Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w90 15/8 s. 3-4
  • Hallitseeko usko kohtaloon elämääsi?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Hallitseeko usko kohtaloon elämääsi?
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1990
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Uskonnon osuus
  • Kolikkojen heittäminen ja tähtien lukeminen
  • Kohtalon oikku vai silkkaa sattumaa?
    Herätkää! 1999
  • Opettaako Raamattu kohtalouskoa?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1996
  • Muovaako kohtalo tulevaisuutesi?
    Herätkää! 1985
  • Tulisiko kohtalon hallita elämääsi?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1990
Katso lisää
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1990
w90 15/8 s. 3-4

Hallitseeko usko kohtaloon elämääsi?

ONNETTOMUUS iski syyskuussa 1988. Säälimättömät vedet kohosivat Ganges- ja Brahmaputra -jokien laajalla suistomaalla yhdeksän metriä ja nielaisivat kolme neljännestä Bangladeshista. Tuhannet hukkuivat. Noin 37 miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi. Teitä hävisi näkyvistä yli 60 000 kilometrin pituudelta.

Koska sellaiset tulvat ovat haudanneet Bangladeshin alleen kerta toisensa jälkeen, muuan sanomalehti kutsui sitä ”kohtalon tuomitsemaksi suistomaaksi”. Tuo kuvaus kertoo, minkä monet ihmiset ajattelevat aiheuttavan sellaisia tyrmistyttäviä onnettomuuksia: sallimuksen eli kohtalon.

Vaikka toisista saattaakin tuntua, ettei kohtalo hallitse elämää, fatalistiset eli kohtalouskoiset ajatukset ulottuvat tosiaan kaikkialle maailmaan. Miksi niin monet uskovat kohtaloon ja mitä on fatalismi?

Uskonnon osuus

Latinalainen ’kohtaloa’ merkitsevä sana fatum tarkoittaa ”sitä, mikä on puhuttu”.a Fatalistit eli kohtaloon uskovat ajattelevat, että tapahtumista päätetään etukäteen ja että ihmiset ovat voimattomia muuttamaan asioita. Eri uskonnot ovat levittäneet tätä käsitystä, ja se on muovannut miljoonien uskovien ajattelutapaa. Katsaus maailman kolmeen suurimpaan uskontoon osoittaa, että kohtalolla on monet erilaiset kasvot – yhtä erilaiset kuin hindutemppeleiden, islamilaisten moskeijoiden ja kristikunnan kirkkojen muodot.

Esimerkiksi maailman noin 900 miljoonaa muslimia on sitä mieltä, että jumalallinen tahto määrää kohtalon (kismet).b Koraani selittää: ”Teille ei tapahdu onnettomuus maan päällä – –, ellei sitä ole kirjassa ennen kuin panemme sen toimeen.” ”Ei yksikään kuole paitsi Jumalan sallimuksesta ja määräaikaisesta määräyksestä.” – Suura 57:22; 3:139.

Karma on syyn ja seurauksen laki – eräät kohtalon kasvot – joka vaikuttaa maailman lähes 700 miljoonan hindun elämään. Hindun nykyisessä elämässä sattuvien tapahtumien ajatellaan määräytyvän niiden tekojen mukaan, joita hän on tehnyt edellisessä inkarnaatiossaan eli ollessaan ruumiillistuneena aikaisemmin. Garudapurana, muinainen hindukirjoitus, sanoo: ”Juuri tämän oman minän aikaisemmassa elämässä suorittamat teot ratkaisevat sen elävän kokonaisuuden luonteen seuraavassa elämässä samoin kuin sen tautien laadun, onko se joutuva ruumiillisten vai henkisten sairauksien uhriksi – –. Ihminen saa elämässä osakseen sen, minkä kohtalo hänelle määrää.”

Entä miten on lähes 1,7 miljardin kristikunnan jäsenen laita? On totta, että jotkut kristikuntaan kuuluvat saattavat väittää korvanneensa kohtalon Jumalalla ja kohtalouskon ennaltamääräyksellä. Uskonnon ja etiikan tietosanakirja (Encyclopædia of Religion and Ethics) kuitenkin myöntää: ”Ei voida sanoa, että kristillisyys on – – täysin vapaa kohtalouskosta.” Jotkut kirkkokunnat uskovat yhä samalla tavoin kuin 1500-luvulla elänyt uskonpuhdistaja Martti Luther, joka sanoi kerran, että ihminen ”ei ole yhtään sen vapaampi kuin puupölkky, kivi, savikokkare tai suolapatsas”.

Kolikkojen heittäminen ja tähtien lukeminen

Vaikka tällaiset kankeat opetukset ovatkin nykyään jääneet kristikunnan valtavirran uskomusten alle, muuan teologi myöntää, että monet sen jäsenet yhä hyväksyvät tuon uskomuksen ”maallistuneessa muodossa”. Tuossa muodossa kohtalolla saattaa olla hienoinen hymy ja sitä saatetaan nimittää onneksi. Tunnet todennäköisesti monia, jotka silloin tällöin heittävät kruunaa ja klaavaa vedoten onneen eli kohtaloon. Vaikka he saattavatkin yrittää uskotella, että se on pelkkä tapa, he tekevät edelleen niin, ja toisinaan heistä näyttää siltä, että se toimii. Esimerkiksi New York Times -sanomalehdessä kerrottiin äskettäin, että muuan Yhdysvalloissa asuva mies löysi kuvapuoli ylöspäin olevan kolikon ostettuaan arpalippuja. Hän sanoi: ”Joka kerta, kun olen löytänyt kuvapuoli ylöspäin olevan kolikon, jotenkin minun on vain aina käynyt hyvin.” Tässä tapauksessa hän voitti 25,7 miljoonaa dollaria. Luuletko, että hänen uskonsa onneen eli kohtaloon on vähentynyt?

Jotkut ihmiset nauraa hykertävät, kun on kyseessä kruunan ja klaavan heittäminen. He saattavat kuitenkin uskoa, että tähtien liikkeet – vielä eräät kohtalon kasvot – määräävät ennalta heidän tulevaisuutensa. Yksistään Pohjois-Amerikassa noin 1 200 sanomalehdessä on astrologiaa käsitteleviä palstoja. Yksi mielipidetutkimus osoitti, että 55 prosenttia Yhdysvalloissa asuvista nuorista uskoo, että astrologia tepsii.

Kutsutaanpa kohtaloa siis kismetiksi, karmaksi, Jumalaksi, onneksi tai tähdiksi, usko siihen ulottuu kaikkialle maailmaan, ja niin on ollut iät ja ajat. Tiesitkö esimerkiksi sen, että kaikista tässä luetelluista historiallisista henkilöistä vain yksi ei uskonut kohtaloon? Kuka hän oli uskonut? Ja miten hänen näkemyksensä kohtalosta vaikuttaa sinun näkemykseesi?

[Alaviitteet]

a The Encyclopedia of Religion, 5. osa, sanoo sivulla 290: ”KOHTALO. Peräisin latinalaisesta sanasta fatum (jotakin mikä on puhuttu, profeetallinen julistus, oraakkeli, jumalallinen päätös).”

b ”Kismet eroaa kohtalosta vain siinä, että se tarkoittaa kaikkivoipaa tahtoa; kaikki ihmisten vetoomukset sitä vastaan ovat turhia.” – Hastingsin toimittama Encyclopædia of Religion and Ethics, V osa, s. 774.

[Tekstiruutu s. 4]

KETKÄ USKOIVAT KOHTALOON?

Maskarīputra Gośāla Jeesus Kristus

intialainen askeetti, kristillisyyden perustaja,

500–400-luvulla eaa. 1. vuosisadalla

Zenon Kitionilainen Jahm, Safwānin poika

kreikkalainen filosofi, muslimiopettaja,

300–200-luvulla eaa. 700-luvulla

Publius Vergilius Maro Jean Calvin

roomalainen runoilija, ranskalainen teologi ja

1. vuosisadalla eaa. uskonpuhdistaja, 1500-luvulla

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa