Tekeekö Ilmestyskirja sinut onnelliseksi?
JOS pysähtyisit luettelemaan syitäsi onnellisuuteen, niin mitä mainitsisit? Jehovan tuntemisen, kristittyjen tovereiden seuran, perheesi – – Sinulla tosiaankin olisi luultavasti melkoinen luettelo.
Mutta mainitsisitko sen seikan, että voit ymmärtää ja käyttää Ilmestyskirjaa? ’Mitä tarkoitat?’ kysynet. Apostoli Johannes henkeytettiin kirjoittamaan Ilmestyskirjan alkusanoiksi: ”Autuas [onnellinen, Um] se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!” (Ilm. 1:1, 3) Eikö mielestäsi Ilmestyskirjan näkyjen saaminen sykähdyttänyt Johannesta? Varmasti! Mutta miten on meidän laitamme? Vaikka Johannes ei ole voinut ymmärtää kaikkea kirjoittamaansa, meillä on raamatulliset ja historialliset todisteet siitä, että nykyään ”aika on lähellä”. Näin ollen se, mitä Ilmestyskirja sisältää, voi tehdä meidät onnellisiksi.
Tämä on erittäin ajankohtainen asia lokakuussa, sillä me tarjoamme kirjaa ”Silloin on täyttynyt Jumalan salaisuus” palveluksessa, samalla kun tutkimme sitä säännöllisesti seurakunnan kirjantutkistelussa. Tarkastelkaamme henkilökohtaista suhtautumistamme Ilmestyskirjaan ja ”Salaisuus”-kirjaan; se vaikuttaa meidän onnellisuuteemme.
Miten suhtaudut ajatukseen levittää ”Salaisuus”-kirjaa palveluksessa lokakuussa? Todennäköisesti olet samaa mieltä siitä, että meidän tulee yrittää jättää kirja niille, joiden kanssa tutkimme, ja toisille, joiden luona käymme säännöllisesti. Mutta oletko hieman vastahakoinen levittämään kirjaa talosta taloon? Ajatteletko, että levittäisit enemmän jotain muuta kirjaa kuin ”Salaisuus”-kirjaa lokakuun aikana? Tietenkin jokainen todistaja voi jättää ovenavaajalle mitä tahansa kirjallisuutta, jonka katsoo parhaaksi hänelle, olipa kysymys sitten Kehitysoppi- tai Totuus-kirjasta tai jostain muusta. Mutta ennen kuin päätät, mitä yrität tehdä lokakuussa, harkitsehan seuraavia seikkoja:
He haluavat ymmärtää
Ensimmäinen seikka on se, että monia ihmisiä todella kiinnostaa oppia ymmärtämään enemmän Ilmestyskirjasta. He ovat kuulleet siitä, esimerkiksi ”Ilmestyskirjan ratsastajista”. Kuitenkaan he epäilemättä eivät tiedä, mitä tuo vertauskuvallinen kieli merkitsee. Eräs nainen tutki Jehovan todistajien kanssa jonkin aikaa, mutta ei edistynyt suurestikaan. Hän kävi valtakunnansalissa ja kuuli puheen Ilmestyskirjasta. Valvoja kirjoittaa: ”Puhe teki naiseen sykähdyttävän vaikutuksen, koska hän oli aina ollut kiinnostunut Ilmestyskirjasta eikä ollut koskaan voinut oppia ymmärtämään sitä.” Eräs todistaja Kaliforniassa jätti Totuus-kirjan ja ”Babylon”-kirjan eräälle laivastossa palvelevalle nuorelle miehelle. Mies sanoi myöhemmin: ”Keskityin ’Babylon’-kirjaan, koska se käsitteli Ilmestyskirjaa, joka kiinnosti minua enemmän.” Nyt hän on veli.
Etkö uskokin, että alueellasi on sellaisia ihmisiä, vaikkakaan et ole ehkä koskaan maininnut Ilmestyskirjasta heille? Olisi ystävällistä antaa heidän tietää, että meillä on kirja, joka selittää jae jakeelta yli puolet Ilmestyskirjasta ja joka käsittelee muita jäljellä olevia lukuja supistelmana (luku 24). Tarjoa ainakin sitä heille. Saatat hämmästyä havaitessasi, että jotkut ottavat Ilmestyskirjaa käsittelevän kirjan, vaikka he eivät ottaisi jotakin muuta aihetta käsittelevää kirjaa.
Heidän tarvitsee tietää
Toinen seikka, joka meillä on mielessämme, on se, että ihmisten tarvitsee tietää monia ”Salaisuus”-kirjassa käsiteltyjä Ilmestyskirjan sisältämiä asioita saadakseen ikuisen elämän. Esitämme seuraavassa, mitä tarkoitamme:
Jos joku haluaa elää ikuisesti, hänen on välttämättä tultava tuntemaan Jehova Jumala. Eikö Ilmestyskirjan neljäs luku auta häntä tekemään siten, kun se esittää näyn Jumalan pyhyydestä ja kirkkaudesta? Jotta joku voisi elää uudessa järjestyksessä, hänen täytyy arvostaa Jumalan Poikaa. Ilmestyskirjan viides luku käsittelee Jeesusta ja sitä, että hän on arvollinen Jumalan käyttöön.
Henkilön täytyy ymmärtää vuodesta 1914 lähtien ilmaantuneiden vaikeuksien merkitys ja nähdä niiden viittaavan Jeesuksen Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan perustamiseen. Eikö ”Salaisuus”-kirja käsittele sitä selittäessään Ilmestyskirjan kuudetta ja kahdettatoista lukua? Ymmärtääkseen Raamattua henkilön on nähtävä, miten taivaallinen ja maallinen luokka sopivat Jumalan järjestelyyn? Jos joku on kyllästynyt moraalittomiin olosuhteisiin sekä siihen, mitä kirkot sallivat, hänen tarvitsee tietää, että on olemassa järjestö, joka tähdentää moraalista puhtautta, todellakin vaatii sitä jäseniltään. Uusi kirja osoittaa sen käsitellessään Ilmestyskirjan toista ja kolmatta lukua. Ja vaikka uusi kirja ei käsittele kovin monia yleisiä opillisia asioita, se antaa lujan iskun kolminaisuusopille. – S. 176, 186, 187.
On mielenkiintoista, että Seura on saanut joukon kirjeitä henkilöiltä, jotka eivät olleet todistajia ja jotka olivat saaneet ”Babylon”-kirjan. Kirja miellytti heitä ja teki heihin vaikutuksen. Nämä ihmiset lukivat sen nopeasti, eivät viipyneet yksityiskohdissa, ja he oppivat pääkohdat, kuten sen, mikä ”Suuri Babylon” on ja mikä on Jumalan näkemys kirkoista. Me olemme sitä mieltä, että ”Salaisuus”-kirja samalla tavoin auttaa ihmisiä näkemään asioita, jotka heidän tarvitsee tietää saadakseen elämän. Etkö sinäkin ole samaa mieltä?
Vielä lopuksi, se, että lokakuussa levitetään uutta kirjaa, auttaa ihmisiä alueellamme näkemään Jehovan todistajista seikkoja, jotka heidän pitäisi ymmärtää. Heidän pitäisi esimerkiksi ymmärtää, että Jehovan todistajat käsittelevät Raamatusta painavia ja vaikeatajuisia osia eivätkä vain Sanan ”maitoa”. (Hepr. 5:12–14) Kirkot tavallisesti karttavat sellaista syvällistä aineistoa. Etkö olekin samaa mieltä siitä, että jos levitämme ihmisille ”Salaisuus”-kirjaa, he ymmärtävät tämän eron Jehovan järjestön ja kirkkojen välillä?
Osallistuessamme palvelukseen lokakuussa voimme pitää mielessä nämä seikat ”Salaisuus”-kirjasta ja ihmiset alueellamme. Kun siis jätämme ihmisille uudessa kirjassa olevan selityksen Ilmestyskirjasta, niin Ilmestyskirja tekee sekä meidät että heidät onnellisiksi.
