋ da tuore, ane yelnimizeere teŋ na baŋ zanne yi ba ewuli soŋ na poɔŋ.

A SAMAREYA NOBA DA DE LA SUOBU

3. Bo leɛroo mine aŋ da seŋ ka a Samareya noba e ka lɛ vɛŋ ka ba wa seŋ neŋ ka ba de suobu?

³ A Samareya noba da be la takoreŋ saŋa tenne na baŋ boɔlɔ Seekɛm ane Samareya na poɔŋ. A tenne ŋa da be la Gyudiya samun-gɔɔ sɛŋ. Yezu saŋa na, a Samareya noba da taaɛ ba menne puoruu. Azuŋ, sɛre ka Samareya neɛ na toɔ̃ de suobu na, aseŋ ka o zanne yɛlɛ naŋ be Naaŋmen Yelbiri na poɔŋ, a baŋ a pare velaa. Yɛlɛ naŋ be Munpiilee gane na a te ta Duturoonomi gane na yoŋ ka a Samareya noba da sage ka a eɛ gama Naaŋmen naŋ de o vooroŋ soŋ soŋ noba baŋ sɛge. Aminekaŋaŋ, a Samareya noba da sagɛɛ yɛlɛ naŋ be Gyoosua gane na meŋ poɔŋ a di. Yɛlɛ naŋ be Duturoonomi 18:18, 19 na wuleeŋ ka Naaŋmen eŋɛɛ noɔre ka Mɛzaaya kaŋa na waŋ, azuŋ a Samareya noba da kaarɛɛ a Mɛzaaya soriŋ. (Gyn. 4:25) Kyɛ, sɛre baŋ na wa seŋ neŋ ka ba de suobu na, aseŋ ka ba sagedi ka Yezu la a Mɛzaaya na baŋ eŋ noɔre ka o na waŋ na. Lɛ neŋ o zu ka a “Samareya noba yaga” da e. (Gyn. 4:39) Noba na mine naŋ da wa leɛ Kristabiiri a piilee saŋa na da eɛ Gyuu noba, azuŋ a Samareya noba da seŋ ka ba iri teɛroŋ faa na baŋ da taa kyaare Gyuu noba na bare ba teɛroŋ poɔŋ.​—Luk. 9:52-54.

4. Aŋa lɛ na Toma 8:5, 6, 14 naŋ wuli na, wala ka a Samareya noba da e ba yɛlɛ saŋa na baŋ wa woŋ duoro na Filipi naŋ da moɔlɔ na?

⁴ Boŋ da soŋ a Samareya noba baŋ de gbɛre a de suobu? Filipi a duori-ennɛ da mannɛɛ “a Krista yɛlɛ” ko a Samareya noba, azuŋ ba mine da “sage de la a Naaŋmen yelbiri.” (Kanne Toma 8:5, 6, 14.) Aneazaa ka Filipi da eɛ Gyuu neɛ, kyɛ ba da kyɛlle woŋ la o yɛlɛ na. Aminekaŋaŋ, ba da teɛrɛɛ a Baabole sɛgre mine naŋ wulo ka Naaŋmen nɔnɔ la nemboorɔ zaa na yɛlɛ. (Dut. 10:17-19) Lɛ zaa naŋ la, ba da ‘kyɛllɛɛ yɛlɛ na Filipi naŋ da yele’ a kyaare a Krista. Ba da sagɛɛ sieree naŋ wuli ka Naaŋmen la toŋ Filipi na meŋ di. Bonso Filipi da tonɛɛ toŋseɛlɛ, a saŋna noba baalonne, a digre malekefaare meŋ naŋ be noba enneŋ bara.​—Tom. 8:7.

5. Bo yelnimizeere teŋ na baŋ zanne yi a Samareya noba zieŋ?

⁵ A Samareya noba naŋ sage de a yɛlɛ na da na baŋ yeliŋ ka, Filipi naŋ waa Gyuu neɛ na zuŋ, ba koŋ sage de o yɛlɛ na. Kyɛbee ka ba yelka, ba ba baŋ yɛlɛ na Filipi naŋ wulo ba na. Kyɛ, ba da ba e lɛ. Saŋa na a Samareya noba naŋ wa sagedi peɛlaaŋ ka yɛlɛ na Filipi naŋ wulo ba na eɛ yelmeŋɛ na, ba da de la gbɛre wieoŋ a de suobu. A Baabole yeleeŋ ka: ‘A Filipi naŋ da wa moɔlɔ a Naaŋmen Naaloŋ duorisoŋ ane a Yezu Krista yuori, ba da sage de la a Filipi yɛlɛ a de suobu, dɔbɔ ane pɔgeba.’ (Tom. 8:12) Azuŋ, soore ho meŋɛ ka: ‘N sagedieŋ ka Naaŋmen Yelbiri na waa la yelmeŋɛ bee? N sagedieŋ ka Jehoova Sieree Deme maŋ wulee nɔmmo meŋɛ korɔ taa aŋa lɛ na Yezu naŋ da yelka o potuuribo na erɛŋ na bee?’ (Gyn. 13:35) Ka hooŋ wa iri a noɔre ka ɛɛ, lɛ yɛŋ, aseŋ ka ho de gbɛre. Baŋ peɛlaaŋ ka Jehoova na ko boŋ maaloo.

6. Sobuo ka Ruben yɛlɛ ŋa na baŋ soŋ bo?

⁶ Germany paaloŋ ka Ruben be. A yelmeŋɛ poɔŋ ka o dɔgreba guoloo. Kyɛ, saŋa na oŋ da e baapaalaa na yelnimizeɛ kaŋa da dɔɔnooŋ. O da ba baŋ te baare ka Jehoova sereŋ bebeŋ bee. Azuŋ, wala oŋ da e a kyaare a yɛlɛ ŋa? O da nyɛɛŋ ka aseŋ ka o zanne a yɛlɛ ŋa gaa tɔɔre. O yeleeŋ ka: “A yi N meŋɛ boma zannoo poɔŋ, N da moɔrɔŋ ka N baŋ a yelmeŋɛ. N da zannɛɛ a evolutiona yɛlɛ gbɛɛ yaga.” O da kannɛɛ a gane ŋa, Is There a Creator Who Cares About You? A gane ŋa da eŋɛɛ Ruben sagediibu faŋa yaga zaa. Ruben da yelko la o meŋɛ ka: ‘Ahaa! N nyɛɛ sieree naŋ wuli ka Jehoova sereŋ bebeŋ meŋɛmeŋɛ.’ Ruben da gaaɛ te donɛɛ zaa tomazikpɛŋ a te nyɛ toma na baŋ tonɔ beŋ na. Lɛ da vɛŋɛɛŋ ka Ruben taa nɔmmo naŋ e zuluŋ ko o yɔɔmine naŋ be a tendaa lombori zaa na. Saŋa na Ruben naŋ leɛ gaa Germany paaloŋ na, o da de la suobu saŋa na oŋ nyɛ yuomo 17. Ka hooŋ taa bonnoo a kyaare yɛlɛ na hoŋ zanna na, mɔɔ a peɛre yɛlɛ gaa tɔɔre a yi te puoruu gama na poɔŋ. A ‘yelmeŋɛ bammo’ na toɔ̃ soŋ boŋ ka ho iri bonnoo zaa yi ho teɛroŋ poɔŋ. (Efe. 4:13, 14) Ka hooŋ wa wono duoro a kyaare lɛ na Jehoova puorebiiri naŋ taa noɔreyeni ane nɔmmo ko taa, a lɛ de ho meŋɛ nimiri nyɛ lɛ ho lantaapuoruu noba naŋ nɔŋ taa a lɛ taa noɔreyeni na, a na vɛŋeŋ ka ho taa nɔmmo naŋ e zuluŋ ko ho yɔɔmine zaa.

SƆƆL NAŊ YI TAASU DA DE LA SUOBU

7. Bonso aŋ da e nimizeɛ ka Sɔɔl leɛre o teɛroŋ?

⁷ Yɛ vɛŋ ka te zanne yɛlɛ yi Sɔɔl naŋ yi Taasu meŋ zie. O da baŋɛɛ a Gyuu noba Bege na velaa zaa, a da e neŋtegroŋ meŋ a Gyuu noba poɔŋ. (Gal. 1:13, 14; Fil. 3:5) Ana saŋa na, a Gyuu noba yaga zie zaa da teɛrɛɛŋ ka Kristabiiri eɛ nɔzagreba. Azuŋ, Sɔɔl da de la sutoloŋ a dɔgrɔ a Kristabiiri. O da teɛrɛɛŋ ka o erɛɛ yɛlɛ Naaŋmen naŋ boɔrɔ. (Tom. 8:3; 9:1, 2; 26:9-11) Azuŋ, ka Sɔɔleŋ wa sage de a Krista yɛlɛ, a de suobu a wa leɛ Kristabie, aseŋ ka o baŋ peɛlaaŋ ka noba na dɔgrɛɛ o meŋ.

8. (a) Boŋ da soŋ Sɔɔl oŋ de gbɛre a de suobu? (b) Aŋa lɛ na Toma 22:12-16 naŋ wuli na, sobuo ka Ananeɛ da tu a soŋ Sɔɔl? (Kaa a foto.)

⁸ Boŋ da soŋ Sɔɔl oŋ de gbɛre a de suobu? Saŋa na te Daana Yezu naŋ da be sazuŋ a iri o meŋɛ wuli Sɔɔl na, a kyaanee naŋ da kyaane na da vɛŋɛɛŋ ka Sɔɔl zɔŋ. (Tom. 9:3-9) O da le la noɔre bebie ata, a lɛ teɛre yɛlɛ naŋ pɔgoo na yɛlɛ gaa tɔɔre. Sɔɔl da wa sagedieŋ ka Yezu la a Mɛzaaya, ka o potuuribo meŋ taa a yelmeŋɛ puoruu. Sɔɔl da eɛ kaŋdabaŋkalɛ o naŋ soŋ o taaba na baŋ iri Stefanu nyɔvore. (Tom. 22:20) Bebie ata puoriŋ, Yezu potuuro kaŋa baŋ boɔlɔ Ananeɛ da wa la Sɔɔl zie, a yuore o nimie naŋ zɔŋ na. Ananeɛ da eŋɛɛ Sɔɔl faŋa ka o de gbɛre a de suobu wieoŋ. (Kanne Toma 22:12-16.) Sɔɔl da sigree o meŋɛ, a sage Ananeɛ kawane na, a de suobu.​—Tom. 9:17, 18.

9. Bo yelnimizeere hoŋ na baŋ zanne yi Sɔɔl zieŋ?

⁹ Te na baŋ zannɛɛ yelnimizeere yi Sɔɔl yɛlɛ ŋa poɔŋ. O da na baŋ yeliŋ ka, N eɛ neŋtegroŋ azuŋ bonso aŋ seŋ ka N de suobu? Kyɛbee nensaaleba dabeɛ̃ da na baŋ pigee o suobu deebo sori. Kyɛ, Sɔɔl da ba vɛŋ ka a yɛlɛ ŋa pigoo sori. Sɔɔl da sigree o meŋɛ, a yi o poɔ zaa a leɛre o zemmo yɛlɛ, ka lɛ vɛŋ oŋ wa leɛ Yezu potuuro. (Tom. 26:14, 19) Sɔɔl da baŋɛɛŋ ka noba na dɔgrooŋ ka onaŋ leɛ Kristabie, kyɛ o da ba vɛŋ ka lɛ pigoo sori. (Tom. 9:15, 16; 20:22, 23) Sɔɔl suobu deebo puoriŋ, o da baŋɛɛŋ ka Jehoova na somooŋ ka o are yelkpeɛne zaa oŋ na tuore noɔreŋ. (2 Kor. 4:7-10) Ka hooŋ meŋ wa de suobu a leɛ Jehoova Sieree Deme kaŋa, aminekaŋaŋ, ho na tuoree yelkpeɛne ane pigrinyɛ. Kyɛ, aseŋ ka ho baŋ peɛlaaŋ ka Jehoova ne Yezu na sonnɔ boŋ a yɛlɛ ama zaa poɔŋ.​—Fil. 4:13.

10. Sobuo ka Anna yɛlɛ ŋa na baŋ soŋ bo?

¹⁰ Kurdish booree naŋ be Eastern Europe poɔŋ baŋ guoli Anna. Saŋa na o ma naŋ wa de suobu na, Anna saa da ko oŋ sori ka o meŋ piili zanna a Baabole. Ana saŋa na, Anna da nyɛɛ yuomo 9. Kyɛ, Anna ne o dɔgreba zaaŋ da laŋ kpeɛrɛ yi-yenaa poɔŋ. A yɛlɛ ŋa da vɛŋɛɛŋ ka Anna tuore yelkpeɛne mine yi o dɔgreba na zieŋ. Anna dɔgreba na da teɛrɛɛŋ ka, ka ba naŋ tere sori ka ba booree na neɛ kaŋa bare ba sããkommine puoruu na, a na de la yo-sããnee waneŋ a booree deme zaa zu. Saŋa na Anna naŋ wa nyɛ yuomo 12 na, o da sɔrɛɛ sori yi o saa zieŋ ka o de suobu. O saa da soorooŋ ka, ‘Ho meŋɛ la derɛ a gbɛre ŋa, bee neɛ kaŋa la daara bo ka ho de a gbɛre ŋa?’ Anna da deɛ yeleeŋ ka, “N nɔŋ la Jehoova, azuŋ maŋ derɛ a gbɛre ŋa.” O saa da ko oŋ sori oŋ de a suobu. Anna suobu deebo puoriŋ, o dɔgreba na da erooŋ yɛlɛ naŋ ba seŋ neŋ fẽẽ zaa. O dɔgrɔ na kaŋa da yelko oŋ ka, “Ka hooŋ da e pɔg-gyɛnterɛ, a tagra nyoore a naŋ seɛ ho naŋ e Jehoova Sieree Deme kaŋa.” Boŋ da soŋ Anna oŋ are a noɔreŋ? Anna yeleeŋ ka, “Jehoova soŋ maŋ maŋ toɔ̃ are kpeɛŋaa. N saa neŋ N ma meŋ da soŋ maŋ yaga zaa.” Ka Annaŋ wa nyɛ ka Jehoova somooŋ yɛlɛ mine poɔŋ, o maŋ sɛgɛɛ a yɛlɛ biŋ. O maŋ kannɛɛ yɛlɛ na Jehoova naŋ e koo na gbɛɛ yaga. Lɛ somooŋ oŋ maŋ teɛrɛ soe na Jehoova naŋ tu a sonnoo. Ka hooŋ wa zoro dabeɛ̃ ka noba na dɔgre boŋ, leɛteɛre ka Jehoova eɛ siri ka o soŋ bo.​—Hib. 13:6.

KONELIO DA DE LA SUOBU

11. Bo yɛlɛ mine la da na baŋ pigi Konelio sori ka o de suobu?

¹¹ Te na baŋ zannɛɛ yelnimizeere mine yi Konelio ewuli soŋ na meŋ poɔŋ. Konelio da waa la a Urom “sogyɛre kɔɔ neŋkpoŋ.” (Tom. 10:1) Azuŋ, o da eɛ neŋtegroŋ o gbandige na ane a sogyɛre poɔŋ. Konelio “da maŋ soŋnɔ la nembaalba yaga zaa.” (Tom. 10:2) Jehoova da toŋ la bitontona Piita ka o te manne a duorisoŋ koo. Konelio da vɛŋɛɛŋ ka arezie na oŋ taa na pigi o suobu deebo sori bee?

