Maimonides – mies joka määritteli uudelleen juutalaisuuden
”MOOSEKSESTA Moosekseen – ei kukaan ole heidän vertaisensa.” Monet juutalaiset tietävät tämän arvoituksellisen sanonnan kertovan ihailusta, jota tunnetaan 1100-luvulla elänyttä juutalaista filosofia, lain kokoojaa sekä Talmudin ja Raamatun selittäjää Moše ben Maimonia kohtaan. Hänestä käytetään myös nimiä Maimonides ja Rambam.a Kovinkaan monet eivät enää nykyään tiedä Maimonideesta, mutta hänen kirjoituksensa vaikuttivat aikoinaan syvästi juutalaiseen, islamilaiseen ja kirkolliseen ajatteluun. Hän määritteli uudelleen juutalaisuuden keskeisellä tavalla. Kuka oli Maimonides, ja miksi monet juutalaiset pitävät häntä ”toisena Mooseksena”?
Kuka Maimonides oli?
Maimonides syntyi Córdobassa Espanjassa vuonna 1135. Hänen isänsä Maimon, joka huolehti suureksi osaksi hänen varhaisesta uskonnollisesta opetuksestaan, oli tunnettu oppinut huomattavasta rabbiperheestä. Kun almohadit valtasivat Córdoban vuonna 1148, juutalaisten oli joko käännyttävä islamiin tai paettava. Tästä alkoi Maimonideen perheen pitkä vaellus. Vuonna 1160 he asettuivat Fèsiin Marokkoon, missä Maimonides opiskeli lääkäriksi. Vuonna 1165 hänen perheensä täytyi paeta Palestiinaan.
Israelissa vallitsi kuitenkin epävakaat olot. Kristikunnan ristiretket sekä muslimijoukot olivat vaaraksi siellä asuvalle pienelle juutalaisyhteisölle. Asuttuaan alle puoli vuotta ”Pyhässä maassa” Maimonides ja hänen perheensä pakenivat Fustatiin, Kairon vanhaan kaupunkiin, Egyptiin. Juuri siellä Maimonideen kyvyt huomattiin lopullisesti. Vuonna 1177 hänestä tuli juutalaisen yhteisön pää, ja vuonna 1185 hänet nimitettiin kuuluisan muslimijohtajan Saladinin hovilääkäriksi. Maimonides piti hallussaan nämä molemmat tehtävät vuoteen 1204 saakka, jolloin hän kuoli. Hänen lääketieteen tuntemuksestaan tiedettiin niin laajalti, että jopa Englannista saakka kuningas Rikhard I Leijonamielen kerrotaan yrittäneen saada Maimonideen henkilääkärikseen.
Mitä hän kirjoitti?
Maimonides oli tuottoisa kirjoittaja. Paetessaan muslimien vainoa hän kokosi piilopaikoissaan ja matkalla suuren osan ensimmäisestä merkittävästä teoksestaan, joka selitti Mišnaa.b Teos on kirjoitettu arabiaksi ja selventää monia Mišnan käsitteitä ja termejä; toisinaan Maimonides poikkeaa selittämään tulkintojaan juutalaisesta filosofiasta. Sanhedrinin kirjaa selittävässä osassa Maimonides muotoilee juutalaisen uskon 13 perusperiaatetta. Juutalaisuudelle ei ollut koskaan määritelty virallista uskontunnustusta. Maimonideen 13:sta uskon periaatteesta tulee nyt malli, jonka avulla muovataan muitakin juutalaisia uskontunnustuksia. (Ks. s. 23 olevaa kehystettyä tekstiä.)