Onnellisuus tiedon ja ymmärryksen kautta
Jehovan todistajina olemme erittäin kiinnostuneita Ilmestyskirjasta, sillä olemme selvillä siitä, että vuodesta 1914 lähtien olemme eläneet ”Herran päivässä”. (Ilm. 1:10) Vartiotornissa julkaistua ”Babylon”-kirjan aineistoa käyttäen tutkimme Ilmestyskirjan yhdeksän viimeistä lukua jae jakeelta, ja nyt tutkimme seurakunnan kirjantutkisteluissamme ”Salaisuus”-kirjassa käsitellyt kolmetoista lukua. Uskomme, että mitä enemmän saamme tietoa ja ymmärrystä Ilmestyskirjasta, sitä suurempi on onnellisuutemme.
Mutta kirjassa on monen monia tärkeitä profeetallisia yksityiskohtia. Olisi helppoa huomaamattaan keskittyä yksityiskohtiin ja kuitenkin jäädä vaille suurenmoista kokonaiskuvaa. Ilmestyskirja ei ole hajanainen kokoelma erilaisia näkyjä pedoista, pasuunoista jne., vaan se on toisiinsa liittyvien osien joustavaa etenemistä vaikuttavaksi huippukohdaksi. Erästä veljeä, jolla oli melko paljon tietoa kirjassa olevien erilaisten yksittäisten vertauskuvien ja näkyjen merkityksestä, autettiin näkemään Ilmestyskirjan kaunis kokonaisuus ja sen sisällön kehittyminen edistyvästi. Hän oli niin liikuttunut ja onnellinen saamastaan tiedosta ja ymmärryksestä, että hän huudahti: ”Tuntuu kuin olisin ollut sokea kaksikymmentä vuotta ja voin vihdoin nähdä!”
Seuraavassa on yhteenveto Ilmestyskirjasta tältä kokonaiskuvan kannalta katsottuna. Se ei varaa kaikkia yksityiskohtia tai profeetallisia merkityksiä, mutta sen pitäisi syventää kirjan laajan näköpiirin ja sopusoinnun ymmärtämistä. Lue se ja pane merkille, miten eri luvut yhdistyvät toisiinsa. Huomaa, että usein jokin Ilmestyskirjan kohta päättyy johdatuksella seuraavaan, joka laajentaa ja selittää sitä, mitä on juuri tarkasteltu. Joskus asia mainitaan vain lyhyesti yhdessä luvussa ja myöhemmin se otetaan esille ja sitä käsitellään yksityiskohtaisesti. Me todella uskomme, että tämän yhteenvedon harkitseminen tekee jo tutkimasi Ilmestyskirjan osat sinulle merkityksellisemmiksi ja vaikuttavammiksi ja että se auttaa sinua, kun jatkat ”Salaisuus”-kirjan tutkimista.
Yhteenveto Ilmestyskirjasta
Ilmestyskirja on kirjeen muodossa, apostoli Johannes kirjoitti sen noin vuonna 96 Vähässä-Aasiassa oleville ”seitsemälle seurakunnalle”, jotka edustavat koko voideltujen kristittyjen seurakuntaa. Johdannossa (1:1–3) ilmaistaan Jumala ilmestyksen lähteeksi ja Jeesus sen kanavaksi. Se vakuuttaa onnellisuuden tulevan niille, jotka kuulevat ennustuksen sanat ja noudattavat niitä.
Mainittuaan Jehovan, hengen ja Jeesuksen Johannes esittelee itsensä ja osoittaa, että se, mitä seuraa, koskee varsinkin ”Herran päivää” (vuodesta 1914 lähtien). Hän saa näyn koko kirjan kanavan, ylösnousseen Jeesuksen, loistavasta ilmestymisestä. Seitsemälle seurakunnalle on kirjoitettava kirjeet. (1:4–3:22) Tietäen voideltujen hengellisen tilan Jeesus varaa kiitosta, neuvoja ja varoituksia. Tämän tulisi antaa meille luottamusta siihen, että Jumala valmentaa ne, jotka tulevat olemaan maata hallitsevia taivaallisia kuninkaita.
Nähtyään sen, joka on ilmestyksen kanava, Johannes saa seuraavaksi näyn sen Antajasta. (4:1–11) Jumala on loistava ja pelkoa herättävä, ihailun ja palvontamme ansaitseva. Jumalan valtaistuimen ympärillä on kerubeja, jotka korostavat Hänen ominaisuuksiaan. Ja kaksikymmentäneljä vanhinta (voidellut hallitessaan taivaassa) sekä palvovat Luojaa että tunnustavat, että kaikkien luomusten tulee tehdä samoin. Jehovalla on sinetöity kirjakäärö, mutta kuka voi avata sen? – 5:1–4.
Johannes näkee Karitsan, Jeesuksen, ottavan kirjakäärön. Viides luku selittää, miksi Kristus on tämän kunnian arvoinen. Siksi meidän tulee pitää häntä kunniassa ja olla kiinnostuneita kirjakäärön sanomasta, joka koskee taivaaseen ja maahan meidän aikanamme vaikuttavaa Jumalan tarkoitusta. Sen sijaan, että Johannes vain lukisi kirjakäärön, hän näkee sen toteutuvan. Kristus alkaa avata seitsemää sinettiä. Ensimmäinen paljastaa Jeesuksen kuninkaalliseksi hallitsijaksi, joka lähtee lopulliseen voittoon. Toinen, kolmas ja neljäs kuvaavat hevosilla ja ratsastajilla sotaa, nälänhätää ja tavallisuudesta poikkeavaa kuolemaa, jotka vuodesta 1914 lähtien ovat lähettäneet miljoonia Haadekseen. Viidettä sinettiä murrettaessa annetaan vakuutus siitä, että Jumala kostaa vainottujen ja marttyyrina kuolleiden kristittyjen puolesta. Se, mitä Johannes näkee kuudetta sinettiä avattaessa, osoittaa, että on tapahtuva muutoksia taivaassa ja maan päällä ja että ihmiset yrittävät tulla kätketyiksi Jumalan tulevalta vihalta. – 6:1–17.
Väliaikana ennen seitsemännen sinetin avaamista Johannes näkee, mikä työ on tehtävä, ennen kuin Jumala sallii ahdistuksen tuhoisan myrskyn tulla. (7:1–17) On suoritettava loppuun 144000:n sinetöimistyö. (Myöhemmin Ilmestyskirjassa [14:1–3] sen osoitetaan olevan suoritettu.) Lisäksi tuhoisan ahdistuksen pidättäminen varaa ”suurelle joukolle” tilaisuuden saada Jumalan hyväksyntä ja palvoa häntä voideltujen kanssa.
Nyt seitsemäs sinetti murretaan ja pidetään lyhyt rukous- ja valmistautumishetki tulevaa varten. (8:1–6) Seitsemän enkelin on puhallettava seitsemään pasuunaan (Jumalan maan päällä olevat palvelijat alkoivat esittää tuomiosanomia konventeissaan vuosina 1922–1928.) Niinpä seitsemän sinetin sarjassa viimeinen laajenee näyksi seitsemästä muusta (pasuunasta); niihin liittyvä tieto seuraa järjestyksessä. Viisi pasuunan kaltaista sanomaa Saatanan järjestön aineksista kaiutetaan. Viidenteen liittyy heinäsirkan kaltaisten saarnaajien vitsaus; sen sanotaan myös olevan ensimmäinen kolmesta voi-huudosta. Kun kuudenteen pasuunaan puhalletaan, tehdään huomautus Eufratin varrella, muinaisen Babylonin sijaintipaikalla, sidottuna olleiden vapauttamisesta (jäännös vapautettiin Babylonin vankeudesta ensimmäisen maailmansodan jälkeen). Näky kuvailee myös 200000000 ratsumiehen armeijan. – 8:7–9:21.
Kuudenteen pasuunaan puhaltaminen keskeytetään; Johannes näkee enkelin, jolla on pieni, syötävä kirjakäärö. (10:1–11) Apostoli saa tietää, että seitsemänteen pasuunaan puhaltamisen päivinä Jumalan salaisuus täyttyy. Sitten hän saa kirjakäärön syödäkseen sen ja hänelle kerrotaan suoritettavasta lisäennustamisesta. Ei siinä kuitenkaan kaikki. Hänen täytyy mitata hengellinen temppeli ja hänelle kerrotaan todistajista, jotka ennustivat jonkin aikaa (1914–1918), jotka peto tappoi ja jotka lopulta herätettiin eloon. Näin kuvaan tuodaan mukaan peto, jota ei selitetä. Todistajien herääminen eloon edeltää maanjäristystä vastakuvallisessa luopio-Jerusalemissa ja saattaa loppuun kuudenteen pasuunaan puhaltamisen ja toisen voi!-huudon. – 11:1–14.
Seitsemänteen pasuunaan puhallettaessa tehdään ilmoitus perustetusta Valtakunnasta (”kolmas ’voi!’”-huuto Jumalan vihollisille). Tämä johtaa vihaiseen vainoon kansojen taholta. (11:15–19) Seuraava luku selittää yksityiskohtaisemmin tapahtunutta. Johannes näkee Jumalan vaimonkaltaisen järjestön synnyttävän turvallisesti Valtakunnan Saatanasta huolimatta. Taivaassa käydään sota ja Saatana syöstään alas maan läheisyyteen, missä hän vainoaa jäännöstä sen uskollisuuden takia. (12:1–17) Se varoittaa yhdestä suuresta vihollisesta, Saatanasta. Mutta toisia vihollisia tulee näkyviin. Yksi on Saatanan petomainen merestä nouseva poliittinen järjestö. Se sotii kristittyjä vastaan, jotka näin ollen tarvitsevat kestävyyttä ja uskoa. (13:1–10) Toinen vihollinen on nykyinen kaksiosainen poliittinen peto, jolla on kaksi sarvea ja joka kehottaa palvomaan meripedon kuvaa. – 13:11–18.
Estävätkö nämä viholliset 144000:n sinetöimisen? Eivät! Johannes näkee noiden 144000:n laulavan onnellisina Siionin vuorella. (Kaikki tämä tapahtuu yhä seitsemännen pasuunan yhteydessä.) Sitten annetaan ilmoitus, että vihollisia odottavat vaikeudet. Enkeli julistaa, että Jumala toimeenpanee tuomion, ja siksi hän käskee: ”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia.” Toinen enkeli julistaa, että Suuri Babylon on kukistunut. Kolmas lupaa vaivaa pedon tai sen kuvan palvojille. Toiset enkelit ennustavat elonleikkuun ja julistavat murskaamisen Harmagedonissa. – 14:1–20.
Näiden tuomioiden ja ennakkoilmoitusten jälkeen Johannes näkee seitsemän enkeliä, joilla on seitsemän vitsausta. Tämä tapahtuu seitsemänteen pasuunaan puhaltamisen yhteydessä, joten jälleen yksi sarja sulautuu seuraavaan. Vainosta huolimatta monet selviytyvät voittoisina ja he laulavat ylistyksiä. Nämä seitsemän enkeliä vuodattavat vihan maljoja, jotka osoittavat Jumalan näkemyksen erilaisista maailman olosuhteista, ja hänen tuomiolausuntojensa seuraukset eli vaikutukset. Kuten kuudennen pasuunan kyseessä ollen kuudes maljakin käsittää Eufratin (Babylonin). Myös kokoontuminen Harmagedoniin mainitaan, mutta yksityiskohtia ei vielä esitetä. Seitsemännen maljan yhteydessä ääni sanoo: ”Se on tapahtunut” ja Babylon hajotetaan ja se kukistuu. – 15:1–16:21.