12. Boŋ da soŋ Konelio oŋ de gbɛre a de suobu?

¹² Bo yɛlɛŋ da soŋ Konelio oŋ de gbɛre a de suobu? A Baabole yeleeŋ ka, ‘o ne o yideme zaa da zoree Naaŋmen.’ Konelio da maŋ puoro sɔrɛɛ Naaŋmen wagre zaa. (Tom. 10:2) Saŋa na Piita naŋ wa manne a duorisoŋ koo na, o ne o yideme zaa da sage de la a Krista yɛlɛ a de suobu wieoŋ lɛ. (Tom. 10:47, 48) Konelio da yi la o poɔ zaa a e leɛroo naŋ seŋ neŋ, ka lɛ vɛŋ ka o ne o booree deme zaa puoro Jehoova.​—Joos. 24:15; Tom. 10:24, 33.

13. Bo yelnimizeere mine teŋ na baŋ zanne yi Konelio yɛlɛ ŋa poɔŋ?

¹³ Aŋa Sɔɔl, Konelio meŋ da na baŋ yeliŋ ka o taaɛ arezi-kpoŋ noba poɔŋ, azuŋ o koŋ baŋ de suobu. Kyɛ, o da ba e lɛ. A fɛrɛɛŋ ka ho e leɛroo mine naŋ e bɛrɛ sɛre kyɛ na toɔ̃ de suobu bee? Ka lɛ wa la, ta zoro dabeɛ̃, Jehoova na soŋ boŋ. Ka hooŋ moɔ̃ niŋe a de Baabole sowuli tonɔ neŋ toma, Jehoova na ko boŋ maaloo yaga.

14. Bo yɛlɛ hoŋ zanne yi te yɔɔdɔɔ naŋ be Japan paaloŋ ewuli soŋ na poɔŋ?

¹⁴ Te manne te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ be Japan paaloŋ yɛlɛ. A da fɛrɛɛŋ ka o e leɛroo mine a kyaare toma na oŋ tonɔ na sɛre kyɛ na baŋ de suobu. O da tonɛɛ toma sakuu-kpoŋ kaŋa naŋ maŋ wulo noba lɛ baŋ na toɔ̃ de felaaware maale zie ka o veɛlɛ. O da maŋ sonnɛɛ a sakuu neŋkpoŋ o toma poɔŋ. Azuŋ, ka a sakuu neŋkpoŋ naŋ ba wa toɔ̃ gaa kuore kaŋa, te yɔɔdɔɔ na da maŋ arɛɛ o gbɛbɔgriŋ a gaa a kuore. Ka onaŋ wa gaa be, o da maŋ de la o meŋɛ eŋ a Budha noba kuore yeltuurii naŋ kyaare zirii puoruu eŋɛŋ. Kyɛ, saŋa na te yɔɔdɔɔ naŋ wa zanne yɛlɛ na a Baabole naŋ yeli a kyaare kũũ na, o da wa nyɛɛŋ ka a ba seŋ ka o lɛ de o meŋɛ eŋnɛ a kuore yeltuurii poɔŋ. O meŋɛ da de la gbɛre ka o koŋ lɛ de o meŋɛ eŋ a Budha noba kuore yeltuurii naŋ kyaare zirii puoruu eŋɛŋ na. (2 Kor. 6:15, 16) Te yɔɔdɔɔ na neŋ o tomazie neŋkpoŋ na da di la dama kyaare a yɛlɛ ŋa. A tomazie neŋkpoŋ da ba karoo yi a tomazie. Te yɔɔdɔɔ na meŋ da ba lɛ derɛ o meŋɛ eŋnɛ a Budha noba kuore yeltuurii poɔŋ. Aŋa yuoni gbuli kpakyagaŋ, o da toɔ̃ de la suobu.b A fɛrɛɛŋ ka ho e leɛroo mine a kyaare toma na hoŋ tonɔ na, ka lɛ vɛŋ ka ho toɔ̃ erɛ yɛlɛ naŋ pɛlɛ Naaŋmen poɔ bee? Ka lɛ wa la, baŋ peɛlaaŋ ka Naaŋmen na ko la ho ne ho booree deme boma yɛlɛ naŋ fɛrɛ yɛ.​—Yiem. 127:2; Mat. 6:33.

