Selootit

Juutalainen lahko, joka tuli ensimmäisellä vuosisadalla tunnetuksi siitä, että se kävi aseellista taistelua vapauttaakseen kotimaansa Rooman vallasta. Vastaava kreikan sana zēlōtḗs tarkoittaa kiivailijaa tai intoilijaa.

Rooman valta synnytti Juudeassa voimakkaita uskonnollisia ja poliittisia jännitteitä. Juutalaisten vapauttamista alkoivat ajaa eri ryhmittymät, kuten tuota kuohuvaa aikaa koskeva tärkein tietolähde Josefus kuvaili. Yksi noista ryhmittymistä olivat selootit, jotka pyrkivät tavoitteeseensa kiihkeän innokkaasti ja olivat messiaanisessa palossaan valmiita käyttämään väkivaltaa. He jopa halveksivat juutalaisia maanmiehiään, jotka halusivat elää rauhassa roomalaisten vallanpitäjien kanssa. Kansannousut, joihin selootit osallistuivat, eivät tuoneet vapautusta vaan johtivat kansalliseen katastrofiin, kun roomalaiset tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 70. Jotkut selootit pakenivat ehkä Masadan vuorilinnoitukseen, jonka niin sanotut tikarimiehet (sicarii) olivat vallanneet. Roomalaisten piiritettyä linnoitusta kaksi vuotta Masadassa olleet juutalaiset valitsivat antautumisen sijasta joukkoitsemurhan vuonna 73.