Miksi kirkkoja suljetaan?
KIRKOT, kappelit, kuorot ja kivihiili – vielä 50 vuotta sitten nämä olivat varmoja merkkejä siitä, että oltiin Etelä-Walesin kaivosalueella. Tuntui siltä kuin vastaan olisi tullut sadan metrin välein joko kymrin- tai englanninkielinen baptistikirkko tai sitten vastaava metodistinen, kongregationalistinen, presbyteerinen tai jotain muuta uskontoa edustava kirkko. Koska monet walesilaiset puhuivat omaa kansalliskieltään, lähes joka uskonnolla oli kirkko kumpaakin kieliryhmää varten. Viisi vuosikymmentä television vaikutusta ja vaihtuvia arvoja on muuttanut kaiken tämän perinpohjaisesti.
Walesilainen Islwyn Jones, joka asuu Blaenclydachissa Rhonddan laaksossa, on vuosien ajan merkinnyt muistiin Rhonddan kymmenien kirkkojen kohtalot. Paikallislehti Rhondda Leader julkaisi luettelon lähes sadasta kirkosta, joista useimmat rakennettiin 1800-luvulla, ja kertoi, minkälaisessa käytössä ne ovat tätä nykyä. Raportissa sanottiin: ”Nämä suuret rakennukset olivat Rhonddan perusolemus läpi kaivostoiminnan kulta-ajan aina näiden laakson elämän kahden tukipylvään [uskonnon ja kivihiilen] lopulliseen rappeutumiseen asti.”
Luettelo kuvaa hyvin sitä, miten uskonnollinen vaikutus on romahtanut paitsi Walesissa myös monissa osissa Eurooppaa. Luettelon kirkoista 68 oli ”purettu”. 19 oli otettu muuhun käyttöön; niitä oli muutettu esimerkiksi ”aikido-klubiksi”, ”asunnoiksi”, ”tukkuliikkeeksi”, ”ostoskeskukseksi” ja ”kioskiksi”. Luettelossa ei mainittu Penygraigissa olevaa kirkkoa, joka muutettiin vuosia sitten Jehovan todistajien valtakunnansaliksi Rhonddan kukoistavaa seurakuntaa varten.
Kuten Raamattu on ennustanut ”Suuresta Babylonista”, väärän uskonnon maailmanmahdista, sen vertauskuvalliset vedet – sitä tukevat kansat – kuivuvat nykyään monissa osissa maailmaa. Pian uskontoa vastaan kääntyvät maailman poliittiset ainekset, jotka ”toteuttavat hänen [Jumalan] ajatuksensa” ja hävittävät väärän uskonnon, koska se on kaikkialla pilkannut Jehova Jumalan nimeä ja tarkoitusta. (Ilmestys 17:5, 15–17.)a
[Alaviite]
a Yksityiskohtaista aineistoa Suuren Babylonin kohtalosta on Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran julkaisemassa kirjassa Ilmestyksen suurenmoinen huipentuma on käsillä! s. 258–266.