29. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”

Senjälkeisinä vuosisatoina, jolloin taistelu Pohjan kuninkaan ja Etelän kuninkaan välillä alkoi neljännellä vuosisadalla ennen kristillistä ajanlaskua, on näiden kahden kuninkaan todellisuusvastine vaihdellut. Vuonna 64 eKr. omaksuivat Rooman valtakunnan hallitsijat Pohjan kuninkaan osan. Rooman keisarin Theodosiuksen kuollessa vuonna 395 (jKr.) tuo valtakunta jakaantui itäiseen ja läntiseen osaan. Mutta vasta kun roomalaiskatolinen paavi Leo III kruunasi frankkien kuninkaan Kaarle Suuren läntisen valtakunnan kuninkaaksi, kävi historiallisesti oikeaksi puhua läntisestä valtakunnasta sekä itäisestä valtakunnasta, minkä jälkimmäisen valtakunnan pääkaupunkina oli Konstantinopoli. Silloin oli vuoden 800 joulupäivä.

78. Kun Lännen hallitsijanistuimesta tuli vaalien alainen, niin kenelle se lopulta joutui pysyäkseen heillä loppuun asti, ja miten Saksan kansan Pyhä Rooman valtakunta perustettiin ja miten siitä tehtiin loppu?

⁷⁸ Lännen hallitsijahuoneesta tuli vuonna 911 (jKr.) vaalien alainen. Sen sai viisi vuosisataa myöhemmin Itävallan Habsburgien huone, ja he säilyttivät sen vuoteen 1806, jolloin Pyhä Rooman valtakunta hajosi. Saksan valtakunta sai tämän nimen Otto Suuren hallitessa. Hänet kruunattiin vuonna 961 Italian kuninkaaksi, ja helmikuun 2. päivänä vuonna 962 paavi Johannes XII kruunasi hänet Roomassa Otto I:ksi, Pyhän Rooman valtakunnan keisariksi. Se tunnettiin Saksan kansan pyhänä Rooman valtakuntana. Sen pääkaupunki oli Saksassa, ja keisarit sekä useimmat alamaiset olivat saksalaisia. Saksa ja Italia saatettiin näin ollen Otto I:n aikana läheisiin suhteisiin keskenään, mutta Saksa oli johdossa, sillä Italiaa kohdeltiin lopulta voitettuna provinssina. Napoleon Bonaparte teki lopun Pyhästä Rooman valtakunnasta vuonna 1806. Kun hän Ranskan keisarina kieltäytyi tunnustamasta Pyhän Rooman valtakunnan olemassaoloa, niin keisari Frans II vapautti saksalaiset valtiot niiden uskollisuudesta Pyhää Rooman valtakuntaa kohtaan. Hän luopui Rooman keisarin arvosta ja vetäytyi kansallishallitukseensa Itävallan keisarina. Näin päättyi 1 006 vuoden kuluttua Pyhä Rooman valtakunta, jonka roomalaiskatolinen paavi ja frankkilainen Kaarle Suuri olivat perustaneet, kunniattomaan loppuun. Se ei ollut osoittautunut Jumalan tuhatvuotisvaltakunnaksi.

79. Milloin uusi Saksan keisarikunta perustettiin, ja mikä kolmiliitto solmittiin?

⁷⁹ Italia perustettiin vuonna 1870 Rooman Vatikaanissa olevista paaveista riippumattomana valtakuntana. Seuraavana vuonna alkoi uusi Saksan keisarikunta ja Vilhelm I julistettiin keisariksi. Nykyinen Pohjan kuningas alkoi käydä ilmi. Saksa ja Itävalta-Unkari sekä Italia tekivät aikanaan liiton, mistä ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen tapasi ne.

80. Miten seitsemäs maailmanvalta syntyi, ja milloin se joutui varsinaisesti Etelän kuninkaan asemaan?

⁸⁰ Iso-Britannia otti ylivallan käsiinsä seitsemännentoista vuosisadan alussa ja kohosi Raamatun historian seitsemännen maailmanvallan asemaan, mihin sen kanssa yhtyi Amerikan Yhdysvallat anglo-amerikkalaiseksi kaksoismaailmanvallaksi. Englannin sotiessa Napoleon Bonapartea vastaan sen sotajoukot ajoivat ranskalaiset pois Egyptistä, minkä Ranska oli valloittanut kokonaan vuonna 1798. Vaikka Egypti joutuikin jälleen Turkin yliherruuteen, niin Englannin hallitus valvoi todellisuudessa Egyptiä vuodesta 1882 lähtien. Egypti oli itse asiassa riippuvainen Englannista, vaikka se olikin kotimaisen kediivin hallinnossa, sillä englantilainen sotaväki jäi Egyptiin ja Englannin tahto oli todellisuudessa laki. Koska Egyptin kediivi asettui sitten vuonna 1914 Turkin puolelle, joka oli liittynyt Saksaan ensimmäisessä maailmansodassa, niin Englanti otti haltuunsa Egyptin, poisti kediivin ja julisti Egyptin Englannin suojelualueeksi. Näin demokraattisesta Englannista ja Amerikasta tuli profeetallisen Pohjan kuninkaan vastustajia, ja ne joutuivat yhdessä Etelän kuninkaan asemaan.

81. Millainen merkitys Danielin ennustuksen loppuosalla on meihin tältä näkökannalta katsoen?

⁸¹ Tältä näkökannalta katsoen saa sen historiallisen ennakkonäkemyksen loppuosa, minkä Jehovan enkeli esitti Danielille Persian Kyyros Suuren kolmantena vuonna, voimakkaasti vaikuttavan merkityksen meihin nähden tänä tämän vanhan maailman ”lopun aikana”. – Dan. 8:19.

11. LUKU

”LOPUN MÄÄRÄAIKA”

1. Mitä Pohjan kuninkaan ja Etelän kuninkaan välinen sota on uhannut tänä ”lopun määräaikana” ja miksi?

KYLMÄN ja kuuman sodan käynti Pohjan ja Etelän kuninkaan välillä on uhannut ”lopun määräaikana” nykyistä ihmistekoista sivistystä tuholla. Nämä kaksi kuningasta eivät ole harjoittaneet petollista diplomatiaansa ja sotaansa ainoastaan välittämättä ihmiskunnan parhaista eduista, vaan myöskin välittämättä Jumalan valtakunnasta, koko maan oikeutetusta hallituksesta. Ulottaen kauaskantoisen ennustuksen meidän aikoihimme Jumalan enkeli sanoi profeetta Danielille: ”Ja kummankin kuninkaan sydän on pahuuteen päin; yhdessä pöydässä he puhuvat valhetta, mutta se ei menesty, sillä loppu tulee vasta määrättynä aikana.” – Dan. 11:27, Väl.

2. Mitkä edut alkoivat vuodesta 1871 lähtien törmätä vastakkain, mutta mikä rauhaa koskeva vakaumus kuitenkin esitettiin?

² Kohta sen jälkeen kun Saksan keisarikunta perustettiin uudelleen tammikuun 1. päivänä 1871, tämän Pohjan kuninkaan edut alkoivat törmätä vastakkain nykyisen Etelän kuninkaan, anglo-amerikkalaisen kaksoismaailmanvallan, kanssa. Pohjan saksalainen kuningas oli entisen kuudennen maailmanvallan, Rooman, mitä eloisin ja mahtavin esitaistelija. Kun Saksan valtiopäivät avattiin lokakuussa vuonna 1871, niin keisari Vilhelm I lausui sen vakaumuksen, että ”uusi Saksan keisarikunta on oleva rauhan luotettava kilpi”. Osoittautuiko tämä todeksi vai valheeksi?

3. Millä tavalla näiden kahden kuninkaan sydämet olivat ”pahaan päin”?

³ Pohjan kuningas ja Etelän kuningas istuivat ”yhdessä pöydässä”, ja heillä oli yhteisiä kosketuskohtia, ja he osoittivat ystävällisyyttä. Mutta heidän sydämensä oli taipuvainen pahaan, jollei toisiaan kohtaan, niin ainakin luvattua, rukoiltua Jumalan valtakuntaa kohtaan. Nuo kaksi kuningasta väittivät hallitsevansa ”Jumalan armosta” ja jumalallisella oikeudella ”Jumalan määrääminä” ”korkeampina valtoina”. (Room. 13:1, KJ; Luther) Etelän kuninkaan käsissä oli jo maailmanvalta, suurin, mitä maailma oli siihen mennessä tuntenut. Se oli harmissaan uuden Saksan valtakunnan eli keisarikunnan noususta.

4. Mitä keisari Vilhelm II suunnitteli ilmeisesti, ja mitä hän teki siinä tarkoituksessa?

⁴ Vuonna 1888 nousi Vilhelm I:n pojanpoika Saksan keisarilliselle valtaistuimelle Vilhelm II:na, jota tavallisesti kutsuttiin keisari Vilhelmiksi. Eräs auktoriteetti sanoo: ”Hän uskoi lujasti kuninkaitten ja varsinkin keisareiden jumalalliseen oikeuteen. Hän puhui lukuisissa tilaisuuksissa itsestään ’Herran välikappaleena’ ja oli ylenmäärin kiinnostunut armeijasta, . . . Mutta hänen itsekkäällä kunnianhimollaan ei ollut mitään rajoja. Nyt myönnetään yleisesti, että hän alkoi melkein ensimmäisestä hallitsemispäivästään lähtien suunnitella maailmanhallintoa; että hän . . . päätti, että hän, Vilhelm, näyttäisi maailmalle, että yksi mies voi kohota ylimmälle huipulle eikä hallita ainoastaan Saksaa, vaan voisi Saksan välityksellä hallita koko sivistysmaailmaa.”a Hän julisti, että hän oli ’peloittavassa vastuussa yksistään Luojalle, mistä vastuusta ei kukaan ihminen, ministeri tai mitkään valtiopäivät, mikään kansa voi vapauttaa yksinvaltiasta’. . . .”b Hän muodosti voimakkaan, hyvin harjaannutetun sotajoukon, mihin hänellä oli suuri luottamus. Hän kehitti myöskin mahtavan laivaston, mihin kuului paljon vedenalaisia; hän ryhtyi Saksan valtakunnan suureen kauppa- ja siirtomaalaajennukseen. Hän ulotti valtakunnan vaikutuksen Turkkiin ja Vähään-Aasiaan ja tavoitteli suoranaista rautatietä Persian lahteen. Hän vahvisti Saksan etuja kaukoidässä, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Paha oli jalkeilla!

5. Missä ”yhdessä pöydässä” nämä kaksi kuningasta istuivat, ja mitä he puhuivat siinä?

⁵ Molemmista kuninkaista tuli Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen jäseniä. Todennäköisesti he olivat rauhan puolesta keskenään ja toisten kansojen kanssa, mutta tuskin rauhan puolesta Jumalan tai hänen valtakuntansa kanssa. Mitä muuta voitiin odottaa, kuin että he ”puhuvat valhetta” diplomaattisesti ”yhdessä pöydässä”? Ei ”Jehovan pöydässä”, mikä on totuuden pöytä, vaan ”paholaisten pöydässä”. (1. Kor. 10:20, 21, Um; 1. Tim. 4:1, 2; Mal. 1:7, 12) Mutta tämä valheellinen puhuminen ja käyttäytyminen toisiaan ja Jehova Jumalaa ja hänen Kristustaan kohtaan ei menestynyt: se ei johtanut rauhaisaan maailmaan eikä minkäänlaiseen halukkaaseen alistumiseen Jumalan ja hänen Kristuksensa tulevan valtakunnan alaisuuteen. Se ei onnistunut pitämään heitä pysyvästi poliittisessa, kaupallisessa ja sotilaallisessa vallassa, koska molempien ”kuningasten” ”loppu tulee vasta määrättynä aikana”, jonka Jehova Jumala on säätänyt.

6, 7. a) Miten Pohjan kuningas nyt ”palasi omaan maahansa suurine tavaroineen”? b) Kenen uskonnollisen ruhtinaan suosion hän saavutti?

⁶ Pohjan kuningas mielessään Jehovan enkeli sanoi Danielille: ”Ja hän palajaa omaan maahansa suurine tavaroineen, ja hänen sydämensä on pyhää liittoa vastaan; ja hän toimii ja palajaa maahansa.” (Dan. 11:28, Väl) Keisari Vilhelm palasi muinaisen Pohjan kuninkaan maahan eli maalliseen tilaan rakentamalla rajattoman itsevaltaisen hallitusmuodon Saksan valtakunnan laajentamiseksi ja sen vaikutuksen ulottamiseksi kaikkiin suuntiin. Keisarilliselle Saksalle koitui täten ”suuria tavaroita” monin tavoin. Hän teki Saksasta Itävalta-Unkarin, Italian ja Saksan muodostaman kolmiliiton pääosan Vatikaanin paavin suosiollisella avustuksella. Lainaamme erästä auktoriteettia:

⁷ ”Tukiessaan kolmiliittoa keisari noudatti silminnähtävästi [kansleri] Bismarckin politiikkaa. . . . Bismarckin [katolilaisvastaisesta] kulttuuritaisteluperinteestä hän selvisi viisaasti myönnytyksin, mitkä hän pani tuottamaan hyötyä tekemällä Vatikaanin ja Saksan koulujen salaisen liiton vastavallankumouksellisessa politiikassaan ja uudelleenmuovaamalla itse koulut.”c

8. Mitä paavi suosi, kolmiliittoako vai kolmisopimusta, ja miksi?

⁸ Koska ei ainoastaan Italia, vaan myöskin Itävalta-Unkari oli roomalaiskatolinen ja läheisissä suhteissa Vatikaanin paaviin, niin oli täysin odotettavissa, että paavi suosisi kolmiliittoa (Dreibund) Etelän kuningasta ja hänen protestanttisen Britannian, tasavaltaisen Ranskan ja venäläisortodoksisen tsaarin-Venäjän muodostamaa kolmisopimusta (ententeä) vastaan.

9. Miten tämä Pohjan kuningas oli sydämessään ”pyhää liittoa vastaan”?

⁹ Jehovan ”pyhäkkö”-luokan antautunut kansa ilmoitti avoimesti uudistetun Saksan keisarikunnan varhaisina päivinä, vuodesta 1877 lähtien, julkaisuissaan, että pakanain ajat eli ”kansain määräajat” päättyvät vuonna 1914. Jumalan valtakunta piti perustettaman täysin tuona vuonna taivaissa pitämään huolta siitä, että Hänen tahtonsa tapahtuu maan päällä. Tämä oli sen liiton mukaista, minkä Jehova teki kuningas Daavidin kanssa pysyvän Perillisensä, Jeesuksen Kristuksen, johdossa olevasta iankaikkisesta valtakunnasta. (2. Sam. 7:12–16; Ps. 89:29–38; Luuk. 22:28, 29) Keisari Vilhelm samoin kuin toisetkin maailman hallitsijat kohtelivat ylenkatseellisesti Jehovan pyhäkköluokan sanomaa, mikä koski vuonna 1914 tapahtuvaa pakanain aikojen loppua. Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuralla oli kuitenkin tarmokas haaratoimisto Barmen-Elberfeldissä, Saksassa, vuodesta 1903 lähtien. Saksalaisen Pohjan kuninkaan sydän oli epäilemättä Jehova Jumalan valtakuntaliittoa vastaan. Keisarin suunnitelmiin ei kuulunut ylimmän yksinvaltiuden luovuttaminen Jeesukselle Kristukselle hänen noustessaan taivaalliselle valtaistuimelle vuonna 1914, niin että keisari olisi tunnustanut hänet koko maata hallitsevan valtakunnan oikeaksi Perilliseksi. Niin muodoin hän ”toimi” tehokkaasti ja palasi omiin suunnitelmiinsa, joiden mukaan Saksan keisari oli hallitseva maata. Hän kylvi kauppakilpailulla ja sotilaallisella varustautumisella kuuman sodan, ensimmäisen maailmansodan, siemeniä.

10. Miten maailmanhallintoa koskeva kysymys tuli vuodesta 1870 lähtien kiehumapisteeseensä?

¹⁰ Maailmanhallinnon kysymys oli tulossa kiehumispisteeseen. Niinä neljänä vuosikymmenenä vuodesta 1870 lähtien, jolloin Saksan-Ranskan sota alkoi ja Saksan valtakunta jälleen versoi, aina vuoteen 1910 edistyttiin ”Euroopan maailmanhallinnossa” enemmän kuin neljänä edellisenä vuosisatana.d Se johtui materialismista! Keisari Vilhelm julisti jo vuonna 1895,e että ”Saksan valtakunnasta on tullut maailmanvalta”. Hän sekaantui keski-idän asioihin, sillä saksalaisten pankkiirien ryhmä sai neljä vuotta myöhemmin Turkin sulttaanilta luvan rakentaa rautatien Aasian puoleisen Turkin läpi Bosborin salmesta, vastapäätä Konstantinopolia, kaakkoon Bagdadiin Mesopotamiaan (nykyiseen Irakiin). Kohdistaen katseensa tuleviin liikeyhteyksiin hän sanoi: ”Saksan tulevaisuus on vesillä.” Hänen laivastonsa kokonaistonnisto oli toisella sijalla Britannian jälkeen. Etelän kuningas katseli tätä hermostuneena.

11. Miten maailmanpalo syttyi lopulta, ja niillä tavalla se tapahtui ”määräaikaan”?

¹¹ Kun näin paljon tulenarkaa ainesta oli kasattu, niin tarvittiin ainoastaan kipinä sytyttämään maailmanpalo. Se iskettiinkin – kesäkuun 28. päivänä 1914, jolloin Itävallan arkkiherttua Ferdinand ja hänen vaimonsa murhattiin Bosniassa, minkä Itävalta-Unkari, Saksan liittolainen, oli liittänyt itseensä vuonna 1908. Pohjan kuningas tarttui tähän toteuttaakseen maailmanhallintosuunnitelmansa Etelän kuninkaan kustannuksella. Jehovan enkeli oli sanonut: ”Määräaikana hän hyökkää jälleen Etelämaahan, mutta tällä viimeisellä retkellä ei käy niinkuin ensimmäisellä.” (Dan. 11:29) ”Määräaika” oli vuosi 1914, jolloin Jumalan aikataulukko oli merkinnyt ”kansain määräaikojen” 2 520 vuoden päättyvän vuoden syyspuoliskolla. Silloin päättyi niiden Jehovalta saama lupa iloita maan hallitsemisesta Jumalan valtakunnan sekaantumatta asiaan. Silloin oli kulunut ”seitsemän aikaa” vuodesta 607 eKr., jolloin pakanat kukistivat Jerusalemissa olleen esikuvallisen valtakunnan, tuhosivat tuossa kaupungissa olleen pyhäkön ja autioittivat Juudan valtakunnan alueen. – 2. Aikak. 36:17–21; Luuk. 21:24.

12. Minkä ennallistamisaika oli syksyllä vuonna 1914?

¹² Vuoden 1914 syksyllä oli siis Jehovan määräaika, jolloin hänen valtakuntansa piti ennallistaa, ei maan päällä Jerusalemissa, vaan taivaassa hänen oikealla puolellaan, missä hänen Poikansa Jeesus Kristus oli istunut odottamassa, että hänen vihollisistaan tehtäisiin hänen astinlautansa. – Ps. 110:1; Hepr. 10:12, 13.

13. Kun valtakunta perustettiin vuonna 1914, niin osallistuivatko kristikunnan valtakunnat ”kahdenkymmenen neljän vanhimman” iloon?

¹³ Olivatko ”kristikunnan” kansat vuonna 1914 iloisia siitä, että oli tullut aika, jolloin Jumalan valtakunta piti täysin perustaa, niin kuin Jehovan ”pyhäkkö”-luokan kansa oli julistanut? Jumalan edessä istuvat kuvaannolliset kaksikymmentä neljä vanhinta iloitsivat ja sanoivat: ”Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen [alkanut hallita kuninkaana, Um].” Mutta ennustus sanoi, että maailman kansat eivät olisi iloisia: ”Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika . . . turmella ne, jotka maan turmelevat.” (Ilm. 11:16–18) Ennen noiden ”seitsemän ajan” päättymistäkään, mikä tapahtui vuonna 1914, kansat eivät olleet suinkaan asettuneet tervehtimään ja ottamaan vastaan silloin ennallistettavaa Jumalan valtakuntaa.

14. Miten Pohjan kuningas ”hyökkäsi jälleen Etelämaahan” vuonna 1914?

¹⁴ Kun Itävalta-Unkarin valtaistuimen perillinen oli murhattu, niin se julisti sodan Serbialle heinäkuun 28. päivänä. Sen liittolainen kolmiliitossa, Saksa, tuki sitä ja julisti sodan Venäjälle elokuun 1. päivänä ja sitten Ranskalle elokuun 3. päivänä. Seuraavana päivänä julisti Etelän kuningas Englannin välityksellä sodan Saksalle. Italia, kolmiliiton jäsen, julistautui puolueettomaksi, mutta liittyi Etelän kuninkaaseen sodassa seuraavana vuonna. Turkki ja Bulgaria liittyivät Saksaan. Englanti otti sen jälkeen Egyptin suojelukseensa estääkseen keisarin ja Turkin joukkoja Palestiinassa katkaisemasta Suezin kanavaa ja valtaamasta Egyptiä, muinaista Etelän kuninkaan maata. Englannin valvoessa Egyptiä Etelän kuningas edusti nyt vapaamielisen demokratian eli perustuslaillisen hallituksen järjestelmää yhdessä vapaan, kapitalistisen yritteliäisyyden ohella.

15. Miten Pohjan kuninkaan ei käynyt ”viimeisellä retkellä” niin kuin ”ensimmäisellä”?

¹⁵ Näin ollen ei itsevaltaiselle Pohjan kuninkaalle käynyt ”tällä viimeisellä retkellä”, vuonna 1914, ”niinkuin ensimmäisellä”, jolloin hän oli Rooman keisarivalta, Raamatun historian kuudes maailmanvalta. Keskinkertaisen Pohjan kuninkaan oli tällä ”viimeisellä retkellä” oltava kasvotusten Etelän kuninkaan kanssa, jolla oli seitsemännen maailmanvallan, seitsemästä maailmanvallasta suurimman, osa. Eikä tässä kaikki, vaan Pohjan kuninkaan oli noin lokakuun 1. päivästä lähtien vuonna 1914 oltava kasvotusten myöskin taivaissa kaikkeuden hallintoa hoitavan Jehova Jumalan ennallistetun valtakunnan kanssa.

(Jatkuu)

[Alaviitteet]

[Kartta s. 148]

(Ks. painettu julkaisu)

BRITTEIN VALTAKUNTA (1914 jKr.)

Kruunun siirtomaita tai suojelualueita: esim. MALTA

Itsehallinnollisia dominioita: INTIA

ISO-BRITANNIA

IRLANTI

KANADAN DOMINIO

LABRADOR

NEWFOUNDLAND

BR. GUYANA

SIERRA LEONE

KULTARANNIKKO (GHANA)

NIGERIA

EGYPTI

EGYPTI SUDAN

UGANDA

KENIA

BR. SOMALIMAA

RHODESIA

BETSHUANAMAA

ETELÄ-AFRIKAN LIITTOVALTIO

INTIAN KEISARIKUNTA

KASHMIR

BURMA

CEYLON

SARAWAK

BR. UUSI GUINEA

AUSTRALIAN LIITTOVALTIO

TASMANIA

UUDEN SEELANNIN DOMINIO

BERMUDA

BAHAMASAARET

JAMAIKA

BR. HONDURAS

ANTIGUA

BARBADOS

TRINIDAD

FALKLANDIN SAARET

GIBRALTAR

GAMBIA

ASCENSION

ST. HELENA

MALTA

KYPROS

ADEN

SOKOTRA

SEYCHELLIT

SANSIBAR

MAURITIUS

Veihaivei

Hongkong

MALAIJI VALTIOT

Singapore

FIDJI

TONGA SAARET

YHDYSVALLAT

(ETELÄ-AMERIKKA)

(EUROOPPA)

(AFRIKKA)

VENÄJÄ (U.S.S.R.)

Pohjois-Atlantin valtameri

Etelä-Atlantin valtameri

Intian valtameri

Pohjoinen Tyyni valtameri

Pohjoinen napapiiri

Päiväntasaaja