A KORINTI NOBA DA DE LA SUOBU

15. Bo yɛlɛ mine la da na baŋ pigi a Korinti noba suobu deebo sori?

¹⁵ Noba naŋ da kpeɛrɛ takoreŋ saŋa Korinti teŋɛ na da eɛ bombɔ-gaŋne noba. Ba da maŋ de la ba menne eŋ yɛlɛ naŋ ba soma meŋ poɔŋ. Azuŋ, ba da maŋ erɛɛ yɛlɛ naŋ ba pɛlɛ Naaŋmen poɔ. A na eɛ kpeɛŋaa ko neɛzaa naŋ be a teŋɛ ŋa poɔŋ ka o piili puoro Jehoova. Kyɛ, saŋa na bitontona Pɔɔl naŋ da wa a Korinti teŋɛ a moɔle a duorisoŋ naŋ kyaare a Krista ko ba na, ‘a Korinti deme yaga naŋ da woŋ a Pɔɔl kannoo da sage de la a Daana yɛlɛ a kyɛ da de suobu.’ (Tom. 18:7-11) Beŋ la ka te Daana Yezu Krista da iri o meŋɛ wuli Pɔɔl yelnyɛ poɔŋ, a yelkoo ka: “N taa la noba yaga a teŋɛ ŋa poɔ.” Azuŋ, Pɔɔl da be la Korinti teŋɛ na poɔŋ, a de yuoni gbuli ne kyɛlee moɔlɔ a duorisoŋ korɔ ba.

16. Boŋ da soŋ a Korinti noba baŋ leɛre ba eebo a de suobu? (2 Korinti 10:4, 5)

¹⁶ Boŋ da soŋ a Korinti noba baŋ de gbɛre a de suobu? (Kanne 2 Korinti 10:4, 5.) Naaŋmen Yelbiri na, ane o vooroŋ soŋ naŋ taa kpeɛ̃o na da soŋɛɛ a Korinti noba baŋ e leɛroo yaga zaa ba zemmo poɔŋ. (Hib. 4:12) A Korinti noba naŋ da sage de a duorisoŋ naŋ kyaare a Krista a de suobu na mine da eɛ dããnyukuoliba, naŋnyigri, a da maŋ lɛ de ba menne eŋ dɔɔ ne dɔɔ, bee pɔge ne pɔge gaŋneŋ taa poɔŋ. Ba mine meŋ da eɛ yelfaare yaga a minli. Kyɛ, ba da barɛɛ a yɛlɛ ama zaa a kyɛ de suobu.​—1 Kor. 6:9-11.c

17. Bo yɛlɛ teŋ na baŋ zanne yi a Korinti noba zieŋ?

¹⁷ Aneazaa ka a Korinti noba da eɛ yelfaare yaga a minli, kyɛ ba da ba teɛre ka ba daaŋ koŋ baŋ leɛre ba eebo a wa leɛ Kristabiiri. Ba da mɔɔ la ba moɔbo zaa a leɛre ba eebo, ka lɛ vɛŋ baŋ kyɛnɛ a so-fogloo naŋ gɛrɛ nyɔvore naŋ ba taa baaroo na zuŋ. (Mat. 7:13, 14) Ho eɛ yelkaŋa minli a moɔrɔ fããna ka ho bare bee? Ho moɔrɔŋ ka ho e leɛroo kaŋa naŋ waa kpoŋ, ka lɛ vɛŋ ka ho seŋ neŋ ka ho de suobu bee? Ka lɛ wa la, ta wa bala! Puore sɔre Jehoova ka o soŋ bo ne o vooroŋ soŋ na ka ho iri vɔlfaare zaa bare ho eŋɛŋ.

