Luottokortit – palvelijoita vai orjuuttajia?
”SE HETKI, jolloin avaan luottokorttiyhtiöitten lähettämät kuukausilaskut, on kuin jonkin näytelmän farssimainen loppukohtaus”, toteaa eräs amerikkalainen englanninopettaja. ”Tuijotan saldoani voimatta uskoa näkemääni todeksi. On aivan kuin jonkinlainen toinen minäni, rahaa käyttävä kaksoisolentoni, olisi tuhlauspuuskan saaneena tehnyt kierroksen lelukaupoissa, kodinkoneliikkeissä, supermarketeissa ja bensiiniasemilla.”
Dolores on myös havainnut, että on helppoa kasata itselleen velkaa. Hän sanoo: ”Luottokorttien käyttäminen on kivutonta. En käyttäisi selvää rahaa sillä tavoin. Luottokorteilla ostaminen on kuitenkin erilaista, koska rahoja ei näe. Ei tarvitse muuta kuin antaa kortti, minkä jälkeen sen saa takaisin.”
Ei ole yllätys, että amerikkalaisten luottokorttivelat olivat kesäkuussa 1995 yhteensä 195,2 miljardia dollaria eli keskimäärin runsaat 4500 markkaa jokaista kortinomistajaa kohden. Suomessa kortinomistajilla oli vuonna 1994 korttitiliä kohden keskimäärin 2500 markkaa luottokorttivelkaa. Silti luottokorttiyhtiöt kosiskelevat jatkuvasti uusia asiakkaita käyttäen syötteinä esimerkiksi tilapäisesti alennettua korkoprosenttia ja sitä, että ne eivät peri vuosimaksua. Miten monta luottokorttitarjousta olet saanut viime kuukausina? Yhdysvalloissa kotitaloudet saavat niitä vuosittain keskimäärin 24! Amerikkalaisella kortinomistajalla oli vuonna 1994 käytössään keskimäärin kymmenen luottokorttia, ja niillä hän osti tuona vuonna rahassa laskettuna neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomessa on 18-vuotiailla ja sitä vanhemmilla keskimäärin kaksi maksukorttia.
Japanissa on enemmän luottokortteja kuin puhelimia, sillä jokaisella 20-vuotiaalla ja sitä vanhemmalla japanilaisella on keskimäärin kaksi korttia. Muualla Aasiassa on käytössä yli 120 miljoonaa luottokorttia eli likipitäen yksi kortti kahtatoista asukasta kohden. James Cassin, MasterCard International -luottokorttiyhtiön edustaja, sanoo: ”Luottokorttien käytön kasvu on verrattomasti nopeinta Aasiassa.” Visa International -luottokorttiyhtiön johtaja Edmund P. Jensen ennustaa: ”Luottokorteilla tulee olemaan keskeinen merkitys yhteiskunnassamme pitkän aikaa.”
On ilmeistä, että luottokortit tulevat vaikuttamaan yhä enemmän ihmisten elämään. Kun niitä käytetään oikein, niistä voi olla paljon apua. Väärin käytettynä ne voivat kuitenkin aiheuttaa suuria ongelmia. Kun opit tuntemaan luottokortteihin liittyvät perusasiat, sinun on ehkä helpompi käyttää tätä maksuvälinettä niin, että siitä on sinulle hyötyä.
Erilaisia kortteja
Tavallisimmin käytettyjä luottokortteja ovat sellaiset yleisluottokortit kuin Visa ja MasterCard. Näitä kortteja myöntävät rahoitusyhtiöt, ja niistä peritään kiinteä vuosimaksu, joka tavallisesti on 1,5–2,5 prosenttia sovitusta luottorajasta. Toisinaan tämän maksun perimisestä voidaan luopua, jos asiakkaan luottotiedot ovat kunnossa ja hän on käyttänyt korttiaan mallikelpoisesti. Maksun voi suorittaa täysimääräisenä joka kuukausi, eikä silloin yleensä peritä korkoa, tai maksut voi suorittaa kuukausierinä, joihin sisältyy korkea korko. Luottoraja määräytyy sen mukaan, miten säntillisesti luottokortin hakija on hoitanut aiemmat luottonsa. Usein luottorajaa nostetaan, kun on saatu todisteita maksukyvystä.
