Habu – käärme jota tulee varoa

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN OKINAWAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

TUONA iltana ilma oli nihkeä ja tuuleton. Sade oli juuri lakannut, ja kaikki vain leyhyttelivät kevyesti itseään viilentääkseen oloaan. Yhtäkkiä kuului huutoja: ”Habu!” ”Tuolla on habu!” Huudot pelästyttivät kyläläiset. Aikuiset tarttuivat keppeihin ja lähtivät juoksemaan; lapset ryntäsivät uteliaina heidän peräänsä. Missä se oli? Kaikki olivat huolissaan. Tämän parimetrisen käärmeen purema voi tappaa. Kyläläiset olivat huojentuneita, kun vanhemmat heistä löivät pitkillä kepeillä käärmettä päähän, niin että se menetti tajuntansa. Sen jälkeen se pantiin nopeasti säkkiin myytäväksi elävänä.

Itä-Kiinan meressä sijaitsevilla Riukiusaarilla jokainen ihminen lapsista isovanhempiin kunnioittaa habua, keltatäpläistä kuoppakyytä, jonka pää muistuttaa keihäänkärkeä ja joka on joidenkin muttei kaikkien näiden saarten alkuperäisasukas. Tarkastellaanpa nyt lähemmin tätä kunnioittavaa pelkoa herättävää käärmettä. Muista kuitenkin varoa sitä ja pysyä ainakin käsivarrenmitan päässä siitä!

Suunniteltu pelottavan ihmeellisesti

On olemassa erilaisia habukäärmeitä. Toisilla on tumma vihreänruskea täplitys, joka antaa niille erinomaisen suojavärin ruohikon ja maatuvien lehtien keskellä. Toisilla taas on mustempi väritys, mikä sopii habujen yöllisiin toimiin sekä tapaan piiloutua pimeisiin paikkoihin.

Tällä luontokappaleella on kykyjä, joita meillä ei ole, vaikka se onkin hieman likinäköinen. Sillä on niin kutsutut aistinkuopat, yksi kummallakin puolella päätä. Nämä painaumat sijaitsevat sierainten ja silmien välissä ja aistivat herkästi lämpöä. Näiden kahden kuopan avulla se ”näkee” infrapunasäteilyn, jonka ihminen tuntee lämpönä. Niiden avulla habu pystyy suuntautumaan tarkasti kohti lämmintä pikku hiirtä jopa pilkkopimeässä.

Olet ehkä nähnyt käärmeen lipovan kieltään. Sen kieli toimii erikoisena ”lisänenänä”. Lipomalla kieltään habu kerää ilmasta kemiallisia aineita ja painaa kielensä sitten vasten sen kitalaessa olevaa kemiallisille aineille herkkää aistinelintä. Tällä lisänenällä habu saa ilmasta valtavasti kemiallista tietoa.

Tennesseen yliopiston tutkijat R. M. Waters ja G. M. Burghardt tekivät seuraavanlaisen havainnon: ”Habut jatkavat kielensä lipomista melko kiivaasti jaksoittain heti hyökkäyksen jälkeen.” Miksi etsiä kemiallisia ärsykkeitä ilmasta hyökkäyksen jälkeen? Iskettyään uhriinsa ja ruiskutettuaan siihen myrkkyä habu päästää usein uhrinsa vapaaksi, koska aina on olemassa se vaara, että epätoivoinen uhri ryhtyy vastahyökkäykseen. Sitten samalla kun myrkky alkaa vaikuttaa, kyy jäljittää saaliin ”haistelemalla” ilmaa kielellään.

Kun habu on jäljittänyt nyt jo avuttoman saaliin, olkoonpa se sitten hiiri, linnunpoikanen tai aikuinen lintu, se alkaa niellä sitä kokonaisena – päineen, jalkoineen, häntineen, pyrstöineen, turkkeineen, sulkineen kaikkineen. Sen alaleuka antaa takaosastaan periksi, niin että ylisuurikin saalis voidaan niellä. Yhden habukäärmeen vatsasta löydettiin kokonainen kissa. Tämä käärme on näytteillä eräässä habukäärmeiden tutkimuskeskuksessa Okinawan saarella.

Entä jos habukäärme menettää injektioruiskun kaltaisen myrkkyhampaansa hyökkäyksessä? Sen tilalle kasvaa uusi. Onpa joillakin habuilla nähty olevan kaksi myrkkyhammasta suun molemmilla puolilla! Sitä paitsi vaikka habu menettäisikin myrkkyhampaansa, se ei kuole nälkään. Erään habun tiedetään selviytyneen hengissä kolme vuotta pelkällä vedellä!

Miten välttyä sen hyökkäykseltä

Kun Kaakkois-Aasian kobra ja Afrikan musta mamba ruiskuttavat hermomyrkkyä, habukäärme taas ruiskuttaa voimakasta verenvuotoa aiheuttavaa myrkkyä. Se saa aikaan verenvuotoa, koska se tuhoaa verisuonia. Myrkky aiheuttaa polttavaa kipua ja turvotusta, ja se voi tappaa.

Jotkut luulevat, että käärmeet hyökkäävät esiin piilopaikastaan ja ajavat ihmisiä takaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Ihmiset eivät ole habun herkkua. Se saattaa hyökätä vain siinä tapauksessa, että astut tietämättäsi sen päälle tai tunkeudut sen reviirille. Useimmat uhrit ovat liikkuneet sellaisella alueella, missä habut ovat olleet saalistamassa, esimerkiksi kasvimailla tai sokeriruokopelloilla. Saarelaiset eivät koskaan mene korkeaan ruohikkoon suojaamatta jalkoja kunnolla, ja iltaisin he kuljettavat mukanaan taskulamppua. Habukäärme on erityisen aktiivinen illalla. Sinun ei tulisi myöskään unohtaa, että nämä käärmeet ovat ketteriä puissa kiipeilijöitä, minkä ansiosta ne voivat kesällä vilvoitella ja pysytellä lähellä pahaa aavistamattomia lintuja. Varo siis päätäsi ja katso mihin astut, kun liikut lähellä niiden asuinaluetta!

Paras menettelytapa tämän kyyn suhteen on se, ettei päästä sitä taloonsa lainkaan. Peitä kaikki rakennuksen perustuksessa ja ulkoseinissä olevat kolot. Älä anna ruohikon kasvaa korkeaksi pihallasi. Toisin sanoen älä siis anna habulle mitään mahdollisuutta piiloutua.

Entä jos habu puree sinua?

Mitä voisi tapahtua, jos kohtaisit tällaisen myrkkykäärmeen? Ehkä habu kiertyy kerälle ja nostaa eturuumiinsa S:n muotoiseen asentoon. Nyt se iskee! Kaksi kolmasosaa sen ruumiista syöksyy suoraan sinua kohti. Sen leuat ovat apposen auki ja myrkkyhampaat ojossa.

Älä joudu pakokauhun valtaan. Tarkista, että sinua purrut käärme todella oli habu. Habun pureman voi tunnistaa siitä, että ihoosi jää kaksi parin sentin päässä toisistaan olevaa punertavaa pistettä siihen kohtaan, missä myrkkyhampaat lävistivät ihosi. Joillakin habukäärmeillä voi olla kolme tai neljäkin myrkkyhammasta, jolloin punertavia pisteitä on enemmän kuin kaksi. Pian polttava tunne – ikään kuin joku olisi työntänyt kätesi tuleen – voimistuu. Mitä voit tehdä? Pyydä apua. Ime sitten myrkky pois ja sylje se maahan. ”Ime verta toistuvasti ainakin kymmenen kertaa”, sanotaan kirjassa Handbook for the Control of Habu, or Venomous Snakes in the Ryukyu Islands. Mene sellaiseen sairaalaan, jossa on saatavana seerumia habun myrkkyä vastaan. Älä kuitenkaan koskaan juokse. Juokseminen saisi aikaan sen, että myrkky leviäisi nopeasti kaikkialle kehoosi, mikä pahentaisi vahinkoa ja hidastaisi toipumista. Jollet voi päästä sairaalaan puolen tunnin kuluessa, aseta loukkaantuneeseen käteesi tai jalkaasi puristusside sydämen puolelle puremakohtaa viivyttämään myrkyn leviämistä. Älä kuitenkaan sido sidettä liian tiukalle, sillä pulssin täytyy tuntua jatkuvasti. Löysää sidettä aina kymmenen minuutin välein, niin että veri pääsee kiertämään vapaasti.

Masatoshi Nozaki ja Seiki Katsuren, jotka toimivat Okinawan prefektuurin terveys- ja ympäristöinstituutin habukäärmeitä tutkivalla osastolla, kertoivat Herätkää!-lehdelle, että vaikka ihmiset ovat saaneet habukäärmeen pureman, he eivät silti tule immuuneiksi sen myrkylle. Menneisyydessä habun purema johti usein amputaatioon, mutta nykyään harvat menettävät jäsenensä puhumattakaan siitä, että menettäisivät henkensä pureman johdosta. Nykyään 95 prosenttia uhreista toipuu puremasta tehokkaiden lääkkeiden ja hoitomenetelmien ansiosta. Vain ne, jotka ovat liian itsevarmoja tai jotka ovat liian kaukana päästäkseen hoitoon, voivat kärsiä vakavista vammoista.

Habuja myytävänä

Habulla on harvoja luonnollisia vihollisia. Kotieläiminä pidetyillä kissoilla ja koirilla on taipumus kisailla sen kanssa. Sen saalistajia ovat muun muassa akamataksi kutsuttu ei-myrkyllinen käärme, jotkin näätäeläimet, villisiat ja haukat. Vaikka Riukiusaarille tuotiin mungoja pitämään kurissa habukäärmeiden määrää, niin ne eivät ole pystyneet hävittämään habuja tehokkaasti.

Habukäärmeen vaarallisin luonnollinen vihollinen on ihminen. Aivan samoin kuin alussa mainitut kyläläiset juoksivat ulos kuultuaan huudon ”Habu!”, on monia muita, jotka mielellään pyydystävät habun heti sen ilmestyttyä paikalle. Pyydystykseen liittyvästä vaarasta huolimatta habun markkinahinta, joka vaihtelee 400:sta 500:aan markkaan, on monille liian suuri houkutus.

Miten habua käytetään? Siitä valmistetaan juomaa ja jauhetta, joita molempia käytetään terveydenhoitoon. Monet habut esiintyvät näytöksissä matkailijoiden houkuttimina. Nahka soveltuu tietenkin lompakoiden ja vöiden valmistukseen, ja myrkystä puolestaan valmistetaan vasta-aineseerumia. Riippumatta habun käyttötavoista neuvo kuuluu yhä: pysy siitä kaukana!

[Kuva s. 10]

Habu injektioruiskun kaltaisine myrkkyhampaineen. Sen alaleuka antaa periksi niin, että se voi niellä suuriakin saaliseläimiä