Miten vakava on Afrikan aidstilanne?
Herätkää!-lehden Afrikan-kirjeenvaihtajalta
SEURAAVAT ennusteet ovat tuttuja todennäköisesti meille kaikille. Ne olivat kauhistuttavia: Afrikan mantereella tulevat miljoonat saamaan aidsin. Ihmisten immuunijärjestelmä luhistuu, jolloin elimistön luonnolliset puolustusmekanismit eivät enää kykene torjumaan hirvittävien tautien hyökkäystä. Se levittää kuolemaa ja hävitystä ennennäkemättömällä tavalla, samalla tavoin kuin musta surma 1300-luvun Euroopassa.
Sen jälkeen uutisrintamalla tuli joksikin aikaa melko hiljaista. Tiedotusvälineet olivat kertoneet aidsista ylenpalttisesti, ja yleisökin kyllästyi sensaatiomaisiin tuomiopäivän ennusteisiin. Oliko tilanne tosiaankin kehittymässä niin huonoksi? Miten suureksi aidsepidemia todellisuudessa on kasvanut Afrikassa?
”Kukaan ei tiedä, millaisia luvut ovat tulevaisuudessa”, vastaa aidstutkija, tri Andre Spier. Hän ei kuitenkaan ole toiveikas. ”Lukumäärä tulee olemaan huomattavan suuri ja vaikuttamaan erittäin tuhoisasti koko yhteiskuntaan.” Myös tri Lars Kallings ennusti vuonna 1988 Tukholmassa pidetyssä aidstutkijoiden kansainvälisessä kokouksessa, että ”parin kolmen vuoden kuluttua – – ruumiita tulee olemaan pelottavan paljon”.
Tästä ennusteesta on kulunut jo enemmän kuin ”pari kolme vuotta”. Nyt voidaan sanoa, että monet näistä ennusteista ovat pahaenteisesti osuneet kohdalleen. Ruumiita koskevat ennakkoarviot ovat alkaneet muuttua tosiksi, ja pahin on vielä edessäpäin.
Kuolleet ja kuolemaa tekevät
Kuolema ja hävitys korjaavat paraikaa runsasta satoa monin paikoin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. ”Eräissä kaupunkikeskuksissa on aids nykyisin yleisin aikuisten kuolinsyy ja tärkeimpiä lapsikuolleisuuden aiheuttajia”, sanoo tiedelehti Nature tuoreessa numerossaan. Eräässä Afrikan suurkaupungissa kuolevat niin monet aidsiin, ettei papeilla tahdo riittää aika kaikkien hautausten toimittamiseen.
Lokakuussa 1991 esiteltiin Brittiläisen kansainyhteisön päämiehille, jotka olivat kokoontuneet Harareen Zimbabween, Afrikan aidstilannetta koskeva pahaenteinen muistio. Siinä kerrottiin, että joissakin Afrikan maissa oli 50–80 prosenttia sairaaloitten sängyistä tuolloin aidspotilaitten käytössä. Aids-spesialisti Stan Houstonin mukaan Ugandassa, jossa on erittäin paljon aidsia, on aids tappanut jo enemmän ihmisiä kuin heitä on kuollut maassa riehuvassa sisällissodassa 15 viime vuoden aikana.
Samanlaista levottomuutta herättävät lääkäreitten ja tutkijoitten Abidjanissa Norsunluurannikolla tekemät havainnot. Muutaman kuukauden kuluessa tutkittiin kaikki kaupungin kahdessa suurimmassa ruumishuoneessa olleet ruumiit. Tulos: Science-tiedelehden julkaiseman raportin mukaan aids todettiin Abidjanissa aikuisten miesten ”yleisimmäksi kuolinsyyksi”. Lehti jatkaa, että raportissa mainituissa luvuissa ”HIV-tartuntojen aiheuttama kuolleisuus on todennäköisesti arvioitu liian pieneksi”.