Suomessa luottokortteja yleisempiä maksukortteja ovat tavalliset pankkikortit, joiden käyttöön ei sisälly velanotto. Pankkikortti liittyy asiakkaan pankkitiliin ja sillä voidaan suorittaa maksuja ja nostaa rahaa vain siinä määrin kuin tilillä on katetta.
Eräisiin pankkikortteihin voidaan liittää sopimus siitä, että kortin omistaja voi ylittää tilinsä aina sovittuun luottorajaan saakka maksaessaan maksuja tai nostaessaan käteistä rahaa pankkiautomaatista. Tällä tavoin otettu luotto voi kuitenkin myös tulla sangen kalliiksi, sillä pankki voi periä sekä nostoprovision että kulloisenkin korkotason mukaisen luottokoron siitä summasta, jolla tili on ylitetty.
Edellä kuvailtujen lisäksi monilla tavarataloilla ja kauppaketjuilla on luottokortteja, jotka kelpaavat niiden omissa liikkeissä. Tällaisista korteista ei tavallisesti mene vuosimaksua. Jollei koko erääntyvää velkasummaa kuitenkaan makseta ajallaan, voi korko olla korkeampi kuin pankkiluoton korko.
Öljy-yhtiöilläkin on luottokortteja, joista ei peritä vuosimaksua. Nämä kortit kelpaavat yleensä vain öljy-yhtiöitten omilla huoltoasemilla ja joskus joissakin hotelleissa. Ne ovat kauppojen omien korttien kaltaisia siinä mielessä, että jos korttilaskut maksetaan ajallaan, niistä ei tarvitse maksaa korkoa, mutta jos laskut maksetaan pitemmän ajan kuluessa, niistä menee korkoa.
Hotelli- ja ravintolalaskuja varten on myös omat korttinsa, kuten Diners Club ja American Express. Tällaisista korteista peritään vuosimaksu mutta ei korkoa, kunhan kuukausittain tulevat korttilaskut vain maksetaan ajallaan. Näiden korttien ja yleisluottokorttien välinen raja on kuitenkin epämääräinen. Esimerkiksi American Express -yhtiöllä on myös Optima-kortti, joka on korollinen ja muistuttaa tavallista yleisluottokorttia.
Uusi, erilainen tulokas maksukorttimarkkinoilla on ns. rahakortti eli älykortti, jossa on mikroprosessori muoviin upotettuna. Sitä voidaan käyttää maksukorttina, sillä kortin mikroprosessori voidaan ohjelmoida määrätylle rahasummalle. Rahakortin maksuvälineeksi hyväksyvä liike sitten vähentää ostoksen hinnan tästä rahasummasta. Viime vuonna Ranskassa oli käytössä jo 23 miljoonaa ja Japanissa 11 miljoonaa rahakorttia. On ennustettu, että koko maailmassa olisi vuonna 2000 jo yli miljardi tällaista korttia.
Ennen luottokortin hankkimista olisi viisasta tutustua luottoehtoihin. Eräässä Yhdysvaltain keskuspankin lehtisessä sanotaan: ”Tärkeitä luottoehtoja, jotka tulee ottaa huomioon, ovat todellinen vuosikorko, kiinteä vuosimaksu ja korottoman maksuajan pituus.” Muita harkittavia tekijöitä ovat lainarahan provisiot, luottorajan ylitysmaksut ja viivästyskorko.
Miten suuria ovat luottokustannukset?
Useimmat eivät oikein tajua, miten paljon korttiostoksille voi tulla hintaa, jollei kuukausittaisia korttilaskuja makseta ajallaan. Ajatellaanpa vaikka todellista vuosikorkoa, joka on luoton todellisen hinnan mittari. Nimelliskoron suhdetta todelliseen vuosikorkoon voidaan valaista seuraavasti. Sanokaamme, että lainaat ystävällesi 1000 markkaa ja hän maksaa sinulle vuoden kuluttua 1080 markkaa. Tässä tapauksessa ystäväsi maksaa sinulle 8 prosentin nimelliskorkoa. Mutta olettakaamme, että hän maksaa lainansa takaisin 12 kuukausieränä, joista kukin on 90 markkaa. Loppusumma vuoden kuluttua on nytkin 1080 markkaa, mutta sinä, lainanantaja, olet saanut tätä rahaa käyttöösi sitä mukaa kuin sitä on kuukausittain maksettu takaisin. Tällaisen lainan todelliseksi vuosikoroksi tulee 14,5 prosenttia!
Yhdysvaltain keskuspankki havaitsi viime vuonna tekemässään tutkimuksessa, että pankkien omien luottokorttien todellinen vuosikorko alkaa 9,94 prosentista ja nousee jopa 19,80 prosenttiin ja että se yleensä vaihtelee 17:stä 19 prosenttiin. Vaikka jotkin luottolaitokset tarjoavatkin uusille asiakkailleen alhaisempia korkoja, jotka tavallisimmin ovat 5,9 prosenttia, ne voivat nousta heti kun tutustumisaika on ohi. Korkoja nostetaan myös silloin, jos luottokorttiyhtiö havaitsee riskinsä kasvaneen. Jotkin luottokorttiyhtiöt rankaisevat maksujen viivästymisestä koron nostolla. Myös luottorajan ylittämisestä menee sakkoa.
Aasian maissa voi korttiluoton todellinen vuosikorko olla hyvin korkea. Esimerkiksi Filippiineillä joidenkin pankkikorttien vuosikorko on 45, Hongkongissa 24, Indonesiassa 36, Intiassa 30, Singaporessa 24 ja Taiwanissa 20 prosenttia.
Ei ole epäilystäkään siitä, että luottokorteilla saa helposti luottoa, joka kuitenkin tulee hyvin kalliiksi. Se, että menee kauppaan ja kerää itselleen luottokorttilaskuja, joita kykenee maksamaan vain pieninä erinä, on samaa kuin jos menisi pankkiin ja lainaisi sieltä huikealla korolla rahaa. Silti melkein kolme neljäsosaa amerikkalaisista kortinomistajista tekee juuri näin! Heillä on maksettavaksi erääntynyttä velkaa, josta he maksavat korkeaa korkoa. Yhdysvalloissa oli sekä Visalla että MasterCardilla hankittu kuukausittainen velkasaldo viime vuonna keskimäärin 1825 dollaria, ja monilla on tämän verran usealla eri luottokortilla hankittua velkaa.
Ansa joka voi orjuuttaa
Yhdysvaltain pankkikortinomistajien yhdistyksen (Bank Cardholders of America) toiminnanjohtaja Ruth Susswein sanoo, että kortinkäyttäjät eivät tajua, millaisiin taloudellisiin vaikeuksiin he voivat joutua. Hän kiinnittää huomion siihen, että jos luottokortinkäyttäjä lyhentäisi 1825 dollarin eli 8213 markan velkasaldoaan vähimmäiserillä, joiden suuruus on 162 markkaa kuussa, häneltä menisi velan takaisin maksamiseen yli 22 vuotta. Tuona aikana tämä kuluttaja maksaisi 8213 markan velastaan niin paljon korkoja, että loppusumma olisi noin 45000 markkaa, ja näin on ainoastaan siinä tapauksessa, että hän ei osta tällä kortilla enää koskaan mitään muuta! Jos sinulla siis on taipumusta elää yli varojesi, lompakossasi olevat luottokortit voivat tulla sinulle ansaksi.
Miten tähän ansaan joudutaan? Ensimmäisessä kirjoituksessa mainittu Robert sanoo: ”Me ostimme sellaista, mitä emme tarvinneet. Liityimme erään kuntosalin asiakkaiksi, mutta emme koskaan käyneet siellä. Ostimme suuren asuntovaunun ja käytimme tuhansia dollareita sen kunnostamiseen ajattelematta, oliko se sen arvoista. Emme koskaan tosissamme ajatelleet sitä, mitä velkaantumisestamme voisi olla seurauksena.”
Reena, joka myös mainittiin edellisessä kirjoituksessa, selittää, mitä hänelle ja hänen miehelleen Michaelille tapahtui: ”Me yksinkertaisesti velkaannuimme. Häittemme jälkeen ostelimme luottokorteilla kaikkea, mitä tarvitsimme. Sairausvakuutusmaksut ja sellaiset ostokset, joita emme voineet maksaa näillä korteilla, me maksoimme pankkiluotolla, jota saimme käyttöömme pankkikorttiemme välityksellä. Vuoden kuluttua meillä oli velkaa 14000 dollaria. Silmämme avautuivat, kun oivalsimme, että luottokorttilaskujemme kuukausittaiset lyhennyserät menivät suurimmaksi osaksi korkoihin.”
Pitäisikö sinun hankkia luottokortteja?
Pohdittuaan sitä, millaiseen velkasuohon luottokorttien käyttö on upottanut miljoonat ihmiset, jotkut päätyvät ehkä kielteiseen vastaukseen. 32-vuotias Daphne sanoo: ”Vanhemmillani ei ole koskaan ollut luottokorttia, eivätkä he halua sellaista.” Todellisuudessa joka neljäs amerikkalainen kortinomistaja käyttää luottokorttejaan viisaasti. Hänellä on käytössään kaikki niiden tarjoamat edut, eikä hänen tarvitse kärsiä tuskasta, jota huikeitten korkojen maksaminen aiheuttaa. Maria on yksi tällainen ihminen. ”Pidän luottokorttien helppokäyttöisyydestä”, hän sanoo. ”Minun ei tarvitse pitää mukanani suuria määriä käteistä rahaa. Jos löydän alennusmyynnistä jotakin sellaista, mitä tarvitsen, niin voin hankkia sen.”
Maria jatkaa: ”Pidän aina huolen siitä, että tililläni on riittävästi rahaa ostosten maksamiseen. En ole koskaan käyttänyt pankkikortilla saatavaa pankkiluottoa, enkä ole koskaan joutunut maksamaan korttiostoista luottokuluja.” Sitovan hotellivarauksen tekeminen käy kätevästi luottokortilla, ja Yhdysvalloissa luottokortti on autoa vuokrattaessa välttämättömyys.
Jotkut kuitenkin tekevät tavallista herkemmin ostoksia hetken mielijohteesta. He ehkä pystyvät olemaan ostoksia tehdessään kriittisempiä, jos he useimmiten käyttävät selvää rahaa. Michael ja Reena eivät halunneet, että velkaantuminen alkaisi ohjailla heidän elämäänsä. He päättivätkin olla viiden vuoden ajan käyttämättä luottokortteja – paitsi joissakin pakkotilanteissa.
On jokaisen oma asia, haluaako hän käyttää luottokortteja vai ei. Jos sinä kuitenkin päätät käyttää niitä, niin käytä niitä taiten. Käytä niitä vain mukavana apuvälineenä. Varo kaikin keinoin kasaamasta itsellesi velkaa. Se, että säännöstelet luottokorttien käyttöäsi, on tärkeä askel kohti raha-asioittesi menestyksellistä hoitamista. Seuraavaksi tarkastelemme sitä, mitä muuta voidaan tehdä.
[Kuva s. 7]
Luottokorttien käyttö on kivutonta – kunnes tulee laskujen aika