Nuoret kysyvät:

Pystynkö yhtään parempaan kuin vanhempani?

”OLKOON koti kuinka vaatimaton tahansa, sen veroista paikkaa ei toista ole.” Näin laulettiin takavuosien suositussa laulussa. Nykyisin vaikka monet nuoret saavatkin nauttia onnellisesta ja mielenkiintoisesta elämästä, kaikkien osa ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Niiden elämä, joilla on kotona ongelmia – perheriitoja, avioero, alkoholismia tai psyykkisesti sairas isä tai äiti – on kaukana ruusuisesta laulusta.

Irti vanhoista kaavoista

On koettelevaa tuntea olevansa tiukasti sidottu vanhoihin kaavoihin ja tuomittu perheen tai yhteisön olosuhteiden vuoksi. Eräs nuori nainen muistelee: ”Nelitoistavuotiaana tulin vakuuttuneeksi siitä, etten koskaan voisi saavuttaa onnellista avioliittoa.” Miksi hän ajatteli siten? Hänen vanhempansa riitelivät kiivaasti pikkuasioistakin. He huusivat, kiroilivat ja heittelivät esineitä ympäri taloa tuntikaupalla ilman hengähdystaukoa. ”Minä ja sisareni pelkäsimme jopa perivämme jonkin psyykkisen sairauden. Laadimme sukupuun jäljittääksemme ne sukulaiset, jotka olivat vaikuttaneet psyykkisesti sairailta. Pelkäsimme avioitumista, koska ajattelimme, että meistä tulisi samanlaisia kuin vanhempamme.”

Kuinka heidän sitten todellisuudessa kävi? Molemmat ovat aikuisia ja onnellisessa avioliitossa. Nyt kun he ymmärtävät, että he antoivat vanhempiensa elämän vaikuttaa itseensä liiaksi, he ovat oppineet arvostamaan heitä.

Kuinka ratkaisevaa elämäsi kannalta sitten on se, millaisen alun saat? Perhe vaikuttaa epäilemättä paljon meidän jokaisen varttumiseen, mutta se ei sinetöi kohtaloamme. Asiantuntijat ovat itse asiassa olleet hämmästyneitä sen johdosta, että jotkut nuoret selviytyvät niin hyvin sellaisista vaikeista olosuhteista kuin äärimmäisestä köyhyydestä, perheen hajoamisesta tai vanhempien psyykkisestä sairaudesta. ”Mitä järkyttävimmistä elinoloista ja kauhistuttavimmista kokemuksista huolimatta nämä lapset näyttävät selviytyvän erinomaisen hyvin ja sopeutuvasti, vaikka siihen ei näytä olevan mitään edellytyksiä”, sanoo eräs psykiatri.

Nyt tutkijat etsivät ja tutkivat tällaisia sopeutuvia lapsia.a Näiden niin kutsuttujen superlasten salaisuus voidaan oikeastaan kiteyttää seuraavaan Raamatun periaatteeseen: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35) Vaikuttaa siltä, että ulospäin suuntautuneet, onnellisuutta tuottavat lapset – jopa pienokaiset – saavat vanhemmistaan esille parhaat puolet. Sellaiset nuoret saavat vanhemmiltaan samassakin perheessä enemmän huomiota ja huolenpitoa kuin toiset, jotka saattavat olla sulkeutuneita, itsekeskeisiä ja vaikeasti käsiteltäviä.

Kuvaavaa on, että eräs tutkimus paljastaa juuri ”sopeutuvien vauvojen” olleen ”hyväileviä, kiintymystä osoittavia, erittäin toimeliaita ja helposti käsiteltäviä”. Tri Emmy Werner ilmaisi asian näin: ”Ulospäin suuntautuvat ja toimeliaat pienokaiset onnistuvat saamaan osakseen pohjimmiltaan sulkeutuneen tai masentuneen äitinsä kiintymyksen ja huolenpidon.”

Jopa mekin, jotka emme olleet pienokaisina hyväileviä ja kiintymystä osoittavia, voimme nyt korvata menetetyn ajan olemalla iloisia ja antavia ihmisiä, jotka kehittävät Raamatun mainitsemaa ”hengen hedelmää – – rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä, itsehillintää”. (Galatalaisille 5:22, 23) Tällaiset onnellisuutta tuottavat ominaisuudet ovat kuin raha pankissa, sillä ne auttavat sinua itseäsi saamaan kotiväeltäsi enemmän kuin osaat odottaakaan.

Suurempaa hyötyä kotielämästä

Vaatimattominkin koti tyydyttää perustarpeemme saada varttua aikuisiksi perhepiirissä. Kotona opit esimerkiksi puhumaan ollessasi aivan pieni. Siellä voit vielä nyt varttuneempanakin oppia jatkuvasti uutta ihmisistä ja siitä, miten he selviytyvät elämästä. Eräs asiantuntija kirjoittaakin: ’Koti on paikka, johon tuodaan kaikki jokapäiväisen elämän kanssakäymiseen liittyvät kokemukset eriteltäviksi, arvioitaviksi, ylistettäviksi, ymmärrettäviksi tai vääristeltäviksi, moitittaviksi, suurenneltaviksi tai huomiotta jätettäviksi – – mitä milloinkin.’

Se mitä opit kotipiirissä riippuu kuitenkin kyvystäsi ilmentää onnellisuutta tuottavia ominaisuuksia: rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä ja itsehillintää. Tri E. James Anthony havaitsi, että jopa psykoottisten vanhempien sopeutuvat lapset saattoivat luoda normaalin ilmapiirin häiriintyneeseen perheeseen. ”He pystyvät saamaan jotakin irti mitättömistä aineksista”, hän sanoo. ”He ovat sitä ihmistyyppiä, joka pystyy löytämään kukkasen erämaasta.” – Parents, marraskuu 1983.

Voit oppia selviytymään paremmin

Kyky löytää ”kukkanen erämaasta” voidaan oppia. ”Olin kaikkea muuta kuin superlapsi”, tunnustaa Warren. ”Minun oli opittava nauttimaan perheestäni. Voitteko kuvitella?” Warren oli lähtöisin hyvin köyhästä ja rotuvähemmistöä edustavasta perheestä, joka asui varakkaalla seudulla. Hänen alkoholisti-isänsä oli pienipalkkainen työmies, silloin kun hänellä yleensä oli työtä. Ei siksi ihme, että Warrenin vanhimmasta veljestä tuli rikollinen ja että hän päätyi vankilaan ja alkoi kärsiä masennuksesta. Nuoremmalle veljelle taas suositeltiin psykiatrista hoitoa.

Kuinka Warrenin onnistui selviytyä kaikesta tästä? Hän sai apua useilta tahoilta. Ensinnäkin Warren osoitti pitävänsä koulusta. Nähdessään hänen hyvät arvosanansa opettajat kannustivat häntä. Kymmenen ikäisenä hänestä tuli seurallisempi ja enemmän ulospäin suuntautunut. Hän kiinnostui soittamisesta. Erittäin tärkeä tekijä oli myös se, että hän ja hänen äitinsä kiinnostuivat Raamatun sanomasta. Jehovan todistajien valtakunnansalissa he saivat kannustavan ystäväpiirin kaikenikäisistä ihmisistä, jotka hyväksyivät heidät vertaisinaan. Siten Warrenin onnistui murtaa perheensä asettamat entiset rajoitukset. Lisäksi Warrenin nuorempi veli, joka yhä asuu kotona, on selviytynyt hänen avullaan hyvin ilman psykiatrin hoitoa. Warren sanoo itse: ”On hienoa pystyä auttamaan jotakuta, ja tulevaisuuskin näyttää lupaavalta.”

Itseluottamuksen rakentaminen

Miksi siis antaisit epäilysten vaivata itseäsi? Vapauta itsesi niistä ottamalla vastaan haasteita. Suuntaa kiinnostuksesi uusille alueille – niin uusiin ihmisiin kuin asioihinkin. Etsi itsellesi harrastus. Hanki hyviä ystäviä olemalla avulias. Sananlaskujen 17:17 sanoo: ”Ystävät osoittavat aina rakkauttaan. Miksi on veljiä, ellei vaikeuksia jakamaan?” (Today’s English Version) Jokainen onnistuminen, kuinka pieni tahansa, lisää taitojasi ja itseluottamustasi.

Vanhemmillasi ja muilla aikuisilla on luonnollisesti puutteensa, mutta heissä on myös monia hyviä puolia. Opettele lähestymään aikuisia pikemminkin kuin vetäytymään pois heidän luotaan. Mikäli osoitat kiinnostusta opettajia, sukulaisia ja ystäviesi vanhempia kohtaan, he palauttavat sijoituksesi korkojen kera. Jehovan todistajien valtakunnansalista voit lisäksi löytää kallisarvoisen joukon avuliaita, kypsiä kristittyjä, jotka ovat kiinnostuneita nuorista.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 12]

Eleanor, Albert ja Thomas hämmästyttävät asiantuntijoita!

’Eleanor oli vaatimaton äitinsä hylkäämä lapsi’, kertoi tri Victor Goertzel opiskelijoille kasvatusopin luennoillaan. Lisäksi Eleanorin alkoholisti-isä erosi hänen äidistään. Lapsena Eleanorilla tiedettiin olleen tapana varastella makeisia ja valehdella – kerrankin hän oli jopa nielaissut kolikon kääntääkseen huomion itseensä. Isänsä kuoleman jälkeen Eleanor vietiin asumaan leskeksi jääneen isoäitinsä luokse. Siellä asuivat myös hänen neljä nuorta enoaan ja tätiään. Yksi enoista joi ja karkasi kotoa. Yksi tädeistä lukitsi itsensä huoneeseensa sydän murtuneena erään rakkaussuhteen vuoksi. Eleanorin isoäiti ei sallinut hänellä olla leikkitovereita, ei päästänyt häntä kunnon kouluun ja lisäksi puki hänet kummallisesti.

’Osaisitteko ennustaa, mitä 16-vuotiaasta Eleanorista tulisi viidessä vuodessa’, oli tutkijapsykiatri tri Goertzelilla tapana kysyä haastavasti kuulijoiltaan. Hänestä tuli paljon enemmän kuin kukaan olisi osannut odottaa: Eleanor Roosevelt, tunnustettu amerikkalainen kirjailija ja luennoitsija sekä Yhdysvaltain presidentin puoliso.

Tri Goerzel mainitsee myös nuoren Albert [Einsteinin] ja Thomas [Edisonin] esimerkkeinä nuorista, jotka nousivat kurjan lapsuutensa olosuhteitten yläpuolelle. Tarkoitus ei ole kannustaa nuoria sokeasti jäljittelemään näitä kuuluisuuksia, vaan saada heidät ymmärtämään, että he voivat päästä elämänsä epävarman alun yli. Raamattu sanoo: ”Tavoillaan tekee poika itsensä tunnetuksi.” – Sananlaskut 20:11, UM.

[Kuva s. 11]

Monet nuoret pohtivat, pystyvätkö he nousemaan kodissaan ja yhdyskunnassaan vallitsevien olosuhteitten yläpuolelle