18. Bo yɛlɛ hoŋ na baŋ zanne yi Monika ewuli soŋ na poɔŋ?

¹⁸ Georgia paaloŋ ka Monika be. O da eɛ neɛ naŋ maŋ yele yelfaare, a maŋ lɛ de yɛlɛ naŋ ba soma a pɛlɛ ne o niŋe. Kyɛ, o da mɔɔ yɛŋ a bare a yɛlɛ ama zaa, a wa seŋ neŋ ka o de suobu. O yeleeŋ ka: “Puoro la da soŋ ma yaga zaa N baapaaloŋ saŋa. Jehoova da baŋɛɛŋ ka N boɔrɔŋ ka N e yɛlɛ naŋ soma, azuŋ, o da sonnɔ maŋ, a lɛ wulo ma sori meŋ.” Monika da de la suobu saŋa na oŋ wa nyɛ yuomo 16. Aseŋ ka ho meŋ bare yɛlɛ mine eebo sɛre kyɛ na baŋ de puoruu naŋ seŋ neŋ korɔ Jehoova bee? Moɔ̃ niŋe a puoro sɔrɔ ka o soŋ bo ka ho nyɛ faŋa a leɛre ho eebo. Jehoova meŋ na yi la o poɔ zaa a de o vooroŋ soŋ na sonnɔ bo.​—Gyn. 3:34.

HO SAGEDIIBU NA BAŊ EŊ BOŊ FAŊA KA HO E YƐLƐ NAŊ GAŊ HO FAŊA

19. Boŋ na baŋ soŋ bo ka ho e yɛlɛ naŋ zuo ho faŋa? (Kaa a foto.)

¹⁹ Sɔrebo la, te boɔrɔŋ ka ho baŋ peɛlaaŋ ka, Jehoova nɔnɔ boŋ yaga. O boɔrɔŋ ka ho wa poɔ o puorebiiri na poɔŋ. Yelkpeɛne zaa ho naŋ tuoro ho zemmo poɔŋ, kyɛ ho na baŋ zɔɔtoɔ̃ la a zaa a wa seŋ neŋ ka ho de suobu. Yezu da yelko la o potuuribo naŋ da bebe a dɛndɛŋ yuoŋ kɔɔ na saŋa ka: “Ka yɛnee taa sagediibu ka o waa bile a seŋ mɔstaad biri, yɛ na toɔ̃ yeli ko la taŋa ŋa, ‘Sɛre yi a kyɛ a gaa kyɛ,’ ka o gaa. Yelzaa koŋ zuo yɛ faŋa.” (Mat. 17:20) Noba na Yezu naŋ yeli a yɛlɛ ŋa ko na da eɛ o potuuribo yuomo awala mine kpakyagaŋ, azuŋ a da fɛrɛɛŋ ka ba maaleŋ eŋ ba sagediibu na faŋa. Yezu da vɛŋɛɛŋ baŋ baŋ peɛlaaŋ ka, ka ba naŋ taa sagediibu naŋ e kpeɛŋaa, Jehoova na soŋ baŋ ka ba e yɛlɛ naŋ zuo ba faŋa. Lɛ ne o zu ka Jehoova na e ko ho meŋ!

20. Sobuo ka noba na yɛlɛ teŋ zanne a zannoo ŋa poɔŋ na na baŋ soŋ bo?

²⁰ Ka hooŋ wa nyɛ ka yɛlɛ mine bebeŋ a pigre ho suobu deebo sori, mɔɔ a iri a yɛlɛ bare wieoŋ, ka lɛ vɛŋ ka ho wa seŋ neŋ ka ho de suobu. Zanne yɛlɛ yi noba naŋ da bebe a dɛndɛŋ yuoŋ kɔɔ na saŋa, ane Kristabiiri naŋ bebe zenɛ na zieŋ. Vɛŋ ka ba yɛlɛ na dii ho sukyiri, a lɛ eŋ bo faŋa meŋ. A eɛ te puore sɔroo ka ba ewuli soŋ na na eŋ boŋ faŋa ka ho de ho meŋɛ ko Jehoova a de suobu. A gbɛre ŋa la gbɛre naŋ soma yaga zaa a gaŋ gbɛre zaa hoŋ na de ho zemmo poɔŋ!