Hesekiel

11 Sitten henki+ nosti minut ylös+ ja vei minut Jehovan huoneen itäiselle portille, joka on itään päin,+ ja katso, portin sisäänkäynnissä oli kaksikymmentäviisi miestä,*+ ja saatoin nähdä heidän keskellään Jaasanjan, Asurin pojan, ja Pelatjan*, Benajan* pojan, jotka olivat kansan ruhtinaita.+ 2 Niin hän* sanoi minulle: ”Ihmisen poika, nämä ovat ne miehet*, jotka suunnittelevat vahinkoa ja antavat huonon neuvon tätä kaupunkia vastaan,+ 3 jotka sanovat: ’Eikö talojen rakentaminen ole aivan käsillä?+ Se* on pata,+ ja me olemme liha.’

4 Sen tähden profetoi heitä vastaan. Profetoi, oi ihmisen poika.”+

5 Silloin Jehovan henki* laskeutui päälleni,+ ja hän sanoi minulle edelleen: ”Sano: ’Näin on Jehova sanonut:+ ”Oikein sanoitte, oi Israelin huone; ja sen, mitä hengestänne nousee*, olen minä tuntenut.+ 6 Te olette saaneet aikaan sen, että surmaamianne on tässä kaupungissa paljon, ja te olette täyttäneet sen kadut surmatuilla.”’”+ 7 ”Sen tähden Suvereeni Herra Jehova on sanonut näin: ’Surmaamanne, jotka olette panneet sen* keskelle, ne ovat liha,+ ja se on pata,+ ja juuri teidät viedään pois* sen keskeltä.’”+

8 ”’Miekkaa te olette pelänneet,+ ja miekan minä annan tulla teidän päällenne’, lausuu Suvereeni Herra Jehova.+ 9 ’Ja minä tuon teidät esiin sen keskeltä ja annan teidät vieraiden käsiin+ ja olen paneva teitä vastaan täytäntöön tuomioita.+ 10 Miekkaan te tulette kaatumaan.+ Israelin rajalla*+ minä tulen tuomitsemaan teidät; ja teidän on tultava tietämään, että minä olen Jehova.+ 11 Ei se osoittaudu teille padaksi,+ ettekä te osoittaudu* lihaksi sen keskellä. Israelin rajalla* minä tulen tuomitsemaan teidät, 12 ja teidän on tultava tietämään, että minä olen Jehova, koska ette vaeltaneet minun säännösteni mukaan ettekä toteuttaneet minun tuomioitani,+ vaan olette toteuttaneet ympärillänne olevien kansakuntien tuomioita.’”+

13 Ja tapahtui, että heti kun minä profetoin, Pelatja, Benajan* poika, kuoli,+ jolloin minä lankesin kasvoilleni ja huusin suureen ääneen+ ja sanoin: ”Voi, Suvereeni Herra Jehova!+ Perin pohjinko sinä hävität Israelin jäljelle jääneet?”+

14 Ja minulle tuli sitten Jehovan sana, joka kuului: 15 ”Ihmisen poika, sinun veljesi,+ sinun veljesi, miehet* joita lunastusoikeutesi koskee, ja koko Israelin huone, se kokonaan, ovat niitä, joille Jerusalemin asukkaat ovat sanoneet: ’Lähtekää kauas Jehovasta. Meille se kuuluu; maa on annettu meille omaisuudeksi’;+ 16 sano sen tähden: ’Näin on Suvereeni Herra Jehova sanonut: ”Vaikka olen pannut heidät kauas kansakuntien sekaan ja vaikka olen hajottanut heidät eri maihin,+ minusta tulee kuitenkin heille pyhäkkö vähäksi aikaa* niissä maissa, joihin he ovat tulleet.”’+

17 Sano sen tähden: ’Näin on Suvereeni Herra Jehova sanonut: ”Minä kerään myös teidät kansoista ja kokoan teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan.+ 18 Ja he varmasti tulevat sinne ja poistavat siitä kaikki sen iljetykset ja kaikki sen inhottavuudet.+ 19 Ja minä annan heille yhden sydämen,+ ja minä tulen panemaan heidän* sisimpäänsä uuden hengen,+ ja minä poistan kivisydämen heidän lihastaan+ ja annan heille lihasydämen,+ 20 jotta he vaeltaisivat minun säädösteni mukaan ja pitäisivät minun oikeudelliset päätökseni ja todella panisivat ne täytäntöön+ ja heistä tulisi tosiaan minun kansani+ ja minusta tulisi heidän Jumalansa.”’+

21 ’”Mutta niiden pään päälle, joiden sydän vaeltaa heidän iljetyksissään ja inhottavuuksissaan,*+ saatan heidän oman tiensä”, lausuu Suvereeni Herra Jehova.’”+

22 Ja kerubit+ kohottivat nyt siipensä, ja pyörät olivat aivan niiden vierellä,+ ja Israelin Jumalan kirkkaus+ oli niiden yllä, ylhäältä käsin.+ 23 Ja Jehovan kirkkaus+ kohosi kaupungin keskustan yltä ja seisahtui vuoren ylle,+ joka on kaupungista itään.+ 24 Ja minut nosti ylös+ henki+ ja toi minut lopulta Kaldeaan pakkosiirtolaisten luo+ näyssä Jumalan hengen avulla*, ja näky, jonka olin nähnyt, kohosi pois yltäni. 25 Ja minä aloin puhua pakkosiirtolaisille kaikkia Jehovan asioita, jotka hän oli antanut minun nähdä.+