Jumalan nimi Kreikkalaisissa kirjoituksissa
KUN Jeesus kutsui Jumalaa Isäkseen, hänen juutalaiset kuulijansa tiesivät, kenestä hän puhui. He näkivät Jumalan nimen Raamatun heprealaisissa kirjakääröissä, joita oli käytettävissä heidän synagogissaan. Sellainen kirjakäärö ojennettiin Jeesukselle synagogassa hänen kotikaupungissaan Nasaretissa. Hän luki Jesajan kirjasta katkelman, jossa mainittiin Jehovan nimi kahdesti. – Luukas 4:16–21.
Myös Jeesuksen varhaiset opetuslapset näkivät Jumalan nimen Septuagintassa, kreikankielisessä raamatunkäännöksessä, jota varhaiskristityt käyttivät opettaessaan ja kirjoittaessaan. On totta että yhteen aikaan ajateltiin, ettei Jumalan nimi esiintynyt Septuagintassa, mutta nyt tiedetään ehdottoman varmasti, että tätä nimeä kunnioitettiin siinä määrin, että tetragrammi (termi jota oppineet käyttävät neljästä kirjaimesta, joilla Jumalan nimi kirjoitetaan hepreaksi) jäljennettiin heprealaisin kirjaimin suoraan kreikkalaiseen tekstiin.
Aquila kirjoitti Jumalan nimen heprealaisin kirjaimin kreikkalaiseen tekstiinsä vielä ajanlaskumme toisella vuosisadalla. Kolmannella vuosisadalla Origenes kirjoitti, että ”uskollisimmissa käsikirjoituksissa NIMI kirjoitetaan heprealaisin aakkosin”. Raamatunkääntäjä Hieronymus kirjoitti neljännellä vuosisadalla: ”Me löydämme Jumalan nelikirjaimisen nimen (ts. יהוה) eräistä kreikkalaisista teoksista vielä nykyäänkin muinaisin kirjaimin ilmaistuna.”
Tri Paul E. Kahle kirjoittaa: ”Me tiedämme nyt, että kreikankielinen Raamatun teksti [Septuaginta], mikäli se oli juutalaisten kirjoittama juutalaisille, ei kääntänyt Jumalan nimeä sanalla kyrios [Herra], vaan tetragrammi säilytettiin heprealaisin tai kreikkalaisin kirjaimin kirjoitettuna sellaisissa käsikirjoituksissa.” – The Cairo Geniza, s. 222, 224.
Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee sitä, että puhuivatpa Jeesuksen kuulijat hepreaa tai kreikkaa, he näkivät Raamatussa Jumalan nimen lukiessaan sitä. On näin ollen täysin ymmärrettävää, että lainatessaan näitä tekstejä he noudattivat totuttua tapaansa: käyttivät Jehovan nimen neljää heprealaista kirjainta kirjoittaessaan Raamatun kreikkalaisia kirjoituksia.
George Howard, Georgian yliopiston uskonnon dosentti, kirjoitti Journal of Biblical Literature -lehdessä: ”Koska tetragrammi kirjoitettiin yhä kreikankielisiin raamatunjäljennöksiin, jotka muodostivat varhaiskirkon Raamatun, on järkevää uskoa, että Uuden testamentin kirjoittajat lainatessaan Raamatusta säilyttivät tetragrammin Raamatun tekstissä.” – 1977, 96. vsk., nro 1, s. 77.
Jumalan nimen korvaaminen
Näyttää siltä, että Jumalan nimi jätettiin myöhemmin pois sekä Septuagintasta että ”Uudesta testamentista”, kun ei-juutalaiset kristityt eivät enää ymmärtäneet noita heprealaisia kirjaimia. Niinpä tri Kahle kirjoittaa: ”Kristityt korvasivat tetragrammin sanalla kyrios [Herra], kun heprealaisin kirjaimin kirjoitettua Jumalan nimeä ei enää ymmärretty.” – The Cairo Geniza, s. 224.
Mitä tämä menetys merkitsi? Professori Howard sanoo: ”Tämä tetragrammin poistaminen sai mielestämme aikaan sekaannusta varhaisten pakanakristittyjen mielessä ’Herran Jumalan’ ja ’Herran Kristuksen’ välisessä suhteessa.” – S. 63 aikaisemmin lainatusta artikkelista.
Esimerkiksi Psalmissa 110:1 (UM) sanotaan: ”Jehova on lausunut minun Herralleni.” Tämä on lainattu Matteuksen 22:44:ään, joka Jehovan nimen pois jättämisen jälkeen kuuluu useimmissa nykyaikaisissa käännöksissä: ”Herra sanoi minun Herralleni.” Näin kristikunnan kirkkojen jäseniltä on kadonnut näkemys selvästä erosta Jehovan (”Herran”) ja Jeesuksen (”minun Herrani”) välillä.
On suureksi eduksi noudattaa Raamatun esimerkkiä Jumalan nimen käytöstä: 1) Se auttaa meitä pitämään Jumalaa Persoonana, ei pelkkänä voimana. 2) Se auttaa meitä pääsemään lähemmäksi häntä. 3) Se poistaa sekaannuksen, terävöittää häntä koskevaa ajatteluamme ja saattaa ajatuksemme lähemmäksi sitä, mitä Raamattu todella opettaa.
[Kuva s. 8]
Jumalan nimi esiintyi heprealaisin kirjaimin Heprealaisten kirjoitusten varhaisissa kreikkalaisissa käännöksissä