Miksi Jeesuksen kuvaukset auttoivat ihmisiä
KUN Jeesus oli maan päällä, hänen tarkoituksensa oli auttaa ihmisiä. Hän sääli ihmisiä, varsinkin sairaita ja sorrettuja, koska hän näki, että ”he olivat kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”. (Matt. 9:36) Hän paransi monia näistä ihmisistä. Kun lepratautinen pyysi häntä hartaasti, polvistui ja sanoi: ”Jos vain haluat, niin sinä voit puhdistaa minut”, Jeesus liikuttui säälistä, ojensi kätensä ja sanoi hänelle: ”Minä haluan. Puhdistu.” – Mark. 1:40, 41.
Mutta Jeesus auttoi ihmisiä paljon hyödyllisemmällä ja pysyvämmällä tavalla kuin parantamalla heitä ruumiillisesti. Jeesuksen parannusteot eivät olleet millään muotoa hänen työnsä tärkein piirre. Niitä, jotka hän paransi, oli verrattain vähän, mutta jokainen maassa oleva kuuli hänen opetuksensa.
MITEN KUVAUKSET AUTTAVAT
Kuvaukset eli vertaukset olivat huomattava osa Jeesuksen opetuksesta, kun hän puhui ihmisjoukoille, jotka kuuntelivat häntä. Raamatun kertomus sanoo: ”Ilman kuvausta hän ei todellakaan puhunut heille, mutta yksityisesti opetuslapsilleen hän selitti kaikki.” (Mark. 4:34) Miten hänen kuvauksensa erikoisesti auttoivat niitä, jotka todella yrittivät saada selityksen? Ensiksikin ne tekivät hengelliset asiat, Jumalan tiet ja ajattelun, ymmärrettäviksi ihmisille. Jeesus käytti jokapäiväisiä asioita ja elämän toimia valaisemaan käsitteellisiä ja syvällisempiä asioita. Niiden periaatteiden ymmärtämiseen, joita vertaukset välittävät, ei tarvita mitään ’korkeampaa koulutusta’. Jeesuksen kuvaukset ovat yhtä käyttökelpoisia ja sopivia nykyään kuin silloinkin, kun hän esitti ne.
Kuka esimerkiksi ei voisi ymmärtää kiittämätöntä orjaa koskevasta vertauksesta sitä periaatetta, että meidän täytyy osoittaa armoa ja anteeksiantavaisuutta toisiamme kohtaan? Tässä kuvauksessa Jeesus kertoi kuninkaasta, jolle yksi hänen orjistaan oli velkaa 60 miljoonaa denaaria. Miehen anomuksista liikuttuneena kuningas antoi velan anteeksi. Mutta tämä orja meni ulos ja tapasi yhden orjatoverinsa, joka oli hänelle velkaa vain sata denaaria (yhden kuudessadastuhannesosan hänen velastaan), ja hän tarttui häneen, rupesi kuristamaan häntä ja sanoi: ”Maksa takaisin, minkä olet velkaa.” Kuultuaan tästä armottomasta teosta kuningas vihastui suuresti ja pani kiittämättömän orjan vankilaan. Jeesus sanoi kuvauksen lopuksi: ”Samalla tavoin minun taivaallinen Isänikin tulee tekemään teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.” – Matt. 18:23–35.
KUVAUKSET KOSKETTAVAT OMAATUNTOA
Mutta Jeesuksen vertaukset eivät ole hyödyllisiä ainoastaan yksinkertaisuutensa vuoksi. Kuvaukset koskettavat usein kuulijoiden sydäntä ja omaatuntoa tehokkaammin kuin tosiasian pelkkä toteaminen tai suoranainen ojennus. Tämä ilmenee hyvin selvästi siitä, miten Jeesus valmensi apostoleitaan ja opetuslapsiaan.
Jeesus näki opetuslapsissaan monia virheitä ja vääriä taipumuksia, joita heillä oli epätäydellisinä syntisinä ihmisinä. Mutta me emme totea hänen syyttäneen heitä ylpeiksi, kunnianhimoisiksi, ahneiksi, armottomiksi tai laiskoiksi ihmisiksi. Se olisi loukannut heitä ja saanut heidät tuntemaan olevansa tuomittuja. He olisivat tunteneet, että hän olisi pitänyt heitä sen laatuisina ihmisinä. Vaikka he ilmaisivat tällaisia huonoja ominaisuuksia silloin tällöin, he eivät olleet pohjimmaltaan tai tunnusomaisesti ahneita, ylpeitä jne. Jeesus halusi auttaa heitä, ei tuomita heitä. Siksi hän ei nöyryyttänyt heitä julkisesti, vaan esitti heille kuvauksia, jotka saivat heidät ajattelemaan – näkemään kysymykseen liittyvät periaatteet ja soveltamaan niitä omassa sydämessään ja omassatunnossaan. He voivat nähdä, minkä erehdyksen he olivat tehneet tai mitä väärää asennetta he olivat ilmaisseet ja sitten tehdä oikaisut. Tämä menettely oli paljon vakuuttavampi kuin suoranainen nuhde ja paljon tehokkaampi.
Kun opetuslapset esimerkiksi kiistelivät keskenään siitä, kuka näytti olevan suurin, Jeesus ei vihastunut heihin eikä nuhdellut heitä ankarasti. Hän ei sanonut, että he olivat kopeita, itsekkäitä, ahneita tai kunnianhimoisia. Hän mainitsi maailmalliset johtajat esimerkkinä tällaisesta huonosta asenteesta ja sen seurauksista sanoen: ”Kansojen kuninkaat hallitsevat niitä herroina, ja niiden vallassaolijoita kutsutaan ’hyväntekijöiksi’. Mutta teidän ei pidä olla sellaisia.” Opetuslapset tiesivät hyvin, mitkä olivat huonot seuraukset sellaisesta ylemmyydentunnosta. Sitten Jeesus vastakohdaksi viittasi omaan esimerkkiinsä, sillä hän oli palvelijana heidän keskuudessaan, vaikka hän oli heidän johtajansa. – Luuk. 22:24–27.
Erään toisen kerran Jeesus asetti heidän keskelleen pienen lapsen ja sanoi, että päästäkseen Jumalan valtakuntaan jokaisen heistä täytyisi olla nöyrä niin kuin lapsi. Sitä paitsi heidän täytyy olla hyvin huomaavaisia ihmisiä kohtaan, jotka lapsen tavoin ovat vilpittömiä ja uskollisia. Millä muulla tavoin hän olisi voinut tehdä tarkoituksensa yhtä selväksi? – Matt. 18:1–6.
Kristuksen opetuslapset varmasti suhtautuivat vakavasti näihin asioihin ja oikaisivat oman väärän ajattelunsa. Tämä ilmenee siitä, miten he kohtelivat kristittyjä veljiään, kun he Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen kantoivat kristillisten seurakuntien vastuutaakan. Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kirjeet heijastavat sitä oikeaa, nöyrää asennetta, jota Kristus oli juurruttanut heihin.
Lisäksi kuvaukset ovat tehokkaita oikaisua annettaessa, koska ne suovat kuulijalle tilaisuuden ajatella asiaa itse vihamielisen asenteen pimentämättä tai sokaisematta häntä. Harkitessaan kuvausta, joka tavallisesti koskee muita ihmisiä kuin sitä, jolle puhutaan, eikä mainitse häntä suoraan nimeltä, hän näkee, että se sopii hänen omiin olosuhteisiinsa tai toimintoihinsa. Silloin hän voi tehdä oman johtopäätöksensä tai ratkaisunsa. Eikä hänellä ole aiheellista perustetta suuttumukselle, koska puhuja ei syyttänyt häntä suoraan mistään.
Esimerkki tällaisesta tapauksesta oli Mooseksen lakiin perehtynyt mies, joka kysyi Jeesukselta, mitä vaadittiin ikuisen elämän perimiseksi. Jeesus osoitti, että ihmisen tulee rakastaa Jumalaa sydämestään, sielustaan, mielestään ja voimastaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. Haluten todistaa olevansa vanhurskas mies kysyi: ”Kuka oikeastaan on minun lähimmäiseni?” Jeesus tiesi juutalaisten suhtautuvan epäystävällisesti samarialaisiin, joita he halveksivat. Hän esitti sitten vertauksen ”laupiaasta samarialaisesta”. Jos Jeesus olisi sanonut suoraan miehelle, että samarialaisetkin olivat niitä, joita pitäisi rakastaa niin kuin itseään, niin tämä ennakkoluuloinen henkilö ei olisi ehkä koskaan myöntänyt sitä. – Luuk. 10:25–37.
KUVAUKSET PALJASTAVAT ASENTEEN
Jotkin Jeesuksen kuvaukset saivat aikaan myös sen, että ihmiset ilmaisivat, olivatko he kiinnostuneita vai eivät, tai vastustivatko he jopa häntä Jumalan profeettana. Erään kerran Jeesus sanoi, että hän puhui sellaisille ihmisille niin, että ’he kuullessaan eivät tajunneet sen merkitystä’. (Matt. 13:10–15) Tällä tavoin kuvaukset ’kitkivät pois’ ne, joita ei kiinnostanut ymmärtää hänen sanomaansa, sillä he eivät tulleet Jeesuksen luo kysymään selitystä niin kuin tulivat ne, jotka olivat todella kiinnostuneita. – Matt. 13:36.
Vielä tärkeämpää oli, että kuvaukset auttoivat tosi opetuslapsia pitämään poissa keskuudestaan ne, jotka olisivat olleet ulkokultaisia ja aiheuttaneet ryhmien ja jakaumien muodostumista. Kuvaukset kuultuaan ihmiset olivat taipuvaisia ’osoittamaan todellisen värinsä’. Kun Jeesus sanoi: ”Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä”, niin ”monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois taakse jääneisiin asioihin eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssaan”. Hänen tosi opetuslapsensa sen sijaan pysyivät hänen kanssaan ja oppivat ymmärtämään noiden sanojen elämää antavan merkityksen. – Joh. 6:54, 60–66.
Jeesuksen kuvauksista eli vertauksista on tavattoman suurta hyötyä kristityille nykyään, sillä sen lisäksi että ne esittävät opastavia periaatteita ne ovat myös profeetallisia, ja monilla niistä on pääasiallinen täyttymyksensä meidän aikanamme. Ne auttavat meitä havaitsemaan, että taivasten valtakunta ryhtyy pian hallitsemaan täysin tätä maata. Ne opastavat meitä vaeltamaan oikein näinä kriittisinä aikoina, jotta olisimme oikealla puolella silmämääränä ikuinen elämä.
Lisäksi Jeesuksen kuvaukset auttavat meitä kohtelemaan toisia, varsinkin kristittyjä veljiämme, huomaavaisesti. Samoin kuin Jeesus osoitti opetuslapsilleen joidenkin heidän tekojensa ja asenteittensa pahuuden leimaamatta heitä ”pahoiksi” ihmisiksi, niin mekin voimme auttaa veljiämme osoittamalla heidän tekojensa epäviisauden, pahuuden tai vääryyden, vaikka emme tuomitsekaan heitä ”kopeiksi”, ”ylpeiksi” tai ”pahoiksi” ihmisiksi. Me vastustamme pahuutta, mutta emme kristittyjä veljiämme, jotka joskus lankeavat vääryyteen ja tekevät sitä mikä on pahaa. – Juud. 22, 23; Gal. 6:1.
Syy siihen, miksi Jeesuksen kuvaukset ovat niin hyödyllisiä, on siinä, että niiden viisaus on lähtöisin Luojalta, joka tuntee perusteellisesti meidän rakenteemme. (Joh. 5:19) Ne eivät ole kaukaa haettuja tai epäkäytännöllisiä. Ne ovat todella opettavia. Ne sopivat ihmisen luonteeseen ja tarpeisiin aina ja kaikkialla. Se, joka tutkii Jeesuksen kuvauksia, voi laskea itselleen hyvän perustan opettaakseen toisia.