Maimonides pyrki määrittämään kaikkien sekä fyysisten että hengellisten asioiden loogisen järjestyksen. Hän hylkäsi sokean uskon ja vaati kaikelle sellaista selitystä, joka hänen mielestään oli järkevästi todistettu ja looginen. Tämä luontainen taipumus sai hänet kirjoittamaan pääteoksensa Mišne toran.c
Maimonideen päivinä juutalaiset ajattelivat ”Tooran” eli ”Lain” olevan paitsi ne kirjoitetut sanat, jotka Mooses oli merkinnyt muistiin, myös kaikki ne tulkinnat, joita rabbit olivat tästä Laista tehneet satojen vuosien kuluessa. Nämä ajatukset merkittiin muistiin Talmudiin ja tuhansiin sitä koskeviin rabbien päätöksiin ja kirjoituksiin. Maimonides näki, että yksistään kaiken tämän aineiston suuri määrä ja epäjärjestys estivät keskivertojuutalaista tekemästä sen perusteella päivittäiseen elämäänsä vaikuttavia ratkaisuja. Useimmat eivät voineet omistaa koko elämäänsä kaiken rabbiinisen kirjallisuuden tutkimiseen; suuri osa siitä oli vielä kirjoitettu vaikealla aramean kielellä. Maimonides ratkaisi asian muokkaamalla tämän aineiston niin, että käytännölliset ratkaisut korostuivat, ja järjestämällä sen aiheittain 14 kirjan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Hän kirjoitti sen mestarillisen selvällä ja sujuvalla heprean kielellä.
Mišne tora oli niin käytännöllinen opas, että jotkut juutalaiset johtajat pelkäsivät sen korvaavan Talmudin kokonaan. Silti nekin, jotka vastustivat tuota teosta, myönsivät, että se oli valtavan korkeatasoinen. Tämä hyvin järjestetty lakikokoelma oli mullistava saavutus ja elävöitti sellaista juutalaisuuden järjestelmää, johon keskivertoihminen ei enää voinut saada kosketusta eikä mukautua.
Sitten Maimonides ryhtyi kirjoittamaan vielä yhtä suurteosta, Neuvottomien opasta. Yhä useammat juutalaiset alkoivat oppia tuntemaan Aristotelesta ja muita filosofeja sen jälkeen kun kreikkalaisia klassikkoja oli käännetty arabiaksi. Jotkut olivat hämmentyneitä siksi, että heidän oli vaikea sovittaa yhteen Raamatun sanojen kirjaimellista merkitystä ja filosofiaa. Neuvottomien oppaassa Maimonides, joka ihaili suuresti Aristotelesta, yrittää selittää Raamatun ja juutalaisuuden keskeisiä opetuksia sopusoinnussa filosofisen ajattelun ja logiikan kanssa. (Vrt. 1. Korinttolaisille 2:1–5, 11–16.)
Näiden pääteosten ja muiden uskonnollisten kirjoitusten lisäksi Maimonides kirjoitti arvovaltaisesti lääketieteestä ja astronomiasta. Ei tule jättää huomiotta vielä erästä hänen tuottoisan kynänsä piirrettä. Encyclopaedia Judaica -tietosanakirjassa sanotaan: ”Maimonideen kirjeet aloittavat uuden aikakauden kirjeiden kirjoittamisessa. Hän on ensimmäinen juutalainen kirjeenkirjoittaja, jonka kirjeenvaihto on suurimmaksi osaksi säilynyt. – – Hänen kirjeensä vetosivat niiden mieleen ja sydämeen, joille hän kirjoitti, ja hän vaihteli tyyliään heille sopivaksi.”
Mitä hän opetti?
13:ssa uskon periaatteessaan Maimonides hahmottelee selvästi vakaumuksen, joka perustuu osittain Raamattuun. Seitsemäs ja yhdeksäs periaate ovat kuitenkin ristiriidassa sen raamatullisen perusopetuksen kanssa, että Jeesus on Messias.d Kun otetaan huomioon kristikunnan luopio-opetukset, kuten kolminaisuusoppi, sekä räikeä ulkokultaisuus, joka käy ilmi ristiretkien verenvuodatuksesta, ei ole yllättävää, ettei Maimonides ryhtynyt tutkimaan perinpohjaisemmin Jeesuksen messiaanisuuteen liittyvää kysymystä (Matteus 7:21–23; 2. Pietarin kirje 2:1, 2).
Maimonides kirjoittaa: ”Voiko [kristinuskoa] suurempaa kompastuskiveä ollakaan? Kaikki profeetat puhuivat Messiaasta Israelin lunastajana ja sen pelastajana – – [Kristikunta sitä vastoin] aiheutti sen, että juutalaisia surmattiin miekoin, heidän rippeensä hajaannutettiin ja nöyryytettiin, Tooraa muutettiin ja suurin osa maailmasta meni harhaan ja alkoi palvella jotain muuta jumalaa kuin Herraa.” (Mišne tora, ”Kuninkaiden lait ja heidän sotansa”, 11. luku.)
Kaikesta siitä kunnioituksesta huolimatta, jota Maimonidesta kohtaan osoitetaan, monet juutalaiset kuitenkin jättävät hänet mieluummin huomiotta monissa sellaisissa kysymyksissä, joista hän puhui erittäin suorasukaisesti. Mystisen juutalaisuuden (kabbalan) voimistuvan vaikutuksen myötä astrologian suosio kasvoi juutalaisten keskuudessa. Maimonides kirjoitti: ”Se, joka sekaantuu astrologiaan ja suunnittelee työnsä tai matkan sen ajankohdan perusteella, jonka taivaita tutkivat ovat määränneet, antautuu vaaraan joutua ruoskittavaksi – – Kaikki tällaiset asiat ovat valhetta ja petosta – – Se, joka niihin uskoo – – ei ole muuta kuin tyhmä ja järkeä vailla.” (Mišne tora, ”Epäjumalanpalvelusta koskevia lakeja”, 11. luku; vrt. 3. Mooseksen kirja 19:26; 5. Mooseksen kirja 18:9–13.)
Maimonides arvosteli ankarasti myös erästä toista tapaa: ”[Rabbit] vaativat itselleen rahaa yksilöiltä ja yhteisöiltä ja saivat ihmiset ajattelemaan, kaikessa typeryydessä, että se on välttämätöntä ja oikein – – Kaikki tällainen on väärin. Sille ei löydy minkäänlaista tukea Toorasta eikä [Talmudin] viisaiden sanoista.” (”Mišnan selityksiä”, Avot 4:5.) Toisin kuin nämä rabbit Maimonides työskenteli sinnikkäästi elättääkseen itsensä lääkärinä eikä koskaan ottanut vastaan maksua uskonnollisista palveluksista. (Vrt. 2. Korinttolaisille 2:17; 1. Tessalonikalaisille 2:9.)
Miten Maimonides vaikutti juutalaisuuteen ja muihin vakaumuksiin?
Professori Yeshaiahu Leibowitz Heprealaisesta yliopistosta Jerusalemista on sanonut: ”Maimonides on vaikuttavin persoona juutalaisuuden historiassa patriarkkojen ja profeettojen ajasta aina nykyaikaan saakka.” Encyclopaedia Judaica -tietosanakirjassa todetaan: ”Maimonideen vaikutusta juutalaisuuden tulevalle kehitykselle on mahdotonta arvioida. – – C. Tchernowitz – – jopa sanoo, että ellei Maimonidesta olisi ollut, juutalaisuus olisi pirstoutunut eri lahkoiksi ja vakaumuksiksi – – Hänen suuri saavutuksensa oli eri suuntauksien yhdistäminen.”
Maimonides määritteli uudelleen juutalaisuuden muokkaamalla juutalaista ajattelua omiin järjestystä ja logiikkaa koskeviin ajatuksiinsa sopivaksi. Oppineiden samoin kuin kansan syvien rivien mielestä tämä uusi määrittelytapa oli käytännöllinen ja vetoava. Maimonideen vastustajatkin hyväksyivät lopulta suureksi osaksi hänen lähestymistapansa. Vaikka hänen kirjoitustensa tarkoitus olikin vapauttaa juutalaiset siitä, ettei heidän enää tarvitsisi kääntyä loputtomien selitysten puoleen, hänen teoksistaan alettiin pian kirjoittaa pitkiä selityksiä.
Encyclopaedia Judaica -tietosanakirjassa sanotaan: ”Maimonides oli – – merkittävin juutalainen filosofi keskiaikana, ja hänen Neuvottomien oppaansa on tärkein kenenkään juutalaisen kirjoittama filosofinen teos.” Vaikka Neuvottomien opas kirjoitettiinkin arabiaksi, se käännettiin hepreaksi Maimonideen elinaikana ja pian sen jälkeen latinaksi, niin että sitä voitiin tutkia kaikkialla Euroopassa. Maimonideen ainutlaatuinen synteesi Aristoteleen filosofiasta ja juutalaisesta ajattelusta levisikin nopeasti kristikunnassa vallalla olevaan ajatteluun. Tuohon aikaan eläneet kristikunnan oppineet, kuten Albertus Magnus ja Tuomas Akvinolainen, viittaavat usein Maimonideen käsityksiin. Hän vaikutti myös islamilaisiin oppineisiin. Maimonideen filosofinen lähestymistapa vaikutti myöhemmin eläneisiin juutalaisiin filosofeihin, muun muassa Baruch Spinozaan, niin että he erosivat täysin ortodoksijuutalaisuudesta.
Maimonidesta voitaisiin pitää renessanssi-ihmisenä, joka eli ennen renessanssia. Se hänen väitteensä, että uskon täytyy olla yhdenmukainen järjen kanssa, on yhä pätevä periaate. Se sai hänet vastustamaan kiivaasti uskonnollista taikauskoa. Kristikunnan huono esimerkki ja Aristoteleen filosofia estivät häntä kuitenkin usein pääsemästä täysin sopusointuun Raamatun totuuden kanssa. Vaikka kaikki eivät ehkä olekaan samaa mieltä Maimonideen hautakirjoituksen kanssa – ”Mooseksesta Moosekseen – ei kukaan ole heidän vertaisensa” – on kuitenkin myönnettävä, että hän määritteli uudelleen juutalaisuuden suunnan ja sisällön.
[Alaviitteet]
a ”Rambam” on hepreankielinen akronyymi, kirjainsana, joka on muodostettu sanojen Rabbi Moše ben Maimon alkukirjaimista.
b Mišna koostuu rabbien selityksistä, jotka perustuvat siihen, mitä juutalaiset pitävät suullisena lakina. Se pantiin kirjalliseen muotoon 100-luvun lopulla sekä 200-luvun alussa, ja siitä tuli Talmudin alkuosa. Ks. lisätietoja Jehovan todistajien julkaiseman kirjasen Tuleeko koskaan sodatonta maailmaa? s. 10.
c Nimi Mišne tora on 5. Mooseksen kirjan 17:18:sta saatu heprealainen ilmaus, joka tarkoittaa Lain jäljennöstä tai toistoa.
d Ks. lisätodisteita siitä, että Jeesus oli luvattu Messias, Jehovan todistajien julkaisemasta kirjasesta Tuleeko koskaan sodatonta maailmaa? s. 24–30.
[Tekstiruutu s. 23]
MAIMONIDEEN 13 USKON PERIAATETTAe
1. Jumala on kaiken Luoja ja Hallitsija. Yksin hän on tehnyt, tekee ja tulee tekemään kaiken.
2. Jumala on yksi. Millään ei ole senkaltaista ykseyttä kuin Hänellä.
3. Jumalalla ei ole ruumista. Fyysiset käsitteet eivät sovellu Häneen.
4. Jumala on ensimmäinen ja viimeinen.
5. On sopivaa rukoilla vain Jumalaa. Ei tule rukoilla ketään eikä mitään muuta.
6. Kaikki profeettojen sanat ovat tosia.
7. Mooseksen profetiat ovat ehdottomasti totta. Hän oli kaikkien, sekä häntä ennen että hänen jälkeensä eläneiden, profeettojen pää.
8. Moosekselle annettiin koko se Toora, joka meillä nyt on.
9. Tooraa ei muuteta, eikä Jumala tule koskaan antamaan toista Tooraa.
10. Jumala tuntee kaikki ihmisen teot ja ajatukset.
11. Jumala palkitsee ne, jotka pitävät hänen käskynsä, ja rankaisee niitä, jotka rikkovat Häntä vastaan.
12. Messias tulee.
13. Kuolleet tuodaan takaisin elämään.
[Alaviitteet]
e Maimonides määritteli nämä periaatteet Mišnaa selittävässä teoksessaan (Sanhedrin 10:1). Ne omaksuttiin myöhemmin juutalaisuuteen virallisena uskontunnustuksena. Yllä oleva on koottu sen perusteella, miten ne esitetään juutalaisessa rukouskirjassa.
[Kuvan lähdemerkintä s. 21]
Jewish Division / The New York Public Library / Astor, Lenox, and Tilden Foundations