Job
19 Ja Job vastasi ja sanoi:
5 Jos te tosiaan minua vastaan pöyhkeilette+
ja osoitatte häväistykseni olevan sopivaa,+
6 tietäkää silloin, että Jumala* itse on eksyttänyt minut
ja hän on kietonut pyyntiverkkonsa ympärilleni.+
7 Katso! Minä huudan jatkuvasti: ’Väkivaltaa!’, mutta en saa vastausta.+
Huudan alati apua, mutta ei ole oikeutta.+
8 Polkuni hän on sulkenut kivimuurilla,+ enkä voi ylittää sitä,
ja pimeyden hän panee kulkuteilleni.+
10 Hän vetää minua alas joka puolelta, ja minä olen mennyttä,
ja hän kiskaisee pois toivoni niin kuin puun.
12 Yhdistyneinä hänen joukkonsa tulevat ja luovat tiensä minua vastaan,+
ja he leiriytyvät telttani ympärille.
13 Omat veljeni hän on loitontanut minusta,+
ja nekin, jotka tuntevat minut, ovat kääntyneet minusta pois.
14 Läheiseni* ovat hävinneet,+
ja minun tuttavani ovat minut unohtaneet,
15 ne jotka asuvat talossani muukalaisina.+ Vieläpä orjattarenikin pitävät minua vieraana;
minusta on tullut suorastaan vierasmaalainen heidän silmissään.
16 Olen kutsunut palvelijaani, mutta hän ei vastaa.
Suullani minä anon häneltä sääliä.
17 Minun henkeni* on tullut inhottavaksi vaimolleni,+
ja minusta on tullut löyhkä äitini kohdun pojille.
19 Kaikki lähipiiriini kuuluvat inhoavat minua,+
ja ne, joita rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.+
23 Oi kunpa nyt sanani kirjoitettaisiin muistiin!
Oi kunpa ne piirrettäisiin kirjaan,