Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g73 22/6 s. 20
  • Miten kamelit kestävät kuumuuden

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Miten kamelit kestävät kuumuuden
  • Herätkää! 1973
  • Samankaltaista aineistoa
  • Kameli – autiomaan kyttyräselkäinen ihme
    Herätkää! 1982
  • Kameli – Afrikan yleiskulkuväline
    Herätkää! 1992
  • Kameli
    Raamatun ymmärtämisen opas, 1. osa
  • Kameli
    Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös (tutkimislaitos)
Katso lisää
Herätkää! 1973
g73 22/6 s. 20

Miten kamelit kestävät kuumuuden

◆ Fysiologian professori Knut Schmidt-Nielsen suoritti tutkimuksen kameleista Saharan erämaassa. Hänen havaintonsa paljastavat, miten Luojan suurenmoisella tavalla suunnittelema kameli kykenee kestämään elinympäristönsä äärimmäisen kuumuuden:

”Erämaan polttavassa kuumuudessa eloton esine, kuten kivi, voi lämmetä yli 65 asteeseen. Sellaisessa ympäristössä kameli, kuten ihminenkin, säilyttää siedettävän ruumiinlämmön hikoilemalla. Mutta kun ihmisen lämpö pysyy käytännöllisesti katsoen muuttumattomana ilman lämmetessä, kamelin lämpö kohoaa hitaasti noin 40 asteeseen. Kun kamelin ruumiinlämpö kohoaa, eläin hikoilee hyvin vähän; vasta kun sen lämpö kohoaa 40 asteeseen, se hikoilee vapaasti. Kamelin kohonnut lämpö vähentää myös kuumuuden imeytymistä siihen, mikä tietenkin riippuu sen ruumiinlämmön ja ympäristön lämmön välisestä erosta.

”Kameli keventää kuumuuden sen ruumiille aiheuttamaa rasitusta vielä siten, että se antaa lämpönsä laskea normaalia alhaisemmaksi erämaan viileänä yönä. Aamuun mennessä sen lämpö on saattanut pudota jopa 34 asteeseen. Näin ollen suuri osa päivästä kuluu, ennen kuin eläimen ruumis lämpenee 40 asteeseen, ja hikoilemisen täytyy alkaa. Mukautuvaisen ruumiinlämpönsä ansiosta kameli hikoilee hyvin vähän päivän kuumimpia tunteja lukuun ottamatta, kun taas ihminen hikoilee samanlaisessa ympäristössä melkein auringonnoususta auringonlaskuun. . . .

”Kameli käyttää kamelinkarvaeristystä keventääkseen vielä enemmän kuumuuden aiheuttamaa rasitustaan. Kesälläkin, jolloin kameli pudottaa suuren osan villoistaan, se säilyttää useita senttimetrejä paksun kerroksen selässään, mihin aurinko paahtaa. Kun keritsimme erään kamelimme villat, havaitsimme, että keritty eläin hikoili 60 prosenttia enemmän kuin keritsemätön. . . .

”Kamelin kyttyräkin vähentää osaltaan epäsuorasti kuumuuden eläimelle aiheuttamaa rasitusta. Melkein kaikilla nisäkkäillä on ruokavarasto rasvan muodossa, mutta useimmilla niistä rasva jakaantuu jokseenkin yhtäläisesti ruumiiseen aivan ihon alle. Kun rasva kamelilla on keskittynyt yhteen kohtaan, siltä puuttuu eristys ruumiin ja ihon väliltä, jota haihtuminen viilentää. Eristyksen puuttuminen helpottaa kuumuuden virtaamista ulospäin, samalla kun eristävä villa hidastaa kuumuuden virtaamista sisäänpäin.”

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa