Banaanit maistuvat hyvältä ja ovat hyväksi sinulle
KAIKKI ruoat, jotka maistuvat hyvältä, eivät ole hyväksi sinulle, eivätkä kaikki ruoat, jotka ovat hyväksi sinulle, maistu hyvältä. Mutta todella kypsä banaani on asetettava siihen ryhmään, joka on hyväksi sinulle ja maistuu hyvälle. Kun Iso-Britannian pääministeri Disraeli matkallaan Kairoon vuonna 1831 ensimmäisen kerran maistoi banaania, hän huudahti: ”Tämä on herkullisinta maailmassa!” Vaikka kysymyksessä onkin makuasia, epäilemättä useimmat ihmiset ovat sitä mieltä, että banaanit ovat herkullisia.
Banaani ei kasva puussa, sillä banaanikasvilla ei ole runkoa eikä oksia. Täsmällisesti sanoen se on ruohokasvi, jonka päävarsi muodostuu lehtitupista. Se kasvaa 3–7,5 metriä korkeaksi, ja hedelmän tuottaminen kestää 12–15 kuukautta. Kun kasvi on kerran tuottanut banaanitertun, se hakataan poikki, koska sama kasvi ei tuota koskaan kuin yhden hedelmävarren, mikä on luonteenomaisempaa ruohokasville kuin puulle.
Banaanilla on arvoa todella monessa suhteessa. Paitsi että ne ovat sinällään todella herkullisia, niitä voidaan käyttää maukkaisiin pirtelöihin, jäätelön kanssa, banaanipiirakoihin ja hedelmäsalaateissa. Banaanijauhe on tulossa yhä enemmän käyttöön, ja se on helposti sulavaa, joten nekin, joiden vatsa ei siedä todella kypsiä banaaneja raakana voivat käyttää sitä. Ja on sellaisiakin, jotka mielellään paistavat banaaneja paistinpannussa tai uunissa.
Eräs banaanien monista eduista on se, että niitä on saatavissa kautta vuoden. Niitä ei tarvitse valmistaa ja ne on luonto paketoinut, joten ne pysyvät käytännöllisesti katsoen vapaana bakteereista ja liasta. (Sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä, onko banaania ruiskutettu tai onko se pesty, ennen kuin syöt sen!) Kun se on täysin kypsä – kun siinä on ruskeita läikkiä – ainakin useimpien ihmisten on helppo sulattaa se, ja siitä saa paljon energiaa.
Banaaneissa on vähemmän kosteutta kuin melkein missä muussa tuoreessa hedelmässä tahansa – noin 75 prosenttia. Ja niissä on myös enemmän sokeria kuin useimmissa tuoreissa hedelmissä – noin 20 prosenttia. Siksi ne voivat korvata ravitsevampiakin ruokia, sen sijaan että niitä käytettäisiin vain jälkiruokana. Ne, jotka haluaisivat vähentää painoaan tai joiden on tarpeellista tarkkailla sitä, voisivat hyvin kokeilla muutaman banaanin ja maitolasillisen nauttimista tavallisen aterian sijasta. Sellaisten olisi erityisesti hyvä korvata jälkiruoat, välipalat tai iltapalat banaaneilla.
Banaaneissa on runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja. Eräiden asiantuntijoiden mukaan banaaneissa on niin paljon C-vitamiinia, että ne voivat pikkulapsilla olla tämän vitamiinin pääasiallisin lähde. Mitä kivennäisaineisiin tulee, niin banaaneissa on huomattavia määriä kalsiumia, kuparia, rautaa, magnesiumia, fosforia ja rikkiä. Banaanit auttavat myös veren punasolujen hemoglobiinin uudistumisessa.
Koska banaanit sisältävät vähän valkuaisaineita, niitä suositellaan munuaistaudeista kärsiville. Täysin kypsien banaanien tärkkelys muuttuu hedelmäsokeriksi, ja siksi niitä suositellaan sokeritautisille, jotka eivät siedä ruoko- tai juurikassokeria (sakkaroosia). Banaanien on todettu auttavan monissa mahahaavatapauksissa. Niin oudolta kuin saattaakin tuntua, banaanit ovat sekä liikapainoisten että alipainoisten ravintoa ja auttavat molempien tilojen parantumista, samoin kuin ne ovat apuna sekä ripulin että ummetuksen parantamisessa. Ei ole epäilystäkään siitä, että kun Luoja teki banaanin, niin hän antoi ihmiskunnalle erinomaisen, ravitsevan ja maukkaan lahjan.
Banaaneja on nautittu tuhansia vuosia eräissä osissa maailmaa. Mutta lähempänä meidän aikaamme banaanit on jätetty vähemmälle huomiolle ainakin länsimaissa, niin että tietosanakirja World Book Encyclopedia luettelee banaanit ”esi-isillemme tuntemattomien hedelmien” joukossa. Taannoin vuonna 1912 Journal of the American Medical Association -lehti sisälsi pääkirjoituksen, jonka otsikkona oli ”Aliarvioitu banaani”. Nykyään kuitenkin banaania pidetään yhä suuremmassa arvossa, koska se on hedelmä, joka sekä maistuu hyvältä, että on hyväksi sinulle.