Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g98 22/1 s. 26-27
  • Kiiltojukka – ainutlaatuisen monikäyttöinen kasvi

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Kiiltojukka – ainutlaatuisen monikäyttöinen kasvi
  • Herätkää! 1998
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Kuuluu huomattavaan heimoon
  • Herkullista syötävää!
  • Costa Rica – pieni maa, rikas luonto
    Herätkää! 1995
  • Miten maanjäristyksen uhreja autettiin
    Herätkää! 1992
  • Kauniita ja maukkaita
    Herätkää! 2004
  • Kukkien asettelu taiteena
    Herätkää! 1978
Katso lisää
Herätkää! 1998
g98 22/1 s. 26-27

Kiiltojukka – ainutlaatuisen monikäyttöinen kasvi

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN COSTA RICAN -KIRJEENVAIHTAJALTA

YRTTIMÄINEN, saippuamainen, herkullinen ja ravitseva. Tämä eksoottinen kasvi on kaikkea tätä ja paljon muuta! Keskiamerikkalaiset tuntevat hyvin tämän kasvin mutta eivät nimellä kiiltojukka. Jos käyttäisit tuota termiä Keski-Amerikassa, useimmat ihmiset reagoisivat siihen todennäköisesti katsomalla sinua kohteliaan kysyvästi. Mutta jos mainitsisit sanan itabo, izote tai daguillo, ihmisten kasvoille ilmestyisi leveä hymy nimen tunnistamisen merkiksi, sillä näillä nimillä kasvi tunnetaan yleisesti Costa Ricassa, Guatemalassa, Hondurasissa ja Nicaraguassa. Costaricalaiset ja muut keskiamerikkalaiset höystävät monia ruokalajeja sen kukilla.

Kuuluu huomattavaan heimoon

Kasvien luokittelijat ovat vetäneet köyttä keskenään ja luokitelleet kiiltojukan ensin liljakasvien ja myöhemmin agaavekasvien heimoon. Jälkimmäisen heimon rosoiset kasvit käsittävät noin 550 lajia Liliales-lahkon lajeista. Kasvitieteilijät ovat antaneet kiiltojukalle tieteellisen nimen Yucca elephantipes.

Yucca-sukuun kuuluu noin 40 lajia, joita kasvaa enimmäkseen Pohjois-Amerikassa, Meksikossa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Kiiltojukan tunnettuja sukulaisia ovat esimerkiksi valtava joosuanpuu (Yucca brevifolia) ja pienempi isojukka (Yucca aloifolia). Tosiaankin melko suuri suku!

Muun muassa millaisia huomattavia piirteitä tällä monipuolisella kasvilla on? Se on ulkonäöltään melko koruton mutta eksoottinen, ja sen jäykät, suippenevat lehdet työntyvät noin metrin päähän varresta. Sen paksu, puumainen varsi, jonka pinta on kuitumainen ja väriltään harmaanruskea, muistuttaa norsun etujalkaa, mistä se on saanut tieteellisen nimensä elephantipes.

Ensi silmäyksellä kiiltojukkaa, joka voi kasvaa 4,5–7,5 metrin korkuiseksi, voi erehtyä luulemaan puuksi. Costa Ricassa vallitsevan kuivan kauden aikana, varsinkin helmi-maaliskuussa, itabon kruunaavat sadat kellonmuotoiset, kermanvalkoiset kukat. Koska niitä myydään toreilla ja kaduilla, niitä tuntuu olevan samaan aikaan joka paikassa! Vastakohtana kasvin jäykille, miekkamaisille lehdille nämä pehmeät ja herkät kukat kasvavat kukinnoissa ja kohoavat huomiota herättävästi aivan kasvin keskiosasta pystysuoraan ylös.

Puutarhureiden ja maisema-arkkitehtien mielestä itabo on yksi mieluisimmista jukkalajeista, koska se sopeutuu monenlaiseen ilmastoon ja maaperään sekä antaa eksoottisen, trooppisen vaikutelman. Koska hedelmällistä itaboa käytettiin Costa Ricassa aikoinaan luonnollisena aitana rajojen merkitsemiseen, ei ole ihme, että sitä tavataan runsaasti maan kaikilla alueilla.

Paikalliset asukkaat ovat totisesti käyttäneet hyväksi tämän kasvin monipuolisuutta. Esimerkiksi lehdistä saatavista kuiduista valmistetaan mattoja, vöitä ja selkäreppuja. Lisäksi jos lehtiä kuumennetaan niin, että niistä tulee taipuisia, puutarhurit voivat kätevästi käyttää niitä tuotteidensa sitomiseen. Näyttää siltä, että tämän kasvin käyttötapoja on loputtomasti!

Herkullista syötävää!

Frances Perry kirjoittaa: ”Intiaanit syövät Yucca-suvun lajien kukkanuppuja, ja niiden hedelmät ja juuret ovat saippuoituvia, joten niitä voidaan käyttää vaatteiden pesuun.” (Flowers of the World.) Keskiamerikkalaiset ovat käyttäneet täysin hyväkseen jukan kulinaarisia ja puhdistavia ominaisuuksia. He ovat ihastuneita sen hieman happameen mutta väkevään makuun. Kukkia käytetään kylmissä salaateissa tai keitetään kananmunien ja perunoiden kanssa, mikä on costaricalaisten ja muiden keskiamerikkalaisten mieliruokaa. Jukilla on ravintoarvoa, koska niissä on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, esimerkiksi kalsiumia, rautaa, tiamiinia, fosforia ja riboflaviinia.

Jukan parantavat ominaisuudet ovat myös merkittäviä; juoma, joka valmistetaan keittämällä ja hauduttamalla sen kukkia, rauhoittaa vatsaa. Lehtiä voidaan käyttää albuminurian (proteiinin esiintyminen virtsassa) ja paksusuolitulehduksen hoitoon sekä diureettina (virtsan eritystä lisäävä aine). Ja tämä yrttimäinen, saippuainen, herkullinen ja ravitseva kasvi on vain yksi maapallon luomistöistä, joista makuhermomme voivat nauttia!

[Kuva s. 26]

Yksi keskiamerikkalaisten mieliruoista on jukan kukat keitettyinä kananmunien ja perunoiden kanssa

[Kuva s. 27]

Maaseudulla kasvavat jukat muistuttavat puita

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa