Nerokkaita insinöörejä

Herätkää!-lehden Etelä-Afrikan kirjeenvaihtajalta

OLETKO koskaan nähnyt sellaisia luonnon rakennelmia, kuin tämän sivun kuvassa? Termiittikeot ovat tavallinen näky Afrikan savanneilla. Jotkin niistä ovat kuin kapeita savupiippuja, jotka kohoavat joskus yli kuuden metrin korkeuteen. Toiset taas ovat laakeita maakumpareita, joilta petoeläimet, kuten leijonat, mielellään tähystelevät.

Jokaisen keon sisällä on lukematon määrä käytäviä ja kammioita, joissa saattaa asustaa useita miljoonia pikku termiittejä. Jotkin termiitit kasvattavat omia sieniviljelmiään, ja ne onnistuvat pitämään ne hyvin kasteltuina kuivinakin vuosina. Miten se on mahdollista? Kun ankara kuivuus teki tuhojaan 1930-luvulla joissakin osissa Etelä-Afrikkaa, luonnontieteilijä, tri Eugene Marais löysi kaksi termiittijonoa, joista toinen laskeutui erääseen kuiluun ja toinen nousi sieltä. Nuo pienet eläimet olivat kaivautuneet noin 30 metrin syvyyteen! Ne olivat osuneet lähteeseen. Siten Marais keksi, miten ne onnistuivat pitämään sieniviljelmänsä kosteina läpi kuivan kauden.

Michael Main kertoo kirjassaan Kalahari, että tyypillisen termiittikeon ”uskotaan olevan kehittyneempi kuin minkään muun eläimen pesä koko maailmassa. – – Niissä kaikissa pyritään saavuttamaan ja pitämään 100 prosentin kosteus sekä 29–31 asteen lämpötila, jotka sopivat sekä sienille että termiiteille. – – Jokainen pesä on tosiasiassa täydellisesti ilmastoitu yhdyskunta.”

Tarkastelkaamme seuraavaksi, miten nuo pesät on rakennettu. Termiitit kiillottavat ja liittävät yhteen pikkuriikkisiä hiekanjyviä. Kuvittele, kuinka monta miljoonaa hiekanjyvää tarvitaan yhteen kekoon! ”Suurimmat ihmisen tekemät rakennelmat maan päällä, Egyptin pyramidit, Lontoon maanalainen, New Yorkin pilvenpiirtäjät – – ovat termiittien aikaansaannoksiin verrattuina – – kuin myyränmättäitä vuorten rinnalla”, kirjoitti Marais kirjassaan The Soul of the White Ant. ”Kun mietitään kokoa”, hän jatkaa, ”ihmisen täytyisi tehdä Matterhornin [4478 metriä korkea vuorenhuippu Sveitsissä] korkuinen rakennus, jotta se vastaisi 12 metrin korkuista termiittitornia.”

Mitä hyötyä termiiteistä sitten on ihmiselle? Ensinnäkin termiitit syövät kuollutta kasvillisuutta ja hävittävät siten paljon jätettä. ”Kun ne raahaavat kuivaa ainesta maan alle, ne paitsi vähentävät palovaaraa myös lannoittavat maaperää”, kerrotaan eräässä kilvessä Krügerin kansallispuistossa.

Ehkä sinunkin mielestäsi vaatimattomat termiitit ansaitsevat sen, että niitä kutsutaan nerokkaiksi insinööreiksi.