Jopa Maailman terveysjärjestö WHO, joka tarkkailee aidsin leviämistä kaikkialla maailmassa, on yhtä mieltä siitä, että näkyvissä on vasta jäävuoren huippu. New Scientist -tiedelehden mukaan WHO ”on vakuuttunut siitä, että monet Itä- ja Keski-Afrikan maat ovat raportoineet vain noin kymmenesosan aidstapauksistaan – –. Alkeellisen valvonnan takia raportit ovat epätäydellisiä ja epätarkkoja.”
Taudin pitkä itämisaika
Aidsissa on kauhistuttavaa se pitkä aika, joka kuluu tartunnan saamisesta varsinaisen aidsin fyysisten oireiden ilmaantumiseen. Tappava HI-virus saattaa itää tartunnan kantajan elimistössä kymmenenkin vuotta. Hän voi näyttää terveeltä ja tuntea itsensä terveeksi. Jollei hän käy aidstestissä, niin hän saa tietää sairastavansa parantumatonta tautia vasta siinä vaiheessa, kun hänellä alkaa olla taudin oireita. Näennäisesti terve, mutta tartunnan saanut väestönosa toimii tietämättään aidsin levittäjänä.
HIV-tartuntojen esiintymisen tutkiminen osoittaa, miten laajalle tämä tappava vitsaus on jo riistäytynyt Afrikassa. Aikakauslehti African Affairs paljastaa esimerkiksi, että ”taajaan asutulla Victoriajärven alueella – – raporttien perusteella hyvin monet ovat saaneet [HIV-]tartunnan – –, [esiintymistiheys] vaihtelee niiden aikuisten 10–18 prosentista, joiden tartuntariskiä on pidetty vähäisenä tai keskinkertaisena, niiden 67 prosenttiin, joilla on paljon seksikumppaneita”. Vastaavasti Nature-tiedelehden esittämien arvioiden mukaan ”infektio on levinnyt tasaista vauhtia aikuisväestöön vuodesta 1984 eteenpäin, ja pahimmin kärsineissä kaupunkikeskuksissa levinneisyys on noussut 20–30 prosenttiin”. Osaammeko kuvitella seurauksia: melkein kolmannes aikuisväestöstä tulee kuolemaan kymmenen vuoden kuluessa!
Hallitukset ja poliittiset johtajat, jotka aiemmin olivat haluttomia paljastamaan aidsepidemian laajuutta, alkavat nyt tajuta epidemian koko kauheuden. Erään Afrikan maan entinen presidentti antoi hyväksymyksensä aidsin vastaiselle taistelulle – sen jälkeen kun hänen oma poikansa oli kuollut siihen. Erään toisen maan poliittinen johtaja sanoi äskettäin hänen maassaan olevan puoli miljoonaa HIV-tartunnan kantajaa. Useimmat näistä eivät tienneet, että heillä on kuolemaan johtava tauti ja että he vapaita suhteita harrastaessaan toimivat taudinlevittäjinä.
”Kertokaa sille, mitä täällä on tapahtunut”
Samalla kun HIV-tartunnan saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti, kasvaa myös niiden määrä jyrkästi, jotka lopulta sairastuvat erittäin vakavasti ja kuolevat. He jättävät jälkeensä sanoin kuvaamattoman paljon tuskaa ja murhetta. Tämän on saanut kokea myös 59-vuotias Khamlua, joka asuu aidsin pahoin runtelemalla Ugandan ja Tansanian rajaseudulla. Vuodesta 1987 lähtien hän on haudannut lapsistaan ja lastenlapsistaan 11, jotka kaikki olivat kuolleet aidsiin. ”Kertokaa murheestani maailmalle”, hän huudahtaa tällaisen onnettomuuden murtamana. ”Kertokaa sille, mitä täällä on tapahtunut.”
Koska aidsin leviämistavat ovat kaikkialla maailmassa samanlaisia, on pelättävissä, että monissa muissakin osissa maailmaa tulee käymään samalla tavoin kuin kävi Khamlualle. Lukija haluaa nyt ehkä tietää, miksi Afrikan osalle on tullut näin paljon inhimillistä tuskaa ja murhetta.
[Huomioteksti s. 3]
Eräissä kehitysmaissa ”tulee aids olemaan vuonna 1993 yleisin ihmisten kuolinsyy”. (Lontoossa ilmestyvä The World Today)