Ilmestyskirja alkaa nyt selittää Babylonin tuhoa ja osoittaa seurauksia. Sitä verrataan porttoon, joka ratsastaa kymmensarvisella helakanpunaisella pedolla, joka on kahdeksas kuningas ja joka saa alkunsa seitsemästä edellisestä. Enkeli sanoo, että aikanaan sarvet taistelevat Karitsaa vastaan, mutta tässä ei esitetä mitään yksityiskohtia. Kymmenen sarven osoitetaan kääntyvän porttoa vastaan ja tuhoavan hänet. (17:1–18) Yksilöitä kehotetaan lähtemään ulos Suuresta Babylonista ennen kuin se tapahtuu. Kun hänet on tuhottu, kuninkaat ja kauppiaat kaipaavat häntä, mutta taivaassa iloitaan. Hänen tuhonsa on täydellinen ja lopullinen. (18:1–24) Jumalaa tulee ylistää tämän tuomion toimeenpanosta. Se on erityisesti ilon lähde Karitsan morsiamelle (jonka häät alkoivat vuonna 1918), sillä morsian on osoittautunut voittoisaksi porton suhteen. – 19:1–10.
Nyt otetaan jälleen esiin aihe, joka koskee Harmagedonia ja niitä, jotka taistelevat Karitsaa vastaan, ja käsitellään sitä laajemmin. Sekä järjestöt että yksilöt kohtaavat loppunsa Harmagedonissa. (19:11–21) Entä taivaat? Saatana heitetään seuraavaksi syvyyteen tuhanneksi vuodeksi. Sen ajan Kristus ja ne 144000 ovat kuninkaita ja pappeja erityismerkityksessä. Siirtyen nopeasti tuhannen vuoden loppuun osoittamaan Saatanan täydellisen lopun näky kuvailee hänen vapauttamisensa ja joidenkin ihmisten kapinan. Heidät heitetään yhdessä tulijärveen. (20:1–10) Siirtyen takaisin kuvailemaan tapahtumia tuhatvuotiskauden aikana näky osoittaa kuolleiden nousseen ylös ja tuomitun ikuisen elämän tai kuoleman ansaitseviksi. – 20:11–15.
Koska vanha taivas ja maa pakenivat, Johannes näkee uuden taivaan ja maan sekä siunaukset, jotka nämä tuovat ihmiskunnalle. Hän näkee myös kaupungin, ei Babylonia vaan Kristuksen morsiamen. Se on pyhä ja täydellinen ja sieltä virtaa elämän veden virta. Elämää varten tehdään runsaita varauksia. Ilmestyskirjan näkyjen sarja päättyy tähän loistavaan, huippukohdan muodostavaan kuvaan uuden järjestelmän hallitsevasta järjestöstä. – 21:1–22:7.
Johannes on suuren tunnekuohun vallassa ja haluaa palvoa sitä, joka välitti näyn; mutta häntä nuhdellaan. Ennustusta ei tule sinetöidä. Sen kuulijoiden tulee kehottaa toisia ottamaan elämän vettä ilmaiseksi. Kenenkään ei tule lisätä kirjakääröön eikä ottaa pois siitä. Jeesus muistuttaa jälleen lukijoita, että hän tulee pian. Johannes vastaa ja esittää lopuksi siunauksen pyhille. – 22:8–21.
Veljet, kun teillä on tämä yhteenveto edessänne, miksette kävisi nopeasti läpi Ilmestyskirjaa, ehkä yrittäen lukea sen yhdellä kertaa. Meistä tuntuu, että se auttaa teitä saamaan kokonaiskäsityksen ennustuksesta ja ymmärtämään sen merkityksen. Yhteenvedon pitäisi auttaa teitä tutkiessanne ”Salaisuus”-kirjaa seurakunnan kirjantutkistelussa ja aikaansaada onnellisuutta. Ja tuo onnellisuus tulee jopa moninkertaistumaan lokakuussa, kun levitämme kirjaa palveluksessa. Sekä itsemme että niiden suhteen, joille jätämme uuden kirjan, voimme odottaa täyttyvän Ilmestyskirjaa koskevan vakuutuksen: ”Autuas [onnellinen, Um] se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista vaarin!” – Ilm. 22:7.