Elämä jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta – onko se vain unelma?

EIKÖ maapallo olisi paljon miellyttävämpi elinpaikka, jos kaikki ihmiset ja varsinkin ne, joilla on valtaa, olisivat todella puolueettomia ja oikeudenmukaisia? Mitä toivoa on siitä, että näkisimme omana aikanamme maailman, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta? Miten se voisi toteutua?

Sen mukaan, mitä näemme ympärillämme, odotteet eivät ehkä näytä valoisilta. Ajattelehan muutamia esimerkkejä asioista, jotka saavat monet tuntemaan olevansa sekä järkyttyneitä että avuttomia.

Ensinnäkin ihmiset näkevät varakkaitten ihmisten ja korkeitten julkisten viranomaisten tekevän rikoksia ja usein selviytyvän melkein rangaistuksetta. Kenties he maksavat pienet sakot, joka on heille vain pieni näpäytys.

Kun esimerkiksi eräs newyorkilainen välitysliike ohjasi laittomasti noin 20 miljoonaa dollaria (72 miljoonaa markkaa) arvopaperikauppoja tehdessään salaisten sveitsiläisten pankkitilien kautta, niin yritys sai 50 000 dollarin sakot. Mutta se oli saanut noin 225 000 dollaria laittomina välityspalkkioina. Eräs yhtiön vanhempi osakas teki väärän valan suuren valamiehistön tutkimuksissa. Hänelle annettiin 30 000 dollarin sakko ja vuoden ehdonalainen tuomio. Hän ei ollut lainkaan vankilassa.

Viikkoa myöhemmin tuomittiin työtön laivausavustaja, joka oli naimisissa ja kahden lapsen isä, televisiovastaanottimen varastamisesta. Hän sai vuoden vankeusrangaistuksen – samalta tuomarilta. Koska moista tapahtuu kovin usein, niin monet yleisöstä voivat ajatella: ”Mitä mahtavampi olet, sitä kevyemmin putoat ja sitä lempeämmän kohtelun saat.”

Useissa maissa ns. ”valkokaulusrikokset” aiheuttavat paljon suurempia menetyksiä kuin ns. ”katurikollisuus”. Yhdysvaltain kauppakamari arvioi, että sellaiset ”valkokaulusrikokset” kuin lahjonta, kuluttajan pettäminen ja laiton kilpailu, arvopaperivarkaudet ja -petokset, maksavat yhteensä noin 42 miljardia dollaria vuodessa. Kuitenkin näihin rikoksiin syyllistyvät saavat vain harvoin ankaran rangaistuksen. Ja suurin osa tästä kohdistuu raskaana tavalliseen kansalaiseen korkeampien verojen, korkeampien hintojen ja korkeampien vakuutusmaksujen muodossa.

Verolait voivat jättää ”porsaanreikiä”, jotka suosivat rikkaita. Vuonna 1972 ei noin 400 amerikkalaista, joiden tulot olivat yli 100 000 dollaria, maksanut liittovaltiolle lainkaan veroa. Neljällä näistä oli yli miljoonan dollarin tulot.

Yhteiskunnallisen aseman, rikkauden, rodun, ihonvärin, kansallisuuden ja kielen aikaansaama ennakkoluuloisuus ja puolueellisuus aiheuttavat siis sortoa ja eriarvoisuutta miljoonille ihmisille monissa maissa. Heistä näyttää elämä, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta, pelkältä unelmalta.

Mutta mitalissa on toinenkin puoli. Toisinaan suosivat valtaa saaneet tiettyjä vähemmistöjä vain siksi, että ne ovat vähemmistöjä. Ajatellaan ehkä, että ”vähäväkinen on aina oikeassa” – silloinkin, kun hän on väärässä. Tämäkään ei ole oikeudenmukaista.

Ja mitä tapahtuu useasti, kun ne, joita on syrjitty maassa heidän rotunsa, ihonvärinsä tai kansallisuutensa takia, saavuttavat valtaa siinä maassa? Eivätkö he itse osoita usein ennakkoluuloa ja puolueellisuutta niitä kohtaan, jotka eivät ole samanlaisia kuin he? Näin epäoikeudenmukaisuus jatkuu ja kukoistaa.

Tällainen tilanne ei ole uutta. Henkeytetty raamatunkirjoittaja esitti lähes 3 000 vuotta sitten nämä sanat: ”Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin älä sitä asiaa ihmettele; sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia.” – Saarn. 5:7.

Paikallisten viranomaisten keskuudessa vallitseva turmelus heijastaa tosiaan usein heidän yläpuolellaan olevien viranomaisten keskuudessa vallitsevaa turmelusta. Ei ole näin ollen hämmästyttävää, että alimpana oleva tavallinen kansalainen joutuu ankaraan puristukseen.

Mitä sitten tarvitaan? Miten kaikenlaiset ihmiset kaikkialla voivat koskaan nauttia elämästä, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta?

MITEN ”UNELMASTA” TULEE TODELLISUUS

Ilmeisestikin jonkin on muututtava. Muutosta tarvitaan todellisuudessa koko nykyään maan päällä toiminnassa olevassa asiainjärjestelmässä. Kuinka suurta muutosta? Riittääkö pelkästään järjestelmän uudistaminen eräissä suhteissa tekemällä henkilökunnan ja johdon muutoksia tai eräitten lakien muutoksia?

Ei, todellisuudessa tarvitaan koko nykyisen järjestelmän korvaamista uudelle perustalle vahvistetulla uudella järjestelmällä. Me olemme nähneet kaikenlaisia uudistuksia, henkilökunnan ja johdon vaihdoksia, uutta lainsäädäntöä, maassa toisensa jälkeen. Mutta niistä huolimatta turmelusta ilmenee jatkuvasti hallituksen korkeilla tasoilla. Ja kun vilpittömät yksilöt yrittävät edistää oikeudenmukaisuutta, niin he havaitsevat usein itsekkäitten pyyteitten tekevän tyhjäksi heidän ponnistelunsa.

Erään Yhdysvaltain Georgetownin yliopiston oikeustieteellisen laitoksen johtaja sanookin, että ”oikeusjärjestelmä toimii ainoastaan, jos yleisöllä on luottamusta sen rehellisyyteen. . . . yleisön täytyy tuntea, että hallitus ja yhteiskuntajärjestys ansaitsevat luottamuksen, arvonannon ja uskollisuuden”. Miten tällainen järjestelmä voi tulla olemassaoloon?

Koska Jehova Jumala rakastaa oikeudenmukaisuutta, niin hän on luvannut tälle maalle tyystin uuden järjestelmän taivaassa perustetun hallituksen ohjauksessa. Hänestä, joka on asetettu tämän hallituksen pääksi, Kristuksesta Jeesuksesta, oli ennustettu, että ”hänen päällänsä lepää Herran Henki” tuoden viisautta, ymmärrystä, neuvokkuutta, voimaa ja tietoa, ja ”hän halajaa Herran pelkoa”. Mitä etuja tämä tuo hänen alamaisilleen? Ennustus lisää: ”Ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille.” – Jes. 11:2–4.

Maan päällä ollessaan Kristus Jeesus osoitti juuri näitä ominaisuuksia, jotka ovat tunnusomaisia hänen maahan kohdistuvalle Valtakunnan hallitukselleen. Katsellessaan ihmisjoukkoja, jotka kokoontuivat kuuntelemaan hänen puhettaan, ”hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta”, mistä vastuu oli suureksi osaksi sen ajan ulkokultaisilla uskonnollisilla johtajilla. (Matt. 9:36; vrt. Matt. 23:23, 24; Mark. 12:38–40.) Hän opetti opetuslapsiaan osoittamaan rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan, ’antamaan lahjaksi, niin kuin hekin olivat lahjaksi saaneet’. (Matt. 5:43–48; 10:8) Hän osoitti epäitsekkään rakkautensa antamalla elämänsä koko ihmiskunnan puolesta.

”Herran [Jehovan, Um] Henki”, jota Valtakunnan hallitus ylläpitää kautta maapallon, takaa puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden kaikille. Henkeytetty apostoli kirjoitti Jumalasta: ”Totisesti . . . ei Jumala katso henkilöön, vaan . . . jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apt. 10:34, 35.

Rohkaise siis mielesi ja varaa aikaa oppiaksesi Jumalan sanasta, miten voit saada elämän hänen Poikansa vanhurskaan hallituksen alaisuudessa, kun epäoikeudenmukaisuutta ei enää ole.

[Kuva s. 243]

”Älkää katsoko henkilöön tuomitessanne, vaan kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin.” – 5. Moos. 1:17.

”Tuomitse lähimmäisesi oikein.” – 3. Moos. 19:15.