Musiikin voima

”Musiikki yksin voi lumoavine yllätyksineen rauhoittaa harhailevat ajatukset ja tyynnyttää levottoman mielen.”

NÄIN kirjoitti William Congreve noin kolmesataa vuotta sitten runossaan ”Hymni harmonialle”. Satoja vuosia aiemmin oli antiikin Kreikan kirjoituksissa väitetty, että ”musiikkikasvatus on tehokkaampi väline kuin mikään muu, koska rytmi ja harmonia löytävät tiensä sielun sisimpiin sopukoihin”.

Tämän ovat havainneet paikkansapitäväksi jotkut vanhemmat, jotka ovat nähneet murrosikäisten lastensa muuttuvan pahantuulisiksi ja yhteistyöhaluttomiksi, kun he ovat kuunnelleet säännöllisesti heavymetalmusiikkia. Sama nähtiin myös Saksassa 1930- ja 1940-luvulla, kun kansallissosialistit valmistivat suuria ihmismassoja innostavalla marssimusiikilla kuuntelemaan Adolf Hitlerin hypnotisoivia puheita.

Ei ole epäilystäkään siitä, että musiikki voi vaikuttaa mieleen ja sydämeen ja että niitä voidaan sen avulla ohjata joko hyvään tai huonoon suuntaan. Tietyntyyppisen musiikin uskotaan esimerkiksi tehostavan pikkulasten älyllistä ja tunne-elämän kehitystä. Jopa änkyttävät ihmiset voivat joskus laulaa lauseita, joita he eivät pysty puhumaan.

Musiikki vaikuttaa toisinaan hämmästyttävällä tavalla potilaisiin, joilla on hermosairaudesta johtuvia liikkumisvaikeuksia, sanoo Anthony Storr kirjassaan Music and the Mind. Hän kertoo esimerkin Parkinsonin tautia sairastaneesta naispotilaasta: ”Sairaus oli jäykistänyt hänet liikkumattomaksi, ja hän oli täysin avuton, kunnes hän pystyi palauttamaan mieleensä nuoruutensa sävelmiä. Ne antoivat hänelle taas yhtäkkiä kyvyn liikkua.”

Aihetta huoleen

Musiikista voi siis nähtävästi olla hyötyä. On kuitenkin olemassa vaara, että turmeltuneet tai ahneet ihmiset aiheuttavat musiikin välityksellä vakavaa vahinkoa. Joissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että epäsosiaalisen käyttäytymisen ja tietyntyyppisen musiikin välillä on suora yhteys.

Näitä väittämiä tukee se, mitä Psychology of Women Quarterly -lehdessä kerrotaan: ”Todisteet viittaavat siihen, että rockvideoiden katseleminen vaikuttaa samalla tavalla kuin pornografian katseleminen: miehet, joille näytettiin väkivaltaisia rockvideoita, suhtautuivat naisiin tunteettomammin ja vihamielisemmin kuin miehet, joille näytettiin väkivallattomia rockvideoita.”

Tämä vaikutus ei rajoitu vain miehiin. Myös naiset ovat vaarassa. Samassa raportissa jatketaan: ”Niin miehet kuin naisetkin saattavat vähitellen hyväksyä näiden laulujen kielteisen sanoman naisten arvottomuudesta.”

Aikakauslehti Sex Roles on samoilla linjoilla: ”Muuan tuore tutkimus – – toi ilmi, että epätyydyttävien perheolosuhteiden ja musiikkivideoiden runsaan katselun yhdistelmä liittyi huomattavalla tavalla nuorten naisten salliviin asenteisiin ja käytökseen sukupuoliasioissa.” Peittelemätön väkivalta ja sukupuoliasioita yksityiskohtaisesti kuvaavat sanat osassa rapmusiikkia saivat yhdysvaltalaisen piirioikeuden tuomarin antamaan päätöksen, jonka mukaan muuan raplevy oli ”yhteisön mittapuiden mukaan rietas”.

Liioitteliko tuo tuomari? Ei ollenkaan. Adolescence-aikakauslehdessä tultiin siihen tulokseen, että ”nuorten ja heidän vanhempiensa kertoman mukaan heavymetalia ja rapia kuuntelevien nuorten elämä on huomattavasti kuohuvampaa”. Tuollainen kuohunta yhdistetään ”aggressiiviseen ja tuhoisaan käyttäytymiseen” sekä huonoon koulumenestykseen.

Tietyntyyppisen musiikin sekä seksin, itsemurhien ja epäsosiaalisen käyttäytymisen välisistä yhteyksistä on paljon näyttöä. Merkitseekö tämä sitten sitä, että kaikenlainen musiikki vaikuttaa kielteisesti? Katso mitä seuraavat kirjoitukset sanovat tästä.

[Huomioteksti s. 4]

Musiikilla voi olla sydämeen ja mieleen joko hyvä tai huono